Unelmista totta

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus tutki viime vuonna pirkanmaalaisten nuorten aikuisten unelmia tulevaisuuden elinympäristöstä. Tutkimuksen rahoitti ELY-keskus ja siitä kerrottiin Aamulehdessä marraskuussa.
Tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten ykköstoiveena on asua väljästi. Kysymykseen vastasi 2 200 18–30-vuotiasta satunnaisesti valittua pirkanmaalaista nuorta aikuista. Selvisi, että kaksi kolmesta nuoresta aikuisesta pitää omakotitaloa unelmien asumismuotona tulevaisuudessa.
Tutkimuksen nuorista aikuisista vain 13 prosenttia halusi asua tulevaisuudessa ydinkaupungin keskustassa. Tutkimuksessa oli nähtävissä siirtymää maaseutumaisempaan suuntaan. Unelmakoti on ydinkeskustan ulkopuolella taajama-alueella puolella vastaajista ja kaupungin läheisellä maaseutualueella joka neljännellä. Halutaan väljyyttä ja omaa rauhaa, mikä ei ole ihme, kun ajattelee meneillään olevaa työelämän muutosta ja hektisyyttä.
Aluetutkija Timo Aro on seurannut ja tutkinut Suomen alueellista kehitystä. Viimeksi Kauppalehdessä 7. toukokuuta Aro pohti muun muassa menestyksekkään kehyskunnan ominaisuuksia.
Aho totesi että suurten ydinkaupunkien muuttovoitto perustuu suurelta osin opiskelijain ja työnhakijain liikkumiseen, alle 24-vuotiaisiin. Ydinkaupungeissa on riittävästi koulutustarjontaa, työtä ja sosiaalista asuntotuotantoa. Kehyskuntien profiili on erilainen. Niihin muutetaan, kun opinnot on suoritettu ja perhettä ollaan perustamassa ja asuinpaikan suhteen tehdään isompia valintoja.
Viimeaikoina on tapahtunut muutosta siihen suuntaan, että takaisinvirtaus kehyskuntiin on heikentynyt. Aron mielestä nyt väkiluvun kasvussa menestyneet kehyskunnat ovat kaavoittaneet 2010-luvulla myös korkeampaa asumista yhteyksien varrelle perinteisen pientalovaltaisen rakentamisen lisäksi. Asuinympäristön ominaisuuksista on pitänyt löytyä lisäksi hyviä vapaa-ajanmahdollisuuksia.
Siinä missä Yliopisto totesi yrittäjyyden olevan enemmän unelmien työelämäasema tulevaisuudessa kuin aiemmin niin Aron puheessa korostui työpaikkaomavaraisuus. Molemmat osuvat täsmälleen yrittäjyys- ja elinvoimakunnan vahvuuksiin. Unelmatutkimuksessa korostui lisäksi kulttuuri ja taiteet sekä nykyajalle epätyypilliset työsuhteet.
En näe Yliopiston ja Aron näkemyksiä vastakkaisina, koska toinen tutki nuorten aikuisten tulevaisuuden unelmia ja toinen enempi haki historiasta ja nykytilasta näkökulmaa. Asuinympäristössä oli molemmissa oltava hyvät vapaa-ajanvietto-olosuhteet. Se tarkoittaa väljyyttä ja runsaita luonto-, ulkoilu-, liikunta- ja kulttuuriympäristöjä laajoine kevyenliikenteen verkostoineen.
Romantikkona uskon unelmien muutosta aikaan saavaan vaikutukseen. Monimuotoisuutta pitää vaalia. Kirsikkana kakun päällä nuorten aikuisten tulevaisuuden tutkimuksessa esille noussutta maaseutumaisuuttakin, jota meillä riittää useiden hienojen kylien voimalla.
Ne kannattaakin pitää tasokkaalla infrastruktuurilla napakasti kytkettynä keskustaan myös unelmastrategista syistä. Vanha sanonta kuuluu, että vain he joilla on unelma, on mahdollisuus se toteuttaa.

Timo Halttula
kaupunginvaltuutettu (vihr.)