Maakunnan edunvalvonta on olennainen osa eduskuntatyötä

Eduskunta on palannut tällä viikolla normaaliin rytmiin sen kieltämättä varsin pitkän istuntotauon lopulta päätyttyä. Suomalaisten valitessa maalle presidentin tarjoutui tämänvuotisen istuntotauon aikana tavanomaista enemmän mahdollisuuksia poliittiseen ajatustenvaihtoon ja puolueiden välisten linjaerojen vertailuun. Ennakkokaavailujen mukaisesti vaalin voitti selvin lukemin jo ensimmäisellä kierroksella sittemmin perheenlisäystäkin saanut Sauli Niinistö.
Presidentti astui virkaansa helmikuun alussa eduskunnassa antamansa juhlallisen vakuutuksen jälkeen. Niinistö käsitteli virkaanastujaispuheessaan muun muassa kansan yhtenäisyyden ja vähäosaisten huomioon ottamisen merkitystä. Nämä presidentin esittämät huomiot ovat tärkeitä muistutuksia lainsäädäntötyötään jatkavalle eduskunnalle.
Presidentinvaalien yhteydessä myös kansanedustajilla oli erinomainen mahdollisuus tavata kansalaisia toritapahtumissa ja vaalitilaisuuksissa. Ainakin itse pidän niissä syntyviä kontakteja ja kansan syvien rivien tuntojen kuuntelemista toimivan poliittisen päätöksenteon näkökulmasta erittäin tärkeinä.
Vaalitohinan ohessa kansanedustajat ovat ehtineet pohtia alkuvuonna maakunnan edunvalvonnan suuntaviivoja. Pirkanmaalaiset edustajat ottivat voimakkaasti kantaa muun muassa valtatie 3:n perusparannuksen puolesta. Aihetta käsiteltiin tammikuun lopussa Hämeenkyrössä järjestetyssä seminaarissa, johon osallistui päättäjiä ja viranhaltijoita kolmesta maakunnasta.
Kolmostien kehittäminen on yksi Pirkanmaan kuluvan vaalikauden tärkeimmistä edunvalvontatavoitteista nyt jo vauhtiin päässeen Tampere3-yliopistohankkeen, Helsingin ja Tampereen välisen lisäraiteen sekä Tampere-Pirkkalan lentoaseman uudistuksen ohella. Seudun kannalta merkittävimmät liikennehankkeet nousevat yhä ajankohtaisemmiksi, kun liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema maanteiden ja rautateiden runkoväylistä päättäminen tulee eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana.
Kolmostie on olennainen osa Suomen ja Pohjois-Euroopan tieverkkoa. Sillä liikkuvien ajoneuvojen määrä on kasvanut tuntuvasti. Ikaalisten ja Ylöjärven välisellä tieosuudella kulkee päivittäin yli kymmenentuhatta ajoneuvoa, joista noin joka kymmenes lukeutuu raskaaseen liikenteeseen.
Seminaarin osallistujat korostivat kilvan hyvien liikenneyhteyksien merkitystä koko läntiselle Suomelle ja sen vireydelle. Pidetyissä puheenvuoroissa toistuivat paitsi elinkeinoelämälle elintärkeät sujuvat kuljetukset, myös liikenneturvallisuus.
Kolmostien varrella on sattunut lähivuosina tuskallisen monta henkilövahinkoja aiheuttanutta liikenneonnettomuutta. Myös Ylöjärvellä on tapahtunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Kolmostien kehittäminen palvelisikin Ylöjärveä huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi kaupunkiimme kaavailtu raitiotie.
Kolmostien perusparannus on lukeutunut seudun kuntien tavoitteisiin jo vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi Hämeenkyrön ohitustien edellyttämät suunnitelmat ovat olleet valmiina jo kauan. Valtion merkittävimmät liikennepanostukset ovat kuitenkin kohdistuneet pääosin muihin maakuntiin.
Osasyy tiehankkeiden viivästymiseen lienee se, ettei Pirkanmaalta ole viime vuosina valittu läheskään niin monta ministeriä kuin maakunnan väkiluku edellyttäisi. Tällä vuosituhannella heitä on nimitetty hämmästyttävästi ainoastaan kaksi.
Se on vain murto-osa esimerkiksi Pirkanmaata pienemmän Varsinais-Suomen vaalipiirin ministerimäärästä. Olisikin toivottavaa, että seuraavalla vaalikaudella hallituksen kokoonpanoon lukeutuisi vähintään yksi pirkanmaalainen ministeri. Tämä edistäisi merkittävästi maakunnan edunvalvontaa.