Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma on havaittu osuvaksi avuksi arjessa. Nyt se onkin vakiinnutettu kaupungin palettiin.
Mustikoilla maalaamista vauvan pikku sormin. Satujen sepittelyä ja loihtimista kirjoiksi. Perinnemusiikin soitantaa monenmoisin etnosoittimin. Maa- ja jäätaidetta…
Ylöjärven kaupungin päivähoidossa olevat lapsoset ovat vuosien saatossa päässeet yhteen jos toiseen taidetouhuun varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelman saattelemina.
Ja uponnut on. Lapset ovat riemuiten kiinnostuneet kivasta ja jännästä uudesta tekemisestä. Ja kasvatusväki on myhäillyt lasten ilolle sekä saanut inspiroivaa uutta näkökulmaa arkiseen tekemiseen.
– Sellaista, että niin, näinkin voi tehdä, kulttuuri- ja markkinointituottaja Annastiina Airaksinen sanoo.
Vuodesta 2012
Ylöjärvi alkoi muotoilla ja toteuttaa Kulttuurikude-kulttuurikasvatussuunnitelmaa vuonna 2012, ja sittemmin se on vakiintunut kaupunkiin. Vviime vuoden lopulla sitä päivitettiin.
Päivityksessä suunnitelma nivottiin uuteen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä äskettäin luotuun Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan.
Myös vuosien myötä vakiintunut toimintakonsepti kirjattiin ajanmukaisena ylös. Karsittiin pois jääneet toimintamuodot ja listattiin selkeästi ydintoiminnot. Näitä ovat joka vuosi halukkaiden hoitopaikkojen voimin toteutettavat maataide- ja jäänäyttelyt sekä vuosittain aina jollekin ikäryhmälle kautta kaupungin järjestettävät ja siis lopulta kaikki hoitolapset tavoittavat työpajat.
Myös satunnaisempia projekteja voidaan virittää, ja tarjolla on lainattavia kulttuuripaketteja. Kulttuuritoimi välittää tietoa kulttuuritarjonnasta hoitopaikkoihin, ja kuulumisia ja ideoita vaihdetaan säännöllisillä palavereilla sekä yhteydenpidolla hoitopaikkojen kulttuurivastaavien kanssa.
Oppia ja perusoikeutta
Airaksinen ja toinen Kulttuurikude-luotsi, lastentarhanopettaja Minna Eronen listaavat aimo satsin hyötyjä, joita kulttuuri suo lapsille. Kartutetaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä ilmaista tunteita. Opitaan arvostamaan omia ja toisten aikaansaannoksia. Vapaa luovuus vahvistaa itsetuntoa.
– Kulttuurissa kaikki on hienoa ja oikein, Airaksinen sanoo.
Opitaan myös maailmasta, vaikkapa menneistä ajoista tai ruokakulttuurista, ja rikastetaan mielikuvitusta. Otetaan haltuun tapoja, kuten sitä, miten esitystä seurataan asiallisesti. Opitaan ymmärtämään ja arvostamaan kulttuuria sekä nauttimaan siitä ja löytämään omia mielenkiinnon kohteita.
Motoriset taidotkin kehittyvät.
– Tulee silmä-käsikoordinaatiota ja sellaista, Eronen selittää.
Niinpä kulttuuri on tarpeen jo lapsuudessa. Taidot ja ymmärrys karttuvat vähin erin, ja elämä on rikasta jo lapsuudessa.
– Tavoite on saada eheä, hyvin voiva lapsi, Eronen sanoo.
– Kulttuuri on kaikkien perusoikeus, Airaksinen muistuttaa.
Kuteella tasa-arvoa
Tätä kaikkea on syytä ohjata kasvatussuunnitelmalla, jotta kaikki kaupungin päivähoidossa olevat lapset pääsevät noista iloista tasavertaisesti osallisiksi. Kulttuurin saanti ei jää vain hoitopaikan tai kodin kiinnostuksesta ja rahkeista kiinni.
Suunnitelma myös muistuttaa kulttuurin tärkeydestä. Mutta tarjoaa myös konkretiaa, tapoja oikeasti toteuttaa kulttuuria.
– Eräs kasvattaja sanoi, että se, mitä näkyy suunnitelmassa, toteutuu. Suunnitelma ei ole vain paperi. Ja nyt ei vain piirrellä, vaan on jotkin tavoitteet. Kulttuuri on osa varhaiskasvatusta eikä vain ajankulua, Airaksinen perustelee.
Comments are closed.