110vuotta maalaispitäjässä vaikuttanut Länsi-Teiskon työväenyhdistys on kutistunut taipaleensa aikana nelihenkiseksi seuraksi, jonka toiminta uhkaa loppua muutaman vuosikymmenen sisällä. Sen vuoksi yhdistyksen historiikki päätettiin nitoa kansien väliin, jotta perimätieto ja talletettu historia Länsi-Teiskosta säilyisivät jälkipolville.
Länsi-Teiskon työwäellä on kokous ensi sunnuntaina t. k. 18 p. klo 2 i.p., Toltaan talossa. Towerit muiltakin paikkakunnilta tulkaa kokoukseen!
Näin ilmoitettiin tamperelaisessa Kansan lehden uutisessa marraskuussa vuonna 1906, kun länsiteiskolaisia kutsuttiin kuuntelemaan yhdistysten merkityksestä ja tarpeellisuudesta neiti Olga Koskisen johdolla. Kokouksen seurauksena perustettiin Länsi-Teiskon työväenyhdistys, joka toimi Suomen työläisliiton jäsenenä 1. joulukuuta 1906 alkaen.
Nyt yhdistys on liki 110-vuotias. Puolitoista vuotta sitten sen nelihenkisessä jäsenistössä virisi ajatus historiikkikirjasta, joka kätkisi sisäänsä koko yhdistyksen historian tiivistetysti.
– Ajattelimme, että nyt jos koskaan kirja on tehtävä. Yhdistyksemme on jäsenmäärältään enää nelihenkinen, ja nuorimmankin jäsenemme Antti Järvisen ikä alkaa jo seiskalla, Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen rahastonhoitaja Martti Hannula kertaa historiikin syntymisen taustoja.
Sopiva kirjoittaja löytyikin läheltä, kun kirjoituspuuhiin valjastettiin länsiteiskolainen Tea Järvinen, jolle historian tutkiminen oli entuudestaan tuttua ja kirjoittaminenkin mielekästä.
– Jouluna 2014 sain ensimmäistä kertaa materiaaleja katseltavakseni, Tea Järvinen muistelee alkua nyt jo punaisissa kansissa lepäävä historiikki Männinkäisen mäeltä – Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen historia vuosilta 1906–2016 edessään.
Asiakirjoja sadan vuoden takaa
Tea Järvinen aloitti historiikin kokoamisen erilaisia asiakirjoja apunaan käyttäen. Hän kävi läpi kaikki Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen pöytäkirjat, joista vanhin olemassa oleva on laadittu jo vuonna 1910.
– Pöytäkirjojen lisäksi hankin tietoa yhdistyksen vanhoista kuiteista, laskuista ja lapuista, joita on arkistoitu vuosien mittaan. Taustatietoa tuon ajan Suomesta ja työväenyhdistyksen jäsenistä sain kirjoista ja vanhoista arkistoista, esimerkiksi Teiskon ja Kurun kunnan arkistoista. Haastattelin myös kahta entistä länsiteiskolaista, joilla oli toisen käden kautta saatua muistitietoa menneestä ajasta, historiikin kirjoittaja muistelee.
Säilöttyjen asiakirjojen joukossa oli esimerkiksi Suomen työläisliiton hyväksymislomake, iltamalupia ja kokouskutsuja. Asiakirjoista selvisi, että yhdistyksessä on ollut jäseniä parhaimpina vuosina jopa yli viisikymmentä.
– Vuoden 1921 jälkeen jäsenmäärät tippuivat, mihin saattoi vaikuttaa yhdistyksen sisäisten ristiriitojen lisäksi työväenliikkeen yleinen arvostuksen putoaminen sisällissodan jälkeen, Järvinen kertoo.
– Sisällissodan jälkeen luokkatietoisuus lisääntyi, jolloin ihmiset suuntautuivat jonnekin muualle. Moni päätti silloin, että he eivät muuten kuulu työväenluokkaan, Martti Hannula jatkaa.
Männinkäinen oli yhdistyksen sydän
Kuten historiikin nimessäkin mainitaan, ovat Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen tapahtumat sidottu tiukasti Männinkäinen-nimiseen paikkaan: vuonna 1915 rakennettuun työväentaloon, joka toimi yhdistyksen sydämenä.
Talolla pidettyjen kurssien, iltamien ja kaikenlaisen ohjelman lisäksi Länsi-Teiskon työväenyhdistys pyrki edistämään työläisten asemaa kunnallisvaikuttamisella.
– Minua kiehtoi erityisesti se, kuinka tärkeänä jotkut yhdistyksen jäsenet näkivät kirjastotoiminnan merkityksen. Länsi-Teiskon työväenyhdistyksen valtuutetut esittivät piirikirjaston perustamista Länsi-Teiskoon. Ehdotus meni läpi ja sen jälkeen myös muut kylät saivat omia kirjastoja. Kirjaston lisäksi yhdistys ajoi maksuttoman kouluruoan järjestämistä kaikille kansakoululaisille, Tea Järvinen sanoo.
Aikojen alusta työväentalolla järjestettiin myös viikoittain tansseja, kunnes tanssikulttuuri alkoi hiipua 1970-luvulla.
– Suurimmissa tansseissa ihmisiä oli helposti yli 300, vaikkei lupia niin suureen määrään oltu edes saatu, Martti Hannula tietää.
Viimeiset juhannustanssit pidettiin Männinkäisellä vuonna 2014. Samana vuonna talo myytiin yksityisomistukseen, sillä sen pelättiin, ettei siitä enää huolehtisi kukaan yhdistyksen toiminnan loppuessa.
– Kun jäsenet joskus kuolevat, olisi talo jäänyt huoltamattomaksi. Taloon myymisestä saadut varat mahdollistivat historiikin tekemisen, mikä jakaa tästedes tärkeää tietoa Länsi-Teiskon kylästä ja sen ihmisistä, Hannula summaa.
