Ylöjärveläis-tamperelainen nuorisoporukka viihtyy kesällä Julkujärven maisemissa, mutta jatkuva ilkivalta ja roskaaminen leirikeskuksen ympäristössä alkoi ottaa päähän. Niinpä he tekivät Julkujärvellä suursiivouksen, jota voisi kutsua oikeaksi ympäristöteoksi.
Julkujärven leirikeskus on seissyt tyhjillään ja vailla toimintaa jo useamman vuoden.
Paikka on kuitenkin hyvän mutta rauhallisen sijaintinsa vuoksi lenkkeilijöiden ja uimareiden suosiossa.
Paikka on houkutellut myös ilkivallantekijöitä, jotka ovat saaneet ympäristön kammottavaan kuntoon rikkomalla ja roskaamalla.
– Heillä on tapana heittää järveen kaikki, minkä irti saavat. Järvi on ollut suoraan sanottuna täynnä paskaa, toteavat Antti Tuominen, Petteri Paldanius ja Martti Mantonen, jotka viettävät vapaa-aikaansa usein Julkujärvellä uiden ja hengaillen kaveriporukkansa kanssa.
Teräviä esineitä
Pojat puhuvat järven siivottomuudesta kuitenkin menneessä aikamuodossa.
Toissa viikolla kaveriporukka saikin tarpeekseen perättömistä ilkivalta- ja roskaamissyyttelyistä ja päätti tehdä rannalle suursiivouksen.
–Alkoi vaan ärsyttämään niin paljon se, että meitä syytettiin roskaamisesta, vaikkemme ole ikinä mitään järveen heittäneetkään, lielahtelainen Tuominen kommentoi.
Ja aiheuttihan ympäristö myös vaaraa esimerkiksi uimareille.
– Minä astuin paljan jaloin naulaan rannan puuportaissa. Vedestä on löytynyt myös useampia uistimia, yksi ihan rannasta, 15-vuotias Paldanius sanoo.
– Yksi kaverimme löi jalkansa terävään liuskekiveen, joka oli järvenpohjassa pystyssä. Tuli iso, muttei onneksi syvä haava. Koko laituri oli kuitenkin veressä, Mantonen kertoo.
Kuin kaatopaikka
Niinpä porukka tarttui muovipusseihin ja alkoi kerätä roskaa ensin rannasta ja rantavedestä.
Pojat kuvailevat, että ranta oli siivousvaiheessa kuin kaatopaikka – niin paljon roskaa oli.
– Laiturin pikkualtaassa vettä ei näkynyt ollenkaan, sillä se oli kauttaaltaan roskan peitossa. Nuuskapurkkeja, pizzalaatikoita, kebabbia, pulloja, pahvi- ja alumiinitölkkejä.., Tuominen luettelee.
Siivouksen jälkeen porukka kuljetti roskapussit jätteenkeräyspisteeseen.
Pojat toivat laiturille myös tynnyriroskiksen, jonka he toivovat saavan olla rauhassa.
– Katsotaan, miten kauan menee, että se on kumossa. Joka ikinen kerta nämä muovituolitkin pitää hakea järvestä. Nyt kiinnitimme ne laituriin kestävällä narulla, puutarhatuolissa istuva Paldanius sanoo.
Tuomisen, Paldaniuksen ja Mantosen lisäksi Julkujärvellä siivosivat Toivo Itvola, Pyry Paljakka, Daniela Mannola, Ville Vuorinen ja Arttu Pääsky.
Pohjassa kevari
Siivousurakka ei päättynyt vain rantavesien siistimiseen. Porukka jatkoi siivousta myös pinnan alla räpylöiden ja maskien voimin.
Järven pohjasta he tekivätkin mitä kummallisempia löytöjä.
– Löydettiin kevytmoottoripyörän runko. Rekkarista selvitimme, että se oli ilmoitettu aikoinaan varastetuksi, Tuominen kertoo.
Tämän lisäksi he löysivät palasina olevan pöydän, tiilejä, liuskeliviä, pyyhkeitä ja aurinkolaseja.
Pojat miettivät, että koko järven pohja olisi syytä käydä läpi.
– Sieltä voi löytyä mitä vaan. Paras löytöni oli aikoinaan kultainen kaulakoru, josta sai 20 euroa, laitesukellusta harrastava Paldanius muistelee.
Järvi rehevöityy
Pojat toivovat, että Julkujärvi pidettäisiin tästä lähtien siistinä. Roskaaminen kun vain pahentaa jo rehevöityvän järven tilaa.
– Viime kesänä laiturilta näki vielä pohjaan, enää ei näe, Paldanius toteaa ja sanoo veden muuttuneen yhä sameammaksi.
Pojat miettivät ääneen, että jos paikkaan ei enää kohdistuisi ilkivaltaa, olisiko rantasaunakin mahdollista saada käyttöön.
– Mutta tuskin. Meille riittäisi, että voitaisiin tulla aina siistiin ympäristöön eikä tarvitsisi siivota muitten jälkiä. Tämä on muuten niin kiva paikka, kun vesikin on lämmintä jo heti keväällä.
Ilkivallantekijöitä pojat eivät tunne, mutta he epäilevät näiden olevan paikallisia, alle 16-vuotiaita nuoria.
Heille kolmikko viestittää, idioottimainen toiminta olisi nyt viimeistään syytä lopettaa.
– Miksi kaikki mikä ei ole omaa, pitää hajottaa?
Comments are closed.