Sotekäyttäjä saa itse ajatella – valinnanvapaus antaa tilaa omille valinnoille

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen totesi 26. helmikuuta 2017, että seuraavat kuntavaalit eivät ole enää sotevaalit. Seuraavat kuntapäättäjät kuitenkin luovuttavat merkittävän osan kuntapalveluista maakunnan haltuun, ja tämänhetkisten esitysten perusteella siinä ovat menossa sekä sotekiinteistöt että sotekalustot.
Kuntalaisten mielestä on ihan sama, mikä taho palvelun tuottaa, kunhan sen saa oikeaan aikaan, laadukkaasti ja tehokkaasti. Toiveena tietysti, että vaivat jäävät palvelupisteeseen.
Kuntalaisen kannalta mielenkiintoisinta on valinnavapauden tuomat mahdollisuudet uudistuksen myötä, vaikka valinnanvapaus on nähty suurena peikkona erityisesti vasemmiston suunnalta. Mikä siinä pelottaa, että kuntalainen saa itse ajatella, mitä palveluita haluaa käyttää?

Nopeasti tarvittavien palveluiden piiriin

Palveluita käyttävä kuntalainen voi valita itse palvelunsa julkisista maakunnan sote-keskuksista tai yksityiseltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajista, jotka on valittu maakunnassa palveluiden tuottajilta.
Tällä pyritään turvaamaan yhä nopeampi palveluiden saatavuus peruspalveluiden, suunhoidon ja osittain myös erikoissairaanhoidon osalta. Jos julkisessa sotekeskuksessa on ruuhkaa lääkärille pääsyn suhteen, voi asiakas hakeutua jonkin muun maakunnallisen liikelaitoksen asiakkaaksi. Tähän ei vaikuta asiakkaan oman lompakon paksuus, vaan palvelut ovat samanhintaisia asiakasmaksuiltaan. Tavoitteena on saada satunnaiset palvelunkäyttäjät nopeasti avun piiriin.
Maantieteellisistä eroista johtuen en usko, että samanlaisia palveluita olisi saatavilla jokaisessa kylässä, eikä tällä uudistuksella sellaiseen tasavertaisuuteen pyritä.
Yksityisiä palveluntuottajia ja pienyrittäjiä tulee valita jatkossakin maakunnalliseen palvelutuottajapooliin. Asia ei muutu nykyisyydestä, sillä tällä hetkelläkin osa kaupungin tarjoamista terveyspalveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.
Pienyrittäjien huomioinnin kilpailutuksissa pitää olla mahdollista, sillä nykyisiä yksityisiä ammatinharjoittajia, kuten puheterapeutteja, fysioterapeutteja, suuhygienisteja ja kotipalveluiden tuottajia, tarvitaan uudistuksen jälkeenkin.

Valinnanvapaus ei takaa tasavertaisuutta – suurasiakkaiden kuuluukin saada enemmän

Olemassa olevien terveyserojen taustalla on pääosin muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen liittyviä syitä.
Uudistuksen tarkoituksena on tukea ja palvella yhä paremmin erityisesti sotepalveluiden ”suurasiakkaita”, joiden osalta palveluiden käyttöaste on huomattavasti korkeammalla kuin keskimääräisen käyttäjän kohdalla. Näiden asiakkaiden osalta on merkityksellistä palveluiden laaja-alaisuus, jossa sekä terveyspalveluiden että sosiaalipalveluiden tuottajat voivat työskennellä yhdessä potilasasiakkaan parhaaksi.
Tällä hetkellä palvelut pitää hakea eri luukuilta, jolloin kokonaisuus ei ole kenenkään tiedossa. Palveluiden käyttäjä joutuu kokemaan ammattilaisten jatkuvaa vaihtumista ja aloittamaan aina alusta omien asioidensa hoitamisen.
Uudistuksessa puhutaan suurasiakkaiden henkilökohtaisesta budjetista, joka mahdollistaa palveluiden valinnan budjetin sallimissa rajoissa. Käyttäjissä on toki suuri joukko palvelunkäyttäjiä, jotka eivät osaa itse valita itsenäisesti palveluiden tuottajaa. Tätä varten on uudistuksessa saatavilla palveluohjausta, joka antaa apua valintojen toteuttamisessa. Näillä tekijöillä pyritään suurasiakkaiden osalta kustannusten hallintaan.
Uudistusta ei kannata pelätä, vaan odotan mielenkiinnolla jo meneillään olevien valinnanvapauskokeilujen tuloksia, erityisesti kuntalaisten näkökulmasta.
Jos palvelut paranevat, jokainen kuntalainen voittaa, ja jos tuottajien määrä kasvaa, elinvoimaisuus lisääntyy. Niinpä, ei ammuta alas lentoon lähtenyttä lintua vain mielikuvien perusteella vaan katsotaan rauhassa kokeilujen tulokset.

KATJA LUOJUS,
Kokoomus
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?