Ylöjärven hautausmaalla seisoo vanha hautakivi, jossa lukee Gustaf Sillman. Nykyään tiedetään, että hän oli muun muassa kestikievari ja piiritarkastaja, jolla oli kahdeksan lasta.
Helsinkiläinen Jan Sillman innostui muutama vuosi sitten tutkimaan juuriaan, kun netissä toimiva sukututkimusohjelma MyHeritage auttoi hänet siinä alkuun.
– Kiinnostuin sukututkimuksesta erityisesti siksi, ettei minulla ollut tarkkaa kuvaa kolmea sukupolvea kauempaa, ainoastaan hataria muistikuvia jo kuolleiden vanhempieni, isovanhempieni ja muiden sukulaisten kertomana.
Sillman törmäsi tutkimuksissaan aika pian hänelle uuteen nimeen: Gustaf Sillmaniin, joka oli hänen isoisänsä isoisä. Löydön tehtyään hän päätyi Ylöjärven seurakunnan sivuille ja löysi yhteystiedot Torbjörn Nikusille, joka pitää hautausmaaopastuksia ja joka esittelee opastuksissaan myös Gustaf Sillmanin hautakiveä.
Ylöjärveläinen Nikus alkoi selvittää 1800-luvulla eläneen Gustaf Sillmanin ja tämän vaimon Hedvig Strömgrenin taustoja ja lopulta myös näiden jälkeläisten tietoja. Pariskunnalla oli kahdeksan lasta.
– Lapsia oli enemmän kuin tiesin, kertoo Jan Sillman.
Jan Sillmanin mielestä Gustaf Sillman eli mielenkiintoisen elämän. Kävi ilmi, että Gustaf oli asunut osan elämästään Pietarissa ja toimi myöhemmin piiritarkastajana.
Miksi Gustaf siirtyi Ylöjärvelle?
Gustaf syntyi Akaassa, siirtyi Hämeenlinnaan ja sieltä keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin – merkittävään kaupankeskukseen ja oikeaan metropoliin.
– Mutta miten ja miksi hän päätyi sieltä vuonna 1847 Ylöjärvelle 27-vuotiaana, on ainakin minulle täysin arvailujen varassa, pohtii Jan Sillman.
– Ja missä ja miten hän on tavannut tulevan ylöjärveläisen puolisonsa Hedvig Strömgrenin, jonka kanssa hän meni naimisiin kohta saavuttuaan Ylöjärvelle?
Jan Sillman sai myös tietää, että Hedvigin isä Joel Strömgren oli räätäli, ja että Gustafista tuli räätälikisälli, kauppias ja kestikievari. Myöhemmin kirkonkirjoissa hänen tittelikseen mainittiin piiritarkastaja.
– Gustafin on täytynyt olla sekä ennakkoluuloton että toimelias. Aikaa myöten hän on saanut myös sen aikaiselta yhteiskunnalta tunnustuksen ilmeisen merkittävän luottamustoimen muodossa. Nämä tiedot olivat hyvin kiehtovia.
Pikkuserkun kanssa Ylöjärvelle
Tutkimustyön edetessä Jan Sillman alkoi muistella, että oli ehkä sittenkin kuullut joskus jotain Gustafista. Torbjörn Nikusin tutkimusten perusteella esille tuli myös Jan Sillmanin elossa olevia sukulaisia, ja Jan Sillman päätti ottaa yhteyttä pikkuserkkuunsa Timo Salovaltaan, jota hän ei tuntenut aiemmin.
– Keskusteltuani Timon kanssa minulle muistui hatarasti mieleen isoisäni mainintoja myös siitä sukuhaarasta.
Koska pikkuserkku Timo Salovaltakin kiinnostui Gustafista, sukulaiset päättivät mennä yhdessä katsomaan Gustafin hautakiveä kesäkuussa 2016.
– Ylöjärvi ei ollut meille ennestään tuttu. Kiertelin Ylöjärvellä Keijärven ympäristöä, missä Gustaf perheineen oli asunut ja pyrin arvioimaan, miltä silloin 1800-luvun puolivälissä oli saattanut näyttää ja millaista elämää silloin vietettiin. Siinä minua auttoi Torbjörnin antama kuva Gustafin kotitalosta, ja tieto sen paikasta lähellä Keijärven rantaa.
Tietoa seuraaville sukupolville
Jan Sillman sai tietää myös sen, että osa Gustafin lapsista kuoli hyvin nuorina ja kaksi parikymppisinä. Vanhin eloon jäänyt poika jäi Ylöjärvelle kodin ympärille, seuraava poika lähti aluksi armeijaan ja myöhemmin liike-elämän palvelukseen. Nuorin eloon jäänyt poika koulutettiin ylioppilaaksi ja sen jälkeen vielä yliopistossa.
Jan Sillmanin mukaan tutkimusmatka menneeseen oli antoisa.
– Iän karttuessa kiinnostus suvun vaiheista kasvaa ja haluaa tietää, mistä on tullut. Oletan, että omat lapseni ja lapsenlapseni kiinnostuvat myös jossain vaiheessa taustoistaan tarkemmin, ja silloin tietoa on hyvä olla olemassa.
– Gustaf Sillmanin omalla tavallaan merkittävällä elämällä oli vaikutusta monen elämään, niin myös minun elämääni. Oli tärkeää saada lisätietoa aiemmista sukupolvista, ja olen kovin iloinen, että tein tämän tutkimusmatkan.
