Ylöjärven Viljakkalan Lapiolammella laulujoutsenperhe joutui hätään, kun poikaset kuoriutuivat. Joutsenet olivat tottuneet kulkemaan useita vuosia pieneltä lammelta lähipellolle etsimään ruokaa, koska pieni lampi ei pysty pitämään elossa joutsenperhettä. Ravinto loppuisi.
Mutta tänä kesänä tämä siirtyminen lammelta pellolle syömään ei enää onnistunut. Talven aikana maanomistaja oli pystyttänyt verkkoaidan aivan lammen rannalle pelto-osuuden kohdalle. Muu osa lammen rantaa on jyrkkärantaista kivikkoista metsikköä, jossa joutsenten poikasten on hankala kulkea. Lisäksi joutsenen pesään oli lyöty heinäseiväs pystyyn ennen pesinnän alkua.
Maanomistaja perusteli aitaa sillä, että näin voidaan estää joutsenten tekemiä vahinkoja pellolla. Aita olisi myös ympäristöhallinnon ohjeiden mukainen. Ympäristöhallinto onkin antanut ohjeita muun muassa joutsenten aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, ja aitarakennelmat ovat yksi tällainen passiivinen keino torjuntaan.
Ohjeissa todetaan: Ranta-alueilla sijaitsevilla viljelyksillä rannan aitaaminen esimerkiksi puolen metrin korkuisella siirrettävällä puutarhaverkkoaidalla estää joutsenperheiden siirtymistä pellolle siihen saakka, että poikaset saavuttavat lentokykynsä. Näitä ohjeita tulee tarkentaa. Verkkoaidan tai muun aidan on oltava sellainen, etteivät linnut jää siihen kiinni tai muutoin loukkaa itseään. Linnuille koituva vahinkoriski on pyrittävä minimoimaan. Lisäksi ohjeissa puhutaan ranta-alueista – ei suinkaan pienen pesimälammen aitaamisesta siten, että joutsenperheen kulku pesimälammelta pois tosiasiassa pyritään estämään.
Viljakkalan Lapiolammen laulujoutsenpariskunta sai kuusi poikasta. Aidan vuoksi joutsenenpoikaset hajaantuivat. Eilen lammella havaittiin kaksi aikuista joutsenta ja enää yksi poikanen. Pieni mahdollisuus on, että osa poikasista on selviytynyt lammelta jollekin lähistöllä sijaitsevalle sopivalle paikalle, koska toinen aikuinen joutsen on ollut pitkiä aikoja poissa pesimälammelta. Aika näyttää tämän.
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan passiivisten vahinkotorjuntakeinojen käyttäminen on sinänsä mahdollista ja hyväksyttävää, kun otetaan huomioon lintujen turvallisuus. Perusteetonta vihaa joutsenia tai muita lintuja kohtaan tai kärsimystä linnuille tuottavia toimenpiteitä ei kuitenkaan saa hyväksyä. Paikalliset olosuhteet voivat myös vaikuttaa torjuntakeinojen käyttämistapaan.
Ei ole hyväksyttävää aidata pieni pesimälampi niin, että pienet joutsenenpoikaset eivät pääse turvallisesti lammelta pois. Tässä tapauksessa ei edes ilmeisesti puhuta kovin suurista mahdollisista vahingoista pellolla. Pitää tutkia mahdollisuudet vetää suoja-aita siten, että se ohjaisi joutsenet muualle sopivaan paikkaan.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys vetoaa kyseiseen maanomistajaan, että hän miettisi jatkossa, voisiko aidan vetää siten, että se ei aiheuta vaaraa lammessa mahdollisesti pesiville joutsenille.
Lisäksi ympäristöhallinnon tulee täsmentää ohjeitaan siitä, millainen linnuille turvallisen peltovahinkoja estävän aidan tulee olla.
Jukka T. Helin,
puheenjohtaja, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
