Virren talon joulu on pysynyt samanlaisena pitkään

Vuosikymmenet perinteitä kunnioittaen

Viljakkalassa Pavun perheessä vietetään perinteistä joulua. Samaa, suurta taloa asuttaa kaksi sukupolvea, jotka kerääntyvät jouluaattona yhteisen pöydän ääreen muiden sukulaisten kanssa. Perheen äiti Aino Papu kokee, että perinteiden siirtäminen omille lapsille on tärkeää.
pavun perhe

Lapset Eetu, Anni ja Aaro odottavat joulua jo innolla. Pavun perheen kanssa samaan joulupöytään tulevat mummu ja äijä sekä Ainon veljet vaimoineen.

Hämärtyneessä illassa valoa pimeyteen loistaa neljä kynttelikköparia ikkunalaudoilla. Kyntteliköt ovat ensimmäinen merkki ulospäin siitä, että jouluvalmisteluita on talossa jo tehty.

Pavun perheessä ensimmäiset joulukoristeet otetaan esille ensimmäisenä adventtina. Isoille, pihanpuoleisille ikkunoille on ilmestynyt jokaisena adventtisunnuntaina yksi kynttelikköpari lisää.

– Siitä olen pitänyt kiinni, että joulu ei tule meille ennen ensimmäistä adventtia. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina nautimme ensimmäiset glögit ja paistamme talven ensimmäiset joulutortut, Aino Papu kertoo.

Ensimmäiseen adventtiin liittyy paljon muitakin jouluvalmisteluita. Perhe kokoaa pirtin pianon päälle asetelman, johon kuuluu enkeleitä, Maria, Joosef ja Jeesus. Tietäjät ja paimenet puuttuvat vielä kokoelmista, mutta nekin hankitaan jossain vaiheessa.

Jouluvalmistelujen alkaminen tietää myös joulukorttien kirjoittamista. Kortteihin Pavut ottavat kuvan lapsista. Tänä vuonna korttiin pääsivät myös talon uudet kissa ja koira.

Tontun työt alkavat näkyä ensimmäisestä adventista lähtien.

– Ekana adventtina lapset kirjoittavat Joulupukille toivomuskirjeet, jotka tonttu sitten hakee, Aino Papu sanoo.

Valmisteluista lähtien yhdessä

joulukoristeet

Pianon päälle syntyvä asetelma enkeleistä, Mariasta, Joosefista ja Jeesuksesta on ensimmäisiä joulun merkkejä Virren talossa.

Virren talossa lähestyvä joulu on näkynyt pian kuukauden päivät. Osa valmisteluista on tänä vuonna tehty tavallista aikaisemmin.

– Pitkään oli perinteenä, että kaikki joulukoristeet ja -verhot laitettiin vasta Tuomaan päivänä, sillä hyvä Tuomas joulun tuopi, Papu kertoo.

Viimeisenä adventtina, viime sunnuntaina, perhe urakoi piparkakkutalon pystyyn. Se ilahduttaa koko joulun ajan yhtenä koristeena. Piparkakkutalon syöntitalkoot ovat vasta loppiaisena.

Joulun odotusta on lapsilla vauhdittanut Outi-mummun joulukalenteri, josta saa joka päivä erilaisia yllätyksiä.

– Eetulle tulee joka päivä legoja. Annille ja Aarolle kaikkea pientä jouluista, Aino Papu kertoo.

Pianon ääressä viihtyvä Aino-äiti hakee joulutunnelmaa musiikista.

– Teen muutamia jouluisia soittokeikkoja. Se tuo joulumieltä, kun saa käydä säestämässä joululauluja.

Musiikki kuuluu muutenkin Papujen jouluun: radiosta kuunnellaan joululauluja ahkerasti joulun alla ja jouluaattona lauletaan Joulupukille.

Pari päivää ennen joulua Virren pirtti koristuu kuusella, jonka lapset hakevat yhdessä isänsä Villen kanssa omasta metsästä.

– Kuuseen tulee ainakin valonauhoja, sydämiä, palloja ja tähti, lapset Eetu ja Anni luettelevat.

Viimeinen silaus joulua varten Papujen kodissa tehdään aatonaattona, kun talo siivotaan.

– Silloin vaihdetaan matot. Kaikki matot ovat silloin punaisia. Sitten tuodaan kuusi pirttiin. Kuusen myötä pirtti tulee ihanaan joulun tuntuun.

Myös jouluruokien valmistelu alkaa aatonaattona. Papujen joulupöytään tuo moni syötävää, joten taakka ei käy suureksi yhdelle ihmiselle. Joulupöytä on hyvin perinteinen: rosollia, laatikoita, kinkkua, kaloja, keitettyjä perunoita ja juustoja.

– Kinkku on mummun heiniä. Aatonaattona yleensä itse paistan porkkana- ja perunalaatikot sekä teen italiansalaattia. Kalat pöytään tuo Kauppahallin kalatiskillä työskentelevä Aarne-veli.

Aatto joulun ajan kruunu

joulukoristeet

Perheen esikoinen Eetu on tänä vuonna askarrellut näppärän korttitelineen, johon joulukortit kerätään tällä kertaa. Kaukaisin on tullut Aasiasta.

Virren talon joulu on ollut samanlainen ainakin 38-vuotiaan Aino Pavun lapsuudesta asti.

– Tykkään, että on perinteitä ja niitä vaalitaan. Meillä on ollut lapsuudessa paljon perinteitä juhlapyhiä kohtaan. Minusta niitä on tärkeää siirtää lapsille. Juhlan pitää tuntua juhlalta ja poiketa arjesta.

Jouluaaton aikataulut ovat perheessä tiukentuneet hieman lasten tulon myötä, sillä päiväunista on pidettävä nuorimman kohdalla vielä kiinni. Muutoin joulu on pysynyt samanlaisena: aamulla koko porukka suuntaa joulukirkkoon, jonka jälkeen syödään riisipuuroa. Iltapäivällä vuorossa on joulusauna ja sen jälkeen jouluateria, joka on koko perheen suosikkiperinne.

– Jouluateriaa edeltää aina se, että talon vanha isäntä lukee jouluevankeliumin ja laulamme yhdessä Enkeli taivaan.

Aterian jälkeen joulupoppoo odottaa Joulupukkia, joka on käynyt Virren talossa ainakin 38 vuotta putkeen. Silloinkin, kun talossa ei ole ollut pieniä lapsia.

– Loppuilta on pakettien avaamista, ja aikuiset katselevat, kuinka riemukasta on, kun lapset avaavat lahjoja.

Joulun jälkeen perheen äitikin saa huokaista. Kun kotitöitä on vähemmän, ehtii perhe tehdä yhdessä enemmän, kuten pelata lautapelejä.

– Se on kivaa aikaa, kun ei tarvitse tehdä ruokaa. Ruokaa on niin paljon, että sitä syödään vielä kaksi seuraavaakin päivää aaton jälkeen. Tiskikoneen täyttäminen on ainut kotityö.

Joulu loppuu Papujen perheessä vasta loppiaisena.

– Silloin viedään joulukuusi pois ja kerätään joulukoristeet varastoon.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?