Leijan vuosittainen juurimusatapahtuma Roots Winter kajauttaa tänä vuonna palkitun kokoonpanon svengiä.
Lena & The Slide Brothers esittää pääasiassa omia biisejään mutta myös covereita. (Kuva: Leif Laaksonen)
Kun rootsmusiikki oikein raikaa lavalla, tunnelma todella imaisee.
– Se on fiilismusaa. Svengi ja energia ovat vahvasti läsnä, pian Ylöjärvellä nähtävä muusikko Lena Lindroos kuvaa.
Juurimusan pariin hän itse päätyi soulin myötä. Soul tuuppasi tutustumaan myös bluesiin ja sitten rootsin kirjoon lisääkin.
– Sinne jäin, kun se oli niin kiehtovaa.
Ja niin syntyi myös Ylöjärvelle pian vieraisille tuleva Lena & The Slide Brothers.
– Minulla ja miehelläni oli nippu rootsbiisejä, ja halusimme pistää niitä varten bändin kasaan, Lindroos kertoo jo liki vuosikymmenen svenganneesta kokoonpanosta.
Tunnetta ja tarinaa
Rootsin lumo perustuu Lindroosin mukaan paljolti improvisointiin, aina vähän eri tavalla soittamiseen. Päivän fiiliksiä, yleisöä ja soittajia haistellen vangitaan ja luodaan tunnelmaa.
– Se tuo mielenkiintoa yleisölle ja soittajille.
Tarinankerrontakin on Lindroosille juurimusan suolaa.
– Minusta musiikissa täytyy olla jokin tarina. Laulajalla täytyy olla jotain sanottavaa. Se koskettaa ihmisiä.
Rootsissa on myös yksinkertaisuuden viehätystä. Simppeli musa iskee, kun se onnistuu yksinkertaisinkin keinoin luomaan tunnelmia ja jotain mielenkiintoista.
– Joskus yksikin sointu riittää.
Mutta juurimusalla on myös kikkojaan, kuten Lindroosin bändin suosimat slidekitaroinnit.
Ja rootsia vedetään sydämellä. Toki sydämellä musisointi on tärkeää aina, mutta Lindroos tuumii sen olevan juurimusassa vahva tekijä. Kaipa se on kaikuja varhaisen rootsin tunteikkuudesta, sellaisesta kuin peltotyöläisten bluesvuodatukset, hän miettii. Parhaimmillaan soittajalle syntyy oma, tunnistettava tyyli.
– Esimerkiksi B. B. Kingin soiton tai laulun tunnistaa.
Lena & The Slide Brothersin nokkanainen iloitsee, että Ylöjärvellä on rootskonserttien perinne. – On hienoa, että on paikkoja, joissa rootsia voi kuunnella, koska roots toimii hyvin livenä, hän myhäilee. (Kuva: Rami Bakieh)
Heittäytyen
Rootsin suolassa on myös rootsin haasteet.
Kun improtaan, pitää kuunnella tarkoin toisia ja uskaltaa heittäytyä luottavaisena kokeilun kyytiin. Moinen kysyy soittokokemusta ja soittajien keskinäistä yhteen hitsautumista.
– Jos on soittanut bändissä kauan, pystyy aavistamaan asioita.
Tarinankerronnan haaste on viestiä teksti – ehkä muiltakin kuultu – omalla, kiinnostavalla tavalla. Lindroos miettiikin, miten ja millä keinoin, vaikkapa rytmisin, haluaa sanottavansa laulaa. Siltä pohjalta hän työstää otettaan.
– Sitten löytyy oma tie.
Imaisevalla yksinkertaisuudellakin on kääntöpuolensa. Miten tehdä yksinkertaisesta kiinnostavaa? Lindroos vastaa, että on perehdyttävä musaan ja osattava soittaa. Sitten kyllä saa puhallettua musaan elon.
Sydämellä soitto taas syntyy läsnäolosta.
– Sitten kun on lavalla, antaa mennä vain, ei enää mieti. On läsnä juuri siinä hetkessä juuri sille yleisölle.
Lindroosin poppoo on selvästi selättänyt haasteita, sillä se on onnistunut tekemään musiikkia, jolla lohkesi viime vuonna Finnish Blues Awardsissa vuoden artisti/bändi -palkinto sekä vuoden paras biisi -tunnustus.
– Ei meillä mitään onnistumiskaavaa ole. Teemme sellaista musiikkia, joka tuntuu meistä hyvältä, muusikko selittää.
Suosittu sattuma
Roots Winter -tapahtuma on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2013. Kuvio sai alkunsa, kun Leijassa sattui työskentelemään juurimusan ystävä, joka ehdotti rootskonsertin järjestämistä.
Ja kun suosiota tuli, päätettiin jatkaa. Genreä ei ole ryhdytty vaihtamaan.
– Pidetään tämä niin kauan kuin tämä menee hyvin. Ihmiset jo odottavat tätä. Kesällä on kaupunkijazz, ja tämä on vähän kuin sen pikkusisko. Ja on meillä muitakin tapahtumia, niin tämä saa olla tämä. Ja roots on laaja genre, kirjaston johtava informaatikko Outi Kytömäki perustelee.
Viimeisimmät kommentit