Osatyökykyiset jäävät alakynteen, vaikka heillä olisi annettavaa. Iso seminaari avaa näköaloja osatyökykyisten potentiaaliin niin heille itselleen kuin työtä mahdollistaville.
Ylöjärveläinen osuuskunta Taidokkaat on avannut monelle osatyökykyiselle tien työelämään. Vajaa vuosi sitten juuri logon valinneet osuuskuntalaiset puhkuivat intoa ensi metreillään. (Arkistokuva)
Osatyökykyisten asema ei nyky-yhteiskunnassa ole järin hyvä.
Osatyökykyisiä auttava Aspa-säätiön hanketyöntekijä Siina Vättö toteaa väitteensä perusteeksi, että osatyökykyisyys rajoittaa usein työelämään pääsyä.
– Esteet voivat olla konkreettisia. Esimerkiksi voi olla vaikeaa löytää räätälöityä työtä. Tai sitten räätälöinti olisi mahdollista, mutta sille on asenteellisia esteitä.
Yksilölle tämä tarkoittaa syrjään jäämistä, yhdenvertaisuuden puutetta, köyhyyttä…
– Se on iso riskitekijä hyvinvoinnille.
Yhteiskunnalle tilanne on menetys niin kulujen kuin käyttämättömän potentiaalin muodossa.
– Osatyökykyisyys ei ole mikään marginaali-ilmiö, Vättö toteaa viitaten sosiaali- ja terveysministeriön tietoon, että 600 000 työikäistä suomalaista kokee pitkäaikaissairaudellaan tai vammallaan vaikutusta työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.
Taidot käyttöön
Osaamista siis olisi. Hiukan ajallisesti tai laadullisesti rajallisemmin vain kuin muilla.
– Esimerkiksi ihminen, jolla on jaksamiseen vaikuttava sairaus, ei pysty täyteen työviikkoon, mutta 20 tunnin työviikko onnistuisi. Tai kehitysvammaista ei koulutettaisi kassan käyttöön, mutta tunnollisena ja järjestelmällisenä hän olisi erittäin hyvä hyllyttämisessä.
Jos potentiaali käytettäisiin, ihminen pääsisi kokemaan osallisuutta ja kykenevyyttä sekä saamaan itse ansaittua rahaa. Yhteiskunta taas säästäisi tukikustannuksissa ja saisi tuottoakin.
– Onhan se absurdia ja tyhmää, ettei potentiaalia käytetä hyödyksi.
Potentiaalin aiempaa parempi hyödyntäminen vaatisi Vätön mukaan osatyökykyisten kannustinloukkujen vähentämistä ja yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamista.
– Työnantajat ovat kovilla. En osoittaisi heitä, vaan valtiovallan pitäisi antaa heille välineitä.
Mutta myös isoa asennemuutosta tarvittaisiin. Tulisi lisätä kykyä ja halua räätälöidä tehtäviä.
– Ja inhimillistä ajattelua. Kukaan meistä ei ole turvassa osatyökykyisyydeltä.
Myös kampanjoita ja hankkeita tarvittaisiin. Ja niitä Vättö toteaa toki olevankin. Hän itse on Ylöjärvellä luotsaamassaan Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa nähnyt osatyökykyisten työosuuskunnan tuoneen hyvää niin osatyökykyisille kuin heiltä palveluita saaneille.
– Tähänastiset kokemukset ovat hyviä, vaikka kannustinloukkujakin on ollut vastassa.
Isosti isosta aiheesta
Pian aihetta käsitellään isossa seminaarissa Ylöjärvellä. Se järjestetään osuuskuntahankkeen päätökseksi.
– Voisihan sen järjestää paljon pienemminkin, mutta koska koemme aiheen niin tärkeäksi, haluamme järjestää näyttävän seminaarin.
Tilaisuuteen haluttiin niin paikallisia puhujia, ruohonjuuritason ihmisiä, valtakunnan tason asiantuntijoita ja vaikuttajia kuin taiteilija Juha Hurmekin. Yleisöön toivotaan yhtä lailla osatyökykyisiä ja heidän kanssaan toimivia kuin päättäjiä ja yrittäjiäkin.
– Odotan tähän isoon ilmiöön erilaisia ja tuoreita näkökulmia ja uskon, että jotain vaikuttavuutta on.
Viimeisimmät kommentit