Ylöjärveläisosaaminen vauhdittaa Japanin neuvolabuumia

Japani on ottanut käyttöön suomalaista neuvolajärjestelmää mukailevan systeemin, neuboran, jonka avulla perheitä rohkaistaan lastenhankintaan. Syyskuussa japanilaiset saivat maistiaisen ylöjärveläisestä terveysosaamisesta, kun Ylöjärven neuvolan ja kouluterveydenhuollon osastonhoitaja Maritta Ruoranen ja terveydenhoitaja Marja Rosengren kävivät luennoimassa terveydenhoitajan työstä ja työtavoista japanilaisissa yliopistoissa.

Japanilaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Marja Rosengren (vas.) ja Maritta Ruoranen saivatkin kotiinviemisiksi matkalaukullisen erilaisia Japani-aiheisia lahjoja, esimerkiksi pehmoleluja ja sake-riisiviiniä.

Se oli kulttuurishokki, ylöjärveläistä terveysosaamista Japaniin vieneet Maritta Ruoranen ja Marja Rosengren kuvailevat ensimmäisiä tunnelmiaan laskeuduttuaan Japanin maaperälle muutama kuukausi sitten.

Kaikki oli erilaista: esimerkiksi uskonto, tavat, ruoka sekä se, miten ihmiset käyttäytyvät ja suhtautuvat toisiin.

– Meistä japanilaisten hienotunteinen suhtautuminen asioihin oli samalla sekä hienoa että hauskaa. Vaikka olisimme tahattomasti käyttäytyneet tai tehneet jotakin japanilaisen etiketin vastaisesti, eivät he huomauttaneet asiasta vaan olivat hiljaa, hymyilivät ja kiittelivät, luentomatkalla ollut kaksikko naurahtaa.

Tukea myös vanhemmille

Ainakin yksi asia Japania ja Suomea kuitenkin yhdistää – nimittäin neuvolajärjestelmä.

Muutaman viime vuoden aikana Japanissa on herätty siihen, että maan väestö ikääntyy nopealla tahdilla, mutta syntyvyys on edelleen alhaista.

Japanilaisprofessorit Miho Mukai ja Nobuko Kamikaichi selvittävät kansainvälisessä tutkimuksessaan, millainen vanhempia lasten kasvatuksessa tukeva järjestelmä tai malli Japaniin sopisi.

Niinpä avuksi on otettu suomalaista neuvolatoimintaa mukaileva terveydenhoitojärjestelmä neubora, jollaisia on alettu perustaa eri kaupunkeihin pitkin Japania.

Kotimaisen neuvolan ja täkäläisen neuboran toimintamallit ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Suomalaisessa neuvolassa keskitytään terveydenhoitajan ja asiakkaan väliseen vuoropuheluun ja luottamussuhteeseen, kun taas japanilaisessa neuvolamallissa vuorovaikutustilanteet ovat yksipuolisia ja niissä terveysalan ammattilainen kertoo tarvittavat asiat asiakkaalle.

Tämän vuoksi ylöjärveläiskaksikko Ruoranen ja Rosengren kutsuttiin Japaniin: kertomaan suomalaisen terveydenhoitajan työstä ja työtavoista, joissa vuorovaikutus asiakkaan kanssa on pääosassa.

– Japanilaisia kiinnostaa erityisesti se, miten vanhempien hyvinvointia voitaisiin tukea. Tukea halutaan antaa myös lasten kasvatuksessa. Tähän tarpeeseen oli myös eräänlaisia perhetukikeskuksia, joista yhdessä pääsimme vierailemaan, Ruoranen selittää.

– Paikka oli nimeltään Mokuren house, ja se toimii äitien ja lasten tapaamispaikkana, jossa vertaistukea on mahdollista saada. Neuvoloissa tutkitaan vain lapset, joten on tärkeää, että lapsen kanssa kotona oleva äitikin saa keskusteluapua, Rosengren lisää.

Japanilainen neuvolakortti on vihko, johon merkitään tietoja lapsen terveydestä ja kehityksestä. Takakannessa on ohjeet elvytykseen.

”Suu auki ja instrumentit sinne”

Miten japanilainen lastenneuvola sitten toimii?

Ruoranen ja Rosengren pääsivät seuraamaan paikalliseen neuvolaan 1,5-vuotiaiden lasten tarkastustilaisuutta, joka hoidettiin ryhmätarkastuksena. Ennen tarkastusta perheet olivat täyttäneet kotona lapsen kehitystä ja terveyttä koskevat lomakkeet, jotka sitten luovutettiin neuvolan työntekijöille.

– Neuvolan käytävässä oli melkoinen melske ja meininki, kun se oli täynnä huutavia 1,5-vuotiaita lapsia vanhempineen, naiset muistelevat.

Jonotustilasta lapsia kutsuttiin aina neljä yhteen tutkimushuoneeseen. Ensimmäisessä huoneessa oli luvassa hammastarkastus.

– Lääkäri ja äiti istahtivat toisiaan vastapäätä. Lapsi asetettiin äidin syliin kasvot tämän napaa kohti. Siitä äiti kellisti lapsen selälleen suu auki ja lääkäri laittoi äkkiä instrumentit sinne. Tutkimus näytti onnistuvan melko helposti, koska huutavalla lapsella oli suu auki jo valmiiksi, Ruoranen ja Rosengren hymähtävät.

Toisessa huoneessa lapsi mitattiin ja punnittiin. Kolmannessa huoneessa taas tehtiin motoriikkaan ja puheen kehitykseen liittyviä tehtäviä.

– Kaikki tulokset merkittiin kirjallisesti paperille, eikä mihinkään sähköiseen muotoon.

Ylöjärveläisnaiset vierailivat Japanissa ollessaan Wako cityn yksityisessä synnytyssairaalassa. Sairaalassa on huoneet synnyttäville äideille mutta myös näiden perheille. – Synnytyksiä oli kuitenkin vuosittain vähän kalliin hinnan vuoksi. Sairaalassa tehtiin raskausseurantoja ja annettiin myös synnytyksen jälkeistä jatkohoitoa. (Kuva: Maritta Ruoranen)

Japanilaisilla valtava tiedonjano

Kuten neuboran tarkastuksissa nähtiin, keskittyivät terveysalan ammattilaiset ryhmätutkimuksissa vain lasten tutkimiseen. Aina vanhempi ei ollut edes lapsen mukana tutkimushuoneessa.

Jumonjin yliopistolla Niizassa ja Tokohan yliopistolla Shizuokassa  pitämillään luennoilla Ruorasta ja Rosengeniä oli pyydetty kertomaan etenkin suomalaisissa neuvoloissa käytävistä dialogeista sekä kuuntelemisentaidosta. Japanilaisia kiinnosti se, millaista yhteistyö on neuvolan vastaanotoilla asiakkaan kanssa ja millainen on tasa-arvoinen suhde asiakkaan ja työntekijän välillä.

– Halusimme tuoda esille sen, miten laaja-alaisesti meidän neuvolassamme otetaan huomioon koko perhe, ja miten meillä rohkaistaan asiakasta puhumaan. Korostimme myös sitä, miten vastaanottojen tulisi olla lämminhenkisiä ja kiireettömiä.

– Luennon jälkeen olo oli kuin filmitähdellä. Japanilaisilla on valtava tiedonjano siitä, mitä vastaanotoillamme oikein tapahtuu. Tämän vuoksi japanilaisia asiantuntijoita on ollut meillä vierailuilla useampia ryhmiä ja kaksi ryhmää tulee vastavierailulle Ylöjärvelle joulukuussa, naiset sanovat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?