Hyvä nurmi ei kasva itsekseen

Nurmi kuin nurmi, vai mitä? No ei. Eläimet tarvitsevat syödäkseen hyvää nurmea, jotta kasvavat isoiksi ja hyvänmakuisiksi. Pro Agria Etelä-Suomi koulutti maanviljelijöitä hyvän nurmen tuottajiksi Pengonpohjassa Korpulan tilalla.
Korpulan tila, 4.9.2017

Sari Hiltunen hienontaa multapaakkua puukolla ja mittaa mitalla, missä kohtaa juuret loppuvat. Jos kasvien juuret ovat kovin kiemuraisia, se kertoo maan olevan turhan kovaa.

Sari Hiltunen painaa lapion maahan ja nostaa lapioon jäävän paakun nurmelle.

– No, miltä näyttää? Pro Agria Etelä-Suomen palvelupäällikkö kysyy seuraavaksi.

­– Harvinainen näky: nainen lapion varressa, heittää joku kaivamista seuraavista isännistä.

Aivan sitä Hiltunen ei tarkoittanut, vaan kyselee uudelleen, mitä Korpulan luomutilan nurmimaan palasta ja maahan tulleesta kolosta voi päätellä.

Yllättävänkin paljon.

Maasta katsotaan esimerkiksi seuraavia asioita: kuinka syvälle juuret yltävät ja paljonko ne haaroittelevat, paljonko matoja ja madonkoloja näkyy, onko maaperä hienosti murenevaa vai onko siinä mukana kovia kimpaleita.

Pellon pitää läpäistä vettä

Testistä käy ilmi, että Pengonpohjassa sijaitsevan Korpulan tilan nurmi on hyvässä kunnossa, mutta vielä paremmassakin se voisi olla.

Nurmikasvien kuten apilan juuret voisivat ylettyä vielä syvemmälle, ja maa voisi olla yli 25 senttimetrin syvyydessä vielä hienojakoisempaa ja vettä läpäisevämpää.

Mutta miksi tutkia moista? Ja vieläpä viedä pellolle yli 20 henkilön porukka seuraamaan, kun joku kaivaa ja analysoi?

Kyse on Pro Agria Etelä-Suomen Pellonpiennar-tilaisuudesta, jossa luomu- ja muita viljelijöitä opastetaan kasvattamaan mahdollisimman hyvää nurmea.

Kastemadot ja sontasittiäiset auttavat

korpulan tila, 4.9.2017

Kastemadot saa esiin kaatamalla kahdesti sinappivettä nurmelle.

Hyvä nurmimaa tarkoittaa myös runsasta määrää lieroja eli kastematoja.  Niitä varten Hiltunen on varannut mukaan sinappijauheella ryyditettyä vettä ja kastelukannun.

Kun sinappivettä kaadetaan maahan, lierot kiemurtelevat pintaan, ja ne lasketaan.

Bonuksena hyvässä nurmimaassa on niin ikään sontasittiäisiä, maanviljelijöiden yhteistyökumppaneita.

”Tehdään kuten on aina tehty”

Maanviljelijät laittavat aivan liian vähän huomiota hyvään nurmiviljelyyn, kertoo Pro Agria Etelä-Suomen nurmiasiantuntija Esko Havumäki.

– Helposti vain ajatellaan, että nurmi kasvaa itsekseen ja tehdään, kuten on aina tehty.

Nurmen laatua pitäisi parantaa muun muassa siksi, että eläimet, kuten naudat ja lampaat, saisivat mahdollisimman laadukasta ja ravitsevaa rehua.

– Eläimet pitää saada kasvamaan mahdollisimman nopeasti teuraskypsiksi, sanoo Korpulan luomutilan isäntä Ville Paulaniemi.

Hyvässä nurmessa on loppujen lopuksi kyse hyvinkin yksinkertaisista asioista.

Nurmimaan ojitus ja kalkitus pitää saada kuntoon. Nurmiseoksissa pitää olla monia lajeja, joita kannattaa välillä muuttaa. Maa ei saa olla liian tiivistä, eikä nurmea saa viljellä montaa vuotta samalla paikalla.

Välillä paikalla kannattaa viljellä viljaa ja typpeä lisääviä palkokasveja.

”Mitä kauemmin olen luomussa, sitä tyytyväisempi olen”

Korpulan tila, 4.9.2017

Korpulan tila siirtyi luomuun vuosina 2010 ja 2011. Kuvassa emäntä ja samalla Pro Agrian palvelupäällikkö Sanna Eklund ja isäntä Ville Paulaniemi.

Korpulan tilan isäntä Ville Paulaniemi aloitti viljanviljelyn vuonna 2001 ja siirtyi luomuun vuosina 2010–2011.

Vuonna 2007 hän hankki lampaita ja vuonna 2012 aberdeen-angus karjaa.

Tällä hetkellä tilalla on 25 emolehmää, sonneja ja nuorta karjaa sekä noin 50 uuhta ja lisäksi karitsoja.

Paulaniemi on tyytyväinen, että siirtyi aikanaan luomuun.

– Mitä kauemmin olen luomussa, sitä tyytyväisempi olen.

Luomun viljely on kannattavampaa

Korpulan tila, 4.9.2017

Korpulan tila kasvattaa skotlantilaista aberdeen-angus karjaa ja lampaita. Seuraavan kerran niiden lihaa voi ostaa suoramyyntinä lokakuun alussa.

Paulaniemen mukaan tilan pellot sopivat hyvin luomunurmiviljelyyn. Toinen tärkeä syy tyytyväisyyteen on luomuviljelyn kannattavuus. Hänen mukaansa tavallisen viljelyn kannattavuus on heikentynyt.

Esimerkiksi luomukaurasta saa moninkertaisesti kovemman hinnan kuin tavallisesta kaurasta, ja luomun tuetkin ovat paremmat. Teollisuus ostaa hyvin luomuviljaa, samoin suoramyynnillä on runsaasti kysyntää.

Luomuviljely ei ole silti suinkaan helppoa. Työtä täytyy tehdä paljon, ja pellot pitää pitää hyvässä kunnossa.

Toisaalta taloudelliset riskit eivät ole aina yhtä suuret kuin tavallisessa viljelyssä.

Tavallisella viljelijällä kuluu rahaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineisiin ja lannoitteisiin. Ja jos  kelit ovat sitten huonot, ja vilja esimerkiksi lakoaa kokonaan peltoon, taloudellinen menetys on suurempi kuin luomuviljelijällä, Paulaniemi miettii.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?