Haaviston luvattomia hakkuita käsiteltiin maanantaina Ylöjärven kaupunginhallituksessa, ja nyt tiedetään, mitä tapahtui ja mikä hakkuissa epäonnistui.
Luvattomasta hakkuusta tuli isot kasat kaadettua puuta. Siitä on noin vuosi, kun kaupunki hakkasi noin kilometrin päässä Siltatien liito-orava-alueelta liikaa metsää, mutta ei yhtä suurissa määrin kuin nyt. Kuvassa seisoo Mirko Harjula.
Haavistolla, Lehtitien päässä kohoaa muutama kookas pino kaadettua puuta.
Kasat seisovat siinä enää vähän aikaa. Pinot haluttiin pitää paikoillaan niin kauan, kunnes kaupunki oli saanut selville, miksi Haaviston alueella tehtiin hakkuita ilman lupaa.
Myöskään hakattua metsää ei ole samasta syystä vielä siistitty puunkappaleista ja oksista.
Tarkoitus on kuitenkin laittaa metsä pikapuoliin kuntoon. Istuttaa uusia taimia hakattujen mäntyjen ja kuusien tilalle ja muun muassa ennallistaa kallion laella kulkevat polut, jotka metsätyökoneet ovat pilanneet.
– Arvioisin, että tässä menee noin 20–30 vuotta ennen kuin metsä on samanlainen kuin ennen, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Mirko Harjula.
Virallinen selvitys tehty
Haavistonkalliolta ja Haaviston kuntoreitin varrelta hakattiin noin 7,5 hehtaarin alueelta virkistyskäyttöön varattua metsää huhtikuussa viikolla 15 ja viikon 16 alussa. Kaikesta puusta hakkuussa meni nurin arviolta noin puolet tai vähän yli puolet.
Harjula sai kuulla hakkuista vasta viikon 16 lopulla ja luuli vielä silloinkin hetken, että kyse oli eri paikasta.
Osa Haaviston nyt hakatusta metsästä oli pari vuotta sitten mukana leimikkosuunnitelmassa, eli alueelta ajateltiin alustavasti hakata metsää. Asia ei kuitenkaan edennyt lupaprosesessiin asti.
Tässä kuvassa näkyy, millaiselta metsäpohja näyttää nyt. Puita meni nurin karkeasti arvioiden noin puolet.
Joku on kuitenkin antanut metsäyhtiölle käskyn hakkuisiin.
Mirko Harjula on kuullut muun muassa kaupungin työntekijöitä ja ottanut selvää, missä mentiin vikaan.
– Meidän täytyy kehittää kaupungin toimintaa niin, ettei tällaista tapahdu enää ikinä, sanoo Harjula.
Maanantaina elinvoimajohtaja Pauli Piiparinen esitteli tapahtumien kulkua myös kaupunginhallitukselle.
Piiparisen mukaan tapahtumien kulku on selvitetty. Ongelmakohdat on tunnistettu, ja tehtävienjakoa muutettu.
Alue ennallistetaan, ja kaadetuista puista saadut myyntitulot käytetään ennallistamistyöhön. Mahdollisesti ylijäävä osuus käytetään muutoin kaupungin yleisten alueiden hyväksi.
Lepakkojen ruokailualue
Puiden myynnistä saadut rahat käytetään ennallistamiseen.
Virkistysmetsän kaadosta ovat närkästyneet muun muassa monet lähiseudun asukkaat.
Haavistonkallion metsä on merkitty osayleiskaavassa virkistysalueeksi, jolla on erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Haavistonkalliolla on muun muassa lepakkojen ruokailualue.
Määrittely ei estä sinänsä metsän hakkaamista, mutta lupaa olisi pitänyt hakea. Luvassa nämä metsän erityispiirteet olisi huomioitu, ja lupaviranomaiset olisivat määritelleet tarkasti, minkä tyyppisiä hakkuita metsään olisi saanut tehdä, jos mitään.
Nyt luvattomasti tehdyt hakkuut voitaneen määritellä jonkinlaiseksi harvennushakkuiksi.
– Ja onhan täällä tällä hetkellä aika rujon näköistä. Yksi ensimmäisistä asioista on laittaa polut kuntoon, sanoo Harjula.
Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.
Viimeisimmät kommentit