Ylöjärveläislahjoittajien avun turvin valmistuneen lyijylasi-ikkunan siunaaminen, Petri Laaksosen laulama ja soittama juhlakonsertti ja ystävyysseurakuntien edustajat yhteen koonnut jumalanpalvelus siivittävät Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan tämän 140-vuotisjuhlavuoteen viime viikonloppuna. Ylöjärveläiset vieraat täyttivät keskiaikaisen pyhäkön eturivit syntymäpäivätilaisuuksissa.
Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma (oik.) ja Pyhän Hengen seurakunnan kirkkoherra Gustav Piir vihkivät viime lauantaina taiteilija Dolores Hoffmannin valmistaman lyijylasi-ikkunan, jonka toteuttaminen mahdollistui ylöjärveläislahjoittajien turvin.
KIIREINEN Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma, 43, siunasi viime lauantaina Tallinnan Pyhän Hengen kirkossa taiteilija Dolores Hoffmannin johdolla valmistuneen 12. suurikokoisen lyijylasi-ikkunan. Ylöjärveläiset lahjoittajat mahdollistivat lyijylasi-ikkunan toteuttamisen.
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Hoffmann tekee vielä yhden keskikokoisen lyijylasi-ikkunan, jonka aiheena on uskonpuhdistaja Martti Lutherin toteuttama reformaatio. Teos kunnioittaa tänä vuonna vietettävää reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Hankkeen rahoittaa Tallinnan kaupunki.
Taiteilija Dolores Hoffmann saattaa elämänsä tärkeimmän työn loppuun, kun vuosikymmeniä kestänyt lyijylasi-ikkunaurakka päättyy tämän vuoden aikana Luther-ruusua eli Lutherin sinettiä kuvaavaan teokseen.
Monipuolisesti maailmaan
Arkkipiispa Urmas Viilma muistutti puheessaan juhlavuotta viettävän seurakunnan kantavan nimessään kristinuskon perusasiaa eli Pyhää Henkeä.
– Pyhä Henki johtaa työtä, jota tämäkin seurakunta tekee.
Viilma kiitti tallinnalaisseurakuntaa sen tekemästä monipuolisesta työstä.
– Pyhän Hengen seurakunta on vahvasti mukana lapsi- ja nuorisotyössä.
Arkkipiispa nosti esille Pyhän Hengen seurakunnan kansainvälisyyden.
– Kirkossa pidetään säännöllisesti vironkielisten jumalanpalvelusten lisäksi latviankielisiä ja englanninkielisiä palveluksia.
– Kirkossa järjestetään myös viittomakielisiä jumalanpalveluksia. Pyhäkköä kaunistavat köyhien Raamatun kymmenet maalaukset, ja värikkäät lyijylasi-ikkunat välittävät kirkkokansalle keskeisen sanoman pyhästä kirjasta.
Viilma kehui Pyhän Hengen seurakunnan aktiivisuutta ystävyysseurakuntatyössä.
Matti Iso-Antila (vas.), Niilo Herranen, Satu Ketonen ja Lea Herranen ovat tehneet vuosien saatossa paljon talkootöitä Pyhän Hengen seurakunnassa. Margit Hein iloitsi ylöjärveläisten ystävien kohtaamisesta juhlaviikonloppuna.
Laulut kaikuivat pyhäkön holveissa
Pyhänhengenseurakuntalaiset toivoivat kovasti, että he kuulisivat laulaja Petri Laaksosta kotikirkossaan.
Kuitenkin konsertin kuulijoista vain pieni osa oli tallinnalaisia. Yleisönä olivat pääasiassa ylöjärveläiset vieraat.
Ylöjärven seurakunnan ja yksityisten lahjanantajien turvin hengellisestä musiikistaan tunnettu Laaksonen saatiin esiintymään 140-vuotiaan paikallisseurakunnan kunniaksi.
Petri Laaksosella oli suuri kunnia soittaa konserttinsa lauantaina uudella Estonia-flyygelillä, jonka Pyhän Hengen seurakunta on hankkinut kirkon pysyväksi instrumentiksi.
Suomalainen musiikin moniosaaja tuntee hyvin keskiajalla rakennetun Pyhän Hengen kirkon. Laaksonen lauloi pyhäkössä ensimmäisen kerran vuoden 1980 keväällä, kun Paimion rovastikunnan kuoro vieraili Tallinnassa. Musiikinopettajana Helsingissä työskennellessään Laaksonen vei oman kuoronsa esiintymismatkalle Pyhän Hengen kirkkoon.
– Nyt sain pitää oman soolokonsertin historiaa huokuvassa pyhäkössä. Minulle jäi hyvät muistot konsertista, hän kiittelee.
Laaksonen esitti 14 laulun ohjelman.
Konsertti alkoi ohjaaja Sina Kujansuun tulkitsemalla Tein lasin kuultavan laulun -runolla, joka oli myös koko konsertin nimi.
Kappalainen Jyrki Koivisto (vas.) vastaa Ylöjärven seurakunnassa ystävyysseurakuntatyöstä. Hän muisti 140-vuotiasta Pyhän Hengen seurakuntaa taiteilija Pia Feinikin tekemällä Juhlan aika -nimisellä taululla. Gustav Piir ja Ülle Gunin ottivat lahjan vastaan. Piitu ja Antero Honkkila ovat ystävyysseurakuntatyön uranuurtajia.
Uudet haasteet odottavat
Pyhän Hengen seurakunnan kirkkoherran Gustav Piirin mukaan tulevaisuus tarjoaa hyvin paljon mielenkiintoisia haasteita.
– Seurakuntamme on vahvasti mukana Tallinnan suurimman asuinalueen eli Lasnamäen hengellisten palveluiden järjestämisessä. Asuinalue syntyi neuvostoaikana, joten siellä ei ole kirkkorakennusta eikä minkään muun seurakunnan toimintaa. Alueella asuu noin 120 000 ihmistä, hän kertoo.
Piirin mukaan Lasnamäelle on tarkoitus rakentaa jonkinlainen kirkko mutta asiasta ei ole vielä tarkkoja päätöksiä.
– Kiintoisaa on se, että Lasnamäelle ollaan suunnittelemassa myös moskeijaa. Virolaisten keskuudessa on vain muutamia kymmeniä islamilaisia, mutta kaupunginosassa asuu paljon tataareja, joiden perinteinen uskonto islam on.
Gustav Piir korostaa sitä, että kirkon ja seurakunnan on löydettävä ihmisten arkeen.
– Meillä on paljon myönteisiä mahdollisuuksia, kun löydämme ihmisten luokse. Satsaamme lapsi- ja nuorisotyöhön. Käytössämme on esimerkiksi Godly Play -menetelmä, jonka avulla lapset perehtyvät Raamatun pyhiin kertomuksiin, vertauksiin, jumalanpalveluselämään liittyvään liturgiseen toimintaan ja mietiskelevään hiljaisuuteen, hän sanoo.
”Kanssakäymisellä on jatkumo”
Ylöjärven evankelisluterilaisen seurakunnan ja Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan ystävyystyön isä, kirkkoherra Antero Honkkila iloitsee siitä, että kumppanusten välinen vuorovaikutus on vireää.
– Kun viime sunnuntaina istuin jo niin tutuksi tulleen Pyhän Hengen kirkon penkkiin ja jumalanpalvelus alkoi, koin voimakkaasti sen, että siinä oli se kaiken ydin. Siinä oli se syvä taso, jolla saamme kohdata toisemme. Siinä oli yhteytemme, ystävyytemme ja yhteistyömme voimanlähde, vaikka sitä on kovin vaikea sanoin kuvata. Tai ehkä juuri siksi, että sitä ei voi selittää. Sen voi vain kokea.
Lauantaisessa yhteisessä kahvihetkessä Honkkila havaitsi kaipaavansa vanhoja aikoja, jolloin kaikkien Tallinnan-matkojen ohjelmaan kuului vierailu sikäläisessä perheessä.
– Kaipaukseni nousi esille juuri silloin, kun juttelin virolaisten kanssa, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä ystäviäni. Neuvostoaikana kuulimme paljon koskettavia ja järkyttäviäkin asioita siitä, mitä oli elää alituisessa puutteessa ja ennen kaikkea kristittynä kommunistimaassa. Niitä tuntoja jaoimme bussissa kotimatkalla. Monet näistä ylöjärveläisistä pitävät yhä yhteyttä sinnepäin, Honkkila pohtii.
– Ajat ovat nyt toiset, mutta mietin, olisiko vieläkin mahdollista luoda siteitä perheiden ja tavallisten seurakuntalaisten välille. Tulla tietoiseksi esimerkiksi siitä, mitä on yrittää tulla toimeen 400 tai 700 euron kuukausipalkalla tai tehdä kahta työtä. Ainakin kuorolaisten välillä tällaista yhteyttä on olemassa, Honkkila miettii.
Kirkkoherra Kimmo Reinikainen (vas.) ojensi ylöjärveläisen Sinisiipi-lasipajan valmistaman kyyhkysen kirkkoherra Gustav Piirille. Lasiesine on suunniteltu ja toteutettu Ylöjärven seurakunnan lahjakäyttöön.
Ystävyysseurakunta on peili
Kirkkoherra Kimmo Reinikaisen mielestä Pyhän Hengen seurakunta on peili Ylöjärven seurakunnalle.
– Voimme nähdä kumppanissamme jotakin itsestämme tai aivan jotakin uutta, jonka löytäminen on meille siunaukseksi, hän pohtii.
Reinikaisen mukaan ystävyysseurakuntatyö rikastuttaa eri osapuolien arkea.
– Keskustelemme paljon asioista. Vaihdamme aktiivisesti kokemuksiamme. Teemme yhteistyötä arjessa. Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnalla on hyvin toisenlainen toimintaympäristö kuin meidän kotiseurakunnallamme on, hän vertailee.
– Jokaiselle yhteisölle on terveellistä tarkastella omia toimintatapojaan ja verrata niitä muiden käyttämiin toimintamalleihin.
Reinikainen arvostaa etenkin Pyhän Hengen seurakunnan työntekijöiden omistautumista ja sitoutumista ydintehtävään.
Pyhän Hengen seurakunnan johtokunnan puheenjohtaja Ülle Gunin muisti lauantai-iltana Pyhän Hengen kirkossa konsertoinutta Petri Laaksosta. Laaksonen piti viime vuoden helmikuussa konsertin Ylöjärven kirkossa. Pääsylipputulot menivät tallinnalaisseurakunnan lyijylasi-ikkunahankkeeseen.
Ohjaaja Sina Kujansuu lausui P. Mustapään runon Tein lasinkuultavan laulun lauantaisen juhlakonsertin alussa. Petri Laaksonen esitti neljätoista laulua. Yleisö antoi vuolaat kiitokset taidenautinnosta.
Viimeisimmät kommentit