Pitkäjänteisyyttä ja oikeudenmukaisuutta päätöksentekoon

Työllisyys on parantunut Ylöjärvellä merkittävästi muun Suomen tavoin. Kotikaupunkimme työttömyysaste on uusimman tilaston mukaan 7,4 prosenttia. Suunta on oikea.
Työttömyyden laskussa on osin kyse maailmantalouden hyvästä vireestä. Silti myös vasta hieman yli puoli vuotta käynnissä olleesta työvoimapalveluiden kuntakokeilusta on jo saatu Tampereella ja sen kehyskunnissa positiivisia kokemuksia.
Työttömät ovat olleet tyytyväisiä omassa kotikunnassaan saamaansa henkilökohtaiseen neuvontaan ja kohtaamiseen TE-toimistojen kasvottoman puhelinpalvelun sijaan. Kuntien viranhaltijat ovat olleet motivoituneita auttamaan työttömiä työllistymisessä, eikä parantuneen tiedonkulun merkitystäkään kannata väheksyä.
Alueellinen työllisyyskokeilu päättyy näillä näkymin vuoden lopussa. Tiedustelin eduskunnassa työministeriltä, voitaisiinko toimivaa kokeilua jatkaa vähintään vuodella. Työministeri ei kuitenkaan näytä olevan halukas kokeilun jatkamiseen.
Tämä on suuri vahinko. Onnistuneen kokeilun kuoppaaminen lyhyen ajan jälkeen ei ole kenenkään etu, varsinkaan jos saatuja kokemuksia ei kyetä hyödyntämään lainsäädäntöä uudistettaessa. Lyhytjänteisyys tosin vaivaa työllisyydenhoidon lisäksi muutakin poliittista päätöksentekoa.
Eduskunta sai maaliskuussa käsiteltäväkseen lapsiasiavaltuutetun kertomuksen. Laatuaan ensimmäinen, kerran vaalikaudessa eduskunnalle annettava kertomus sisältää erittäin laajan katsauksen lasten ja perheiden asemaan. Kertomus antaa näkökulman lapsiperhepolitiikan historialliseen kehitykseen ja tarjoaa myös suuntaviivoja tulevaan.
Perheiden ja kodin merkitys lasten hyvinvoinnille ja kasvulle on ensiarvoisen tärkeä. Suomalaisten syntyvyys on nyt alimmillaan peräti puoleentoista vuosisataan. Harjoitettuun lapsi- ja perhepolitiikkaan tarvitaan pidemmän tähtäimen suunnanmuutos.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vetoaa kertomuksessaan eduskuntaan ja hallitukseen lapsipoliittisen kokonaisvaltaisen strategian laatimiseksi. Kurttilan toivoma lapsiasiain strategia ulottuisi parhaimmillaan yli useiden vaalikausien. Kurttila korostaa opposition tavoin myös lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä lainvalmistelun yhteydessä.
Suunnitelmallisuus tekisi lapsia ja perheitä koskevasta päätöksenteosta ennakoitavampaa nykyisen tempoilevan ja lyhytnäköisen politiikan sijaan. Toivottavasti lapsiasiavaltuutetun tekemät huomiot herättävät hallituksen.
Eduskunnassa on virinnyt keskustelu myös normaaliin työttömyysturvaan verrattuna ylitsevuotavan anteliaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Se tarjoaa ennen vuotta 2011 eduskuntaan valituille ja siellä vähintään seitsemän vuotta istuneille edustajille mahdollisuuden sopeutumiseläkkeeseen aina vanhuuseläkeikään asti.
Kansanedustajat tulee siirtää muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisen työttömyysturvan piiriin. Asia on ensisijaisesti periaatteellinen. Sopeutumiseläke on tarjonnut nauttijoilleen lokoisat oltavat ilman oman aktiivisuuden vaatimusta. Esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Tätä porsaanreikää onkin hyödynnetty varsin ahkerasti.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati vuonna 2016 laatimassaan lakialoitteessa sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Vastaavaan lopputulokseen tähtäävä kansalaisaloite keräsi äsken vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja päätyi eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta ja löydettävä selkäranka sopeutumiseläkkeistä luopumiseksi.