Ketä hahmoa kannatat?

Vaalit ovat nyt ohi tältä erää, ja tulevaisuuden kaupungin rakentaminen alkaa kohti maakuntauudistusta. Seuraavia vaaleja odotellessa on kuitenkin hyvä miettiä, millä tavoin voimme vaikuttaa äänestämiseen. Meidän tulisi keskittyä kasvattamaan nuoria, jotka haluavat seurata yhteiskunnallisia asioita.
Vaaleista toiseen ihmetellään, että nuorten äänestysprosentti on alhainen. Nuorten ääni olisi kuitenkin tärkeää saada kuuluville päätöksiä tehdessä. Onneksi joukossa on poikkeuksia: eräskin nuori oli kuulemani mukaan hakenut kavereitansa kodeista äänestämään. Vaatiminen oli tuottanut tulosta, ja jokunen lisä-ääni tuli vaaliuurniin tämän nuorukaisen ansiosta.
Yksi lääke nuorten äänestysinnon kasvattamiseen voisi olla äänestyspaikan tuonti heidän luokseen. Tuskin olisi liian suuri ponnistus, jos esimerkiksi Valoon perustettaisiin ennakkoäänestyspaikka yhdeksi päiväksi. Kynnys äänestämiseen madaltuisi todella paljon, ja todennäköisemmin äänestäminen seuraavissakin vaaleissa jatkuisi.
Voin etäisesti muistella, miten olin ensimmäistä kertaa itse äänestämässä. Jännittihän se. Vaalitilassa oli jotenkin käsin kosketeltavan harras ilmapiiri, ja se on ollut kokemukseni kaikista vaaleista sen jälkeenkin. Numeroa kirjoittaessa pitää olla äärimmäisen tarkka, ettei vain vahingossa kirjoita numeroa epäselvästi tai jopa väärää numeroa. Vakavaa touhuahan se on, mutta minua vähän nauratti, kun anoppini kertoi menneensä äänestämään vaalitoimitsijoita reteesti morjestaen. Sen verran paheksuvia katseita hän oli saanut osakseen, että oli ollut lähellä, että hänet olisi kannettu vaalihuoneelta pois ilakoimasta.
Toivottavasti uuden opetussuunnitelman mukanaan tuoma jo neljänneltä luokalta lähtien opetettava yhteiskuntaoppi kasvattaisi lapsistamme aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita asioista ja haluavat vaikuttaa niihin. Onhan sen tehtävänäkin tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Lisäksi opetussuunnitelmassa mainitaan oppilaan rohkaiseminen oma-aloitteiseksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi ja se, että häntä ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämäänsä.
Opetussuunnitelman mukaisesti oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Kun ajatukset koulun kehittämisestä tulevat suoraan oppilailta, sitoutuvat he itsekin noudattamaan sääntöjä entistä paremmin. Silloin tällöin saamme myös lukea vaikuttavia oppilaiden kirjoituksia lehtien mielipidepalstoilta.
Yhteiskuntaoppia ovat nyt saaneet kaiken ikäiset aimo annoksen, mikäli ovat vaaleja millään tavalla seuranneet. Kouluissa ja jopa päiväkodeissakin on puhuttu jonkin verran politiikasta ja seurattu vaaleja, kukin tasollaan. Ystäväni viisivuotias oli kysynyt äidiltään: ”Ooksä, äiti, päättänyt, ketä sä kannustat? Noista hahmoista?” Mikä upea keskustelunavaus! Millähän perusteella päiväkoti-ikäinen tekisi äänestyspäätöksen? Saisiko äänen nuorimmalta näyttävä henkilö vai kenties turvallisen mummon näköinen? Äänestyspäätös saattaisi syntyä myös hymyn perusteella tai vaikkapa kivan näköisen paidan takia.
Vähän vanhempien lasten äänestämiskäyttäytymistä on tullut seurattua nuorisovaalien kautta. Yläasteikäinen äänestää tuttua henkilöä, tai sitten äänestyspäätökseen vaikuttaa se, kenellä on huvittavin numero. Enkä sano, että aikuiset äänestäisivät yhtään sen kummemmilla perusteilla.
Yksi ihmetyksen aihe vaaleissa on Aku Ankka -äänien antaminen. Miksi ihmeessä ihminen vaivautuu vaaliuurnille asti, jos ei kuitenkaan vaivaudu kirjoittamaan jotain numeroa lappuun vaan sabotoi oman äänensä tarkoituksella?
Niin paljon kuin vaalit olivatkin esillä joka paikassa, äänestysprosentin mukaan neljäkymmentä prosenttia jätti kuitenkin äänestämättä. Ennen vaaleja kuulin kahden noin parikymppisen keskustelun Tampereen keskustassa liikennevaloissa: ”Mua ei kiinnosta nämä vaalit tippaakaan. Mua v*tuttaa tämä nykyinen politiikka.”
Mieleni teki kovasti puuttua heidän keskusteluunsa ja vakuuttaa, että juuri silloin pitäisi kiinnostaa, jos ei ole tyytyväinen asioiden nykytilaan. Nokian esimerkki näytti, että yksikin ääni ratkaisee. Äänestämällä voi todella vaikuttaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?