”Olemme metrin edellä useita muita maakuntia”

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta järjestämislaista on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2016. Pirkanmaan soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoo, mitä uusi kuvio pirkanmaalaisille tarkoittaa.
Jaakko Herrala, soteprojektijohtaja, sote, soteuudistus

Kokemusta on. Jaakko Herrala on nähnyt sotealaa muun muassa perushoitajana, sairaanhoitajana ja hallintoylilääkärinä. Hän on ollut uudistamassa terveydenhuollon organisointia esimerkiksi Latviassa.

Kun olen aamulla lähdössä haastattelemaan soteprojektijohtaja Jaakko Herralaa, tapaan pihassa naapurini. Kysyn häneltä, mitä hän tahtoo tietää soteuudistuksesta. Nyt voisi kysyä, mitä vain!
Naapuri ei osaa edes kysyä. Sanoo kuvion tuntuvan niin mutkikkaalta, ettei siitä tavallinen ihminen tajua mitään.
Heitetään siis Herralalle haaste: hänen tulee selittää kokonaisuus niin, että naapurini, minä ja me kaikki muut saamme siitä otteen. Ihan ensimmäiseksi: miksi soteuudistuksesta edes pitäisi kiinnostua ja ymmärtää jotain?
– Kyse on meidän jokaisen lähipalveluista ja siitä, kuinka ne tulevaisuudessa toimivat modernilla tavalla, Jaakko Herrala sanoo.
Herrala lupaa, että lähipalvelut eivät katoa. Hän uskoo, että jatkossa palvelut toimivat jopa paremmin kuin ne ovat toimineet tähän asti. Tavoite on yhden luukun periaate: on paikka, josta saa helposti palveluneuvontaa. Se voi olla paikallinen palvelukeskus.
Jos suunnitelmat konkretisoituvat, tulevaisuudessa arkea on se, että samalla käynnillä voi tarvittaessa saada sosiaalipuolen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Osan livenä kasvotusten, osan ehkä esimerkiksi Skypen kautta.
Aina ei tarvitse mennä fyysisesti paikalle, vaan palvelua saa puhelimitse tai digitaalisesti.
– Jonottaminen ei ole tätä päivää, ja jonottamisesta on tarkoitus päästä eroon. Kun uusi kuvio vakiintuu, jokaisen pirkanmaalaisen on helppo tietää, mistä hakea palveluita ja mihin ottaa yhteyttä. Jos ihmisellä on vaikkapa virtsatietulehdus tai korvakipuja, hän saattaa miettiä, pitääkö hakeutua hoitoon. Tällaisissa tilanteissa vastauksen voi saada puhelimitse tai digipalvelun kautta, Jaakko Herrala sanoo.
– Moni asia ratkeaa kuuntelemalla asiakasta. Puhelun tai viestittelyn perusteella asiakas voi saada lähetteen laboratorioon tai kuvantamiseen, ja säästytään turhalta reissulta vastaanotolle. Tietysti on edelleen sairauksia, joissa tarvitsee konkreettisesti koputella ja tunnustella.
Juuri palvelujen digitalisointia Herrala pitää uudistuksen keskeisenä punaisena lankana. On väitetty, että jopa puolet perusterveydenhuollon palveluista voitaisiin hoitaa digipalveluina.
– Se on kova väite, mutta ei mahdoton. Toki digipalveluihin siirrytään vaiheittain, koska kulttuurimuutos on iso.

Vaatimukset täytettävä

Soteuudistuksen esivalmistelu kestää vuoden 2017 kesäkuun loppuun. Maakuntavetoiseen kuvioon siirrytään vuonna 2019.
Kun uutta sotelainsäädäntöä sorvataan, sana asiakaslähtöisyys toistuu tuon tuosta. Asiakas on keskiössä, ja maakuntia velvoitetaan asiakaslähtöiseen toimintaan. Mutta mitä se tavalliselle pirkanmaalaiselle tarkoittaa?
Ainakin valinnanvapauden lisääntymistä ja uusia nettipohjaisia vaikuttamiskanavia.
– Lainsäädännön keskeinen uudistus on asiakkaiden ottaminen mukaan palvelujen ja palveluketjujen suunnitteluun. Tätä tapahtuu jo organisaatioissa jonkin verran mutta ei tarpeeksi. Se vaatii vapaaehtoisuutta, Herrala sanoo.
Valinnanvapaus ujuttautuu yhä vahvemmin peruspalveluihin. Tähän asti ylöjärveläinen on voinut valita terveyskeskuksen, jossa asioi, vaikkapa Tampereen puolelta. Valinta on tehty vuodeksi kerrallaan.
Erikoissairaanhoidon palvelut voi valita jopa Suomen rajojen ulkopuolelta EU:n alueelta.
– Oletan, että jatkossa potilaiden valinnanvapautta lisätään entisestään peruspalveluiden puolella. Se tarkoittaisi, ettei tarvitse välttämättä valita maakunnan tuottamaa palvelua vaan voi mennä yksityiselle tai kolmannen sektorin toimijalle, Herrala sanoo.
Jos ei pääse oman kunnan lähipalveluyksikköön heti, voi selvittää, pääseekö naapurikunnan puolelle välittömästi.
– Näin saadaan maakunnan palvelujärjestelmän kaikki resurssit käyttöön, lyhennetään jonoja ja parannetaan saatavuutta. Kasvava kilpailu palveluntuottajien välillä tekee hyvää: tuottaja joutuu miettimään, miten tarjoaa parasta mahdollista laatua. Jokaisen palveluntuottajaksi valitun organisaation pitää täyttää laatuvaatimukset.

Verkottuja pärjää

Jatkossa maakunta siis järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Konkreettisesta palveluiden tuottamisesta vastaa palvelulaitos, jonka alaisuudessa ovat Pirkanmaan kaikki sosiaali- ja terveystoimen yksiköt. Palvelulaitos tuottaa pirkanmaalaisille niin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen kuin erikoissairaanhoidon palvelut.
Tulevaisuuden palveluntuottajat ylittävät kuntarajat eivätkä palvele vain yhtä kuntaa.
– Tuleva palvelulaitos on valtava konserni, mutta uskon, että Pirkanmaalla uudistus sujuu helpommin kuin monessa muussa maakunnassa. Lainsäädäntö pyrkii siihen, että palveluita osakeyhtiöitetään. Pirkanmaalla on paljon kokemusta osakeyhtiömalleista. Me tunnemme sudenkuopat. Hyvin pärjäävät varmasti ne yksiköt, jotka pystyvät tekemään koko palveluketjun jatkohoitopaikkoineen ja tutkimuksineen, Jaakko Herrala toteaa.
Palveluntuottajilta edellytetään verkottumista.
– Tampereen ja kehyskuntien alueella sitä on jo paljon harjoiteltu. Me olemme metrin edellä monta muuta maakuntaa siinä mielessä.
Hyvää on Herralan mukaan sekin, että Pirkanmaalla on paljon palveluiden tuottajia, myös yksityisiä. Valinnanvaraa on enemmän kuin esimerkiksi pohjoisen Suomen maakunnissa.
– Väestömäärä kasvaa, eli markkinat ovat jo olemassa. Uusia yrittäjiä varmasti tulee tuottamaan palveluilta Pirkanmaalle. Ei vain Tampereen ytimee, vaan myös reuna-alueelle. Uudet tuottamistavat ja kumppanuudet parantavat harvaan asuttujen alueiden palveluja.

Kommentoi nyt

Henkilöstölle muutos on valtava, koska avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Lakiluonnokseen on kuitenkin kirjattu, että uudistuksen tavoite ei ole vähentää henkilöstöä.
Kaikki kunnat ja kuntayhtymät sekä kuka tahansa kansalainen voivat kommentoida lakiluonnosta marraskuun yhdeksänteen päivään asti. Luonnos on luettavissa alueuudistus.fi-verkkosivulla. Herrala suosittelee ottamaan kantaa, sillä se on pirkanmaalaista edunvalvontaa.
Megaluokan muutosta ja sen konkreettisia vaikutuksia ei voi täsmällisesti mallintaa etukäteen, mutta Herralalla on vakaa luottamus siihen, että nyt pitää tehdä ja mennä eteenpäin.
– Tämä on mahdollisuus parantaa ja nykyaikaistaa asioita. Nyt ei ole se hetki, jolloin harataan vastaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?