Omenat kypsyvät vauhdilla

Mieluummin hyötykäyttöön kuin kompostiin

Marjojen tapaan omenasato on kypsynyt tänä vuonna normaalia aiemmin. Kotipuutarhureille runsas sato saattaa olla jopa ongelma. Vihattulassa asustava Tommi Tapio päätti puolisonsa kanssa estää omenoiden päätymisen kompostiin ja laittoi sadon jakoon.
Myös maahan pudonneet omenat kelpaavat poimijoille. Ilman heitä Tapio ja Nikkanen joutuisivat kärräämään omenoita kompostiin arviolta kolmisen kottikärrylistä päivässä.

Myös maahan pudonneet omenat kelpaavat poimijoille. Ilman heitä Tapio ja Nikkanen joutuisivat kärräämään omenoita kompostiin arviolta kolmisen kottikärrylistä päivässä.

Vihattulan perällä, omakotitalon portilla nököttää omenan mallinen kyltti, joka ilmoittaa: Saa poimia!

Pihapiirissä ovat poimintahommissa talon isäntä Tommi Tapio ja hänen puolisonsa Susanna
Nikkanen. Heidän lisäkseen omenapuiden katveessa touhuaa kolme muutakin poimijaa tikapuilla keikkuen. Poimijat ovat tulleet pariskunnan tontille ilmaisten omenoiden perässä, sillä Tapiolla ja Nikkasella on tarve päästä eroon ylipursuavasta sadosta.

– Toissa vuonna kärräsimme ainakin sata kottikärryllistä omenoita talomme taakse kompostiin. Emme pysty millään käyttämään kaikkea, mitä pihamme omenapuut tuottavat, Tapio kertoo.

Pariskunnan omenapuut ovat herättäneet innostusta ylöjärveläisissä, sillä muutama viikko sitten Facebookiin laitettu poimintailmoitus on poikinut paljon yhteydenottoja.

– Täällä on käynyt ainakin kymmenen eri porukkaa poimimassa. Olemme sanoneet poimijoille, että hyvä, kun viette pois.

Valkea kuulas hyvä hillo-omena

Kolme vuotta sitten Vihattulaan muuttanut pariskunta arvioi, että pihan kuusi omenapuuta ovat olleet paikallaan jo vuosikymmeniä, sillä talokin on jo 50-vuotias. Kaikkia omenalajikkeita he eivät ole tunnistaneet, mutta ainakin Valkeaa kuulasta ja Huvitusta lajikkeiden joukosta löytyy.

Pariskunta valmistaa itse omenoista esimerkiksi piirakkaa ja hilloa. Susanna Nikkasen mukaan Valkea kuulas on hyvä hillo-omena pehmeytensä vuoksi. Nikkanen on kokeillut tehdä omenoista myös mehua mehukattilalla, mutta maku ei ollut mairitteleva.

– Se oli kyllä hirveän makuista, juomakelvotonta, hän muistelee.

Tapio sanoo, että paras mehu syntyy ehdottomasti puristimella, joita saa myös kotikäyttöön. Kotikonstein puristaminen on tosin vaivalloista, jos mehua haluaa saada ison määrän.

– Kotona käytettävällä puristimella tuoremehua tulee ämpärillisestä omenoita ehkä puolisen litraa, hän miettii.

Tommi Tapion ja Susanna Nikkasen pihalla on kuusi omenapuuta, joista yksi on talvilajike. – Tämä on muuten huippu omena, Tapio sanoo Huvitus-lajikkeesta.

Tommi Tapion ja Susanna Nikkasen pihalla on kuusi omenapuuta, joista yksi on talvilajike. – Tämä on muuten huippu omena, Tapio sanoo Huvitus-lajikkeesta.

Paras mehu myöhäislajikkeista

Omenasadon nopea kypsyminen tietää haipakkaa mehustamoilla. Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Merja
Kuuteri-Kallio kertoo, että Haukiluoman omenatuoremehuasemalla on mehustettu jo parin viikon ajan.

Hän sanoo, että omenasadon  kypsymisen kiihtyessä tuoremehuasemien mehunpuristusajat varataan nopeasti, joten tuoremehua haluavan on varauduttava viikon odotusaikaan.

–  Marttojen tuoremehuasemalla puristetaan omenoita minimissään 20 kilon satsi, joka on noin neljä ämpärillistä. Tuosta määrästä saadaan mehua kymmenisen litraa, Kuuteri-Kallio kertaa.

Hänen mukaansa syys- ja talvilajikkeet soveltuvat parhaiten mehustukseen, sillä pehmeät kesälajikkeet tahtovat mennä soseeksi puristuksessa.

– Kesälajikkeet kannattaa tuoda puristukseen hieman raakoina ja syyslajikkeet taas kypsinä. Omasta mielestäni paras mehu saadaan ehdottomasti vanhoista Kaneliomenoista, esimerkiksi Keltakanelista. Talviomenoista suosittelen uudehkoa lajiketta, Loboa, martta neuvoo.

Valtaosa haluaa pastöroituna

Tuoremehun valmistaminen käy kätevimmin suurilla mehuasemilla.

Lähikunnissa mehuasemia on marttojen Haukiluoman aseman lisäksi ainakin Pirkkalassa ja Nokialla.

Marttojen tuoremehuasemalla puristetun mehun joukkoon lisätään C-vitamiinia, sillä omenassa tätä on luontaisesti vain vähän. Lisäksi C-vitamiini korjaa tuoremehun värin.

– Lisätyn c-vitamiinin ansiosta omenamehu ei tummu, Merja Kuuteri-Kallio tietää.

Pastöroimattoman eli kuumentamattoman mehun Kuuteri-Kallio neuvoo laittamaan pakastimeen pienissä erissä. Pakastimesta sula tettu mehu taas pitää käyttää reilussa vuorokaudessa, ettei mehu ala käydä.

– Valtaosa asiakkaistamme haluaa mehunsa pastöroituna. Aikaisemmin moni laittoi mehun lasipulloon ja sulki pullon kumisuppilolla. Nykyään myymme täällä viinitonkan tapaisia hanapakkauksia, joihin mehu saadaan ilmatiiviisti. Pastöroitu mehu säilyy tonkassa avattuna muutaman viikon. Avaamattomassa tonkassa mehu säilyy jopa vuoden, martta summaa.

Pirkanmaan Marttojen mehuaseman hinnat:

  • Pastöroitu mehu 0,85 €/kilo
  • Pastöroimaton mehu 0,80 €/kilo
  • Valmiiksi tehty mehu (ilman asiakkaan läsnäoloa) 1,00 €/kilo
  • Hanapakkaus 4 € (sis. pussin + laatikon)
  • Hanapussi 1,50 €/kpl

Lähde: Pirkanmaan Martat

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?