Miksi maamme ajaa päin seinää?

Yhteiskunnan vastuunkantajien aikaansaamattomuuden synnyttämä tuska raastaa Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtajan Veikko Kiilin mieltä. Järjestöpomo tietää, että poliitikkojen soutaminen ja huopaaminen Suomen asioiden kuntoon saattamisessa kiusaa tuhansia maakunnan yrittäjiä.

Pirkanmaan Yrittäjien ylöjärveläinen puheenjohtaja Veikko Kiili on pettynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaansaannoksiin. Järjestöpomo olisi toivonut, että valtioneuvosto ja eduskunta olisivat laittaneet vauhtia maamme talouden pyöriin.

Puheenjohtaja Veikko Kiili pyyhkäisee hikeä otsaltaan ja sukii hiuksensa järjestykseen. Kalusteiden valmistaja haluaa palvella asiakkaitaan vimpan päälle, joten hän tekee vielä yhden hyllylaudan tilaajan viime hetken toiveesta.
Noin kymmenentuhannen jäsenen suuruista yrittäjien aluejärjestöä luotsaava Kiili kurkkaa kalenteriinsa. Kaksi seuraavaa päivää menevät Helsingissä. Suomen Yrittäjät on isänmaan asialla.
Veikko Kiili sanoo, että Viljakkalan Yrittäjät ry:n 30-vuotisjuhla on iloinen asia. Hänen mukaansa paikallisyhdistys on tehnyt vuosikymmenien ajan vaikuttavaa työtä monikymmenpäisen jäsenistönsä hyväksi.
Järjestöjyrä tuhahtaa, etteivät kaikki tahot hoida leiviskäänsä kunnolla. Hänen mielestään politiikka on rikki.
Kiili tarkoittaa maan hallitusta ja eduskuntaa.
– Pirkanmaata kierrellessäni kuulen sadoista suista, miten pettyneitä maakunnan yrittäjät ovat maan johdon olemattomiin aikaansaannoksiin. Suuri joukko ihmisiä odotti, että viime eduskuntavaalien jälkeen koottu kolmen puolueen hallitus ottaa isännän otteet ja tervehdyttää maan olot. Kaikki tietävät, etteivät uudistukset ja korjaukset ole onnistuneet. Kansalaiset ovat pettyneitä ja tuntevat voimattomuutta, puheenjohtaja kuvailee.
Hänen mukaansa ihmiset ovat olleet jo pitkän aikaa valmiita tervehdyttämistoimiin.

”Tarvitsemme luottamusta”

Veikko Kiili harmittelee Suomen vajonneen syvän epäluottamuksen hautaan.
– Ongelmamme on se, ettei kukaan luota kehenkään.
Järjestöpomo sanoo, että yhteiskunnan eri toimijoiden olisi kiireesti palautettava luottamuksen ilmapiiri.
– Kun eri toimijat uskovat toistensa vilpittömyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, Suomi nousee taantumuksen alhosta, Kiili vakuuttaa.
Yrittäjäpomo nostaa hattua Rakennusliitolle, joka on tarttunut konkreettisesti nuorten työolojen kohentamiseen. Koulusta pääsevä saa kokeilla siipiään rakennusalalla.
Kiilin mielestä kaikki järjestöt ja liitot saisivat ottaa esimerkkiä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n mallista.
– Yhteiskunnassamme olisi päästävä niin pitkälle, ettei jokaista ehdotusta ammuttaisi välittömästi kelvottomana alas. Meillä olisi oltava rohkeutta testata uusia toimintatapoja, hän kannustaa.
– Kansakuntamme olisi nähtävä pitkälle eteenpäin. Maailmamme ei pysy paikallaan, mies lisää.

Ruohonjuuritasolla tiedetään faktat

Järjestöpomon mielestä suomalaista yhteiskuntaa riivaa ironinen kehä.
– Kansalaiset vaativat, että heitä koskevista asioista päätettäisiin mahdollisimman paljon paikallisella tasolla, Kiili aloittaa.
– Hupsista! Kun ehdotamme sitä, että yrittäjä ja hänen työntekijänsä voisivat päättää tietyistä asioista, käytäntö ei sovikaan, hän hymähtää.
Kiili tietää, että niin yrittäjät kuin työntekijätkin haluavat rakentavaa vuoropuhelua arjen asioiden järjestämisestä.
– Miksi yrittäjää soimataan yleisesti ketunhäntä kainalossa kulkevaksi hirmuksi? Suuri osa yrittäjistä, kuten muistakin ihmisistä, on sanansa mittaisia miehiä ja naisia.
Kiili tietää, että lukuisissa firmoissa paikallinen sopiminen olisi fiksua arjen pyörittämistä.
– Kaikki osapuolet jaksaisivat hyvin.
Kiili huomauttaa, että elleivät työkulttuurin toimintasäännöt taivu, maastamme katoaa jo lähivuosina suuri määrä työpaikkoja.
– Meidän on ymmärrettävä, ettei saavutettuja iänkaikkisia etuja ole olemassa.

Järjestöllä on paljon tehtävää

Suomalaisen yhteiskunnan ongelmat haastavat yrittäjäjärjestön.
Veikko Kiili sanoo, että tekemätöntä työtä on niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Järjestöpomon mukaan Pirkanmaan Yrittäjät näyttää esimerkkiä.
– Uudistamme esimerkiksi hallitustyöskentelymme. Ensi vuonna aluejärjestöllämme on kahdeksasta kahteentoista jäsentä sisältävä hallitus. Uskomme, että päätöksenteko jämäköityy, hän sanoo.
Aluejärjestö voimistaa yhteiskuntasuhteidensa hoitoa.
– Olemme lähestyneet jokaista kuntaa. Erityisen onnistunut päänavaus on tehty Tampereen kaupungin kanssa, hän kiittelee.
Puheenjohtaja korostaa, että jokaisen paikallisyhdistyksen on tartuttava tosi toimeen.
– Yhdistysten on koottava eri toimialojen edustajista rinkejä, jotka voivat tehdä tarjouksia yhdessä. Konkreettisina työkaluina voivat olla erilaiset sähköiset alustat.
Suomi viettää ensi vuonna 100-vuotissynttäreitään.
– Jäsenmäärämme kasvaa koko ajan. Voimavaramme ovat vahvassa me-hengessä, Kiili kiteyttää.