On kansainvälisten ja kansallisten muutosten aika

Ylöjärven Uutisten kesälehden kolumnissani arvelin politiikan tahdin hiljenevän kesän aikana ja EU-asioiden nousevan tämän johdosta helposti uutisoinnin keskiöön.
Esittämäni näkemys oli kuitenkin jälkikäteen tarkasteltuna turhan varovainen. Juhannuksen alla järjestetyssä Britannian EU-kansanäänestyksessä enemmistö äänestäjistä kannatti eroa EU:sta, mikä johti muutamaa viikkoa myöhemmin myös maan pääministerin vaihtumiseen.
Äänestystulokseen tyytymättömien tahojen piiristä nousi välittömästi vaatimuksia jopa kansanäänestyksen uusimisesta. Tuore pääministeri Theresa May ilmoitti kuitenkin selkeäsanaisesti kunnioittavansa kansan tahtoa ja aloittavansa neuvottelut maan irrottamiseksi EU:sta lähivuosien aikana.
May tunnetaan jo nyt lähes Margaret Thatcherin veroisena ”rautarouvana”, joten epäilemättä neuvotteluprosessi johtaa muutaman vuoden kuluessa kansanäänestyksen mukaiseen lopputulokseen.
Suomen eduskunta kokoontui heinäkuun alussa ylimääräiseen täysistuntoon keskustelemaan Britannian päätöksen vaikutuksista. Vaikka kyseisessä istunnossa ei tehtykään merkittäviä uusia linjanvetoja, ottaa eduskunta tulevan syksyn aikana myös kantaa kansalaisaloitteeseen, jossa esitetään kansanäänestystä Suomen eroamiseksi eurovaluutasta.
Paine vastaavien kansanäänestysten järjestämiseen on kasvanut monessa EU-maassa. Päättävätpä muut jäsenvaltiot tulevina vuosina irtautua EU:sta tai eivät, kääntää Britannian ero unionista uuden lehden maanosamme historiassa. Tässä yhteydessä Suomen on luontevaa tiivistää yhteistoimintaansa muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
Samaan aikaan kotimaisessa politiikassamme etenee yksi viime vuosien ja jopa vuosikymmenten epäilemättä tärkeimmistä, merkittävimmistä ja laajimmista lainsäädäntöhankkeista. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä perustettaville maakunnille siirtyy laaja joukko tehtäviä sekä kunnilta että valtion viranomaisilta. Niihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muun muassa pelastustoimi sekä pääosa ELY-keskusten tehtävistä. Maakunnille siirrettävien tehtävien kokonaiskustannukset ovat noin 18 miljardia euroa. Maakunnille siirtyy myös yli 200 000 henkilön työpanos.
Samassa yhteydessä uudistetaan valtion ja kuntien veroasteikkoja. Kunnallisveroprosenttia alennetaan lakisääteisesti vuoden 2019 alussa kaikkialla Suomessa hieman yli 12 prosenttiyksikköä, mikä kompensoidaan tekemällä vastaavat tarkistukset valtion tuloveroasteikkoon ja kuntien valtionosuuksiin.
Kiinteistöveron tuotto tilitetään jatkossakin kunnille, joten se tulee muodostamaan aiempaa suuremman osan kuntien verotuloista vaikka kiinteistöveron kokonaistuotto ei muuttuisikaan.
Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia tasapainottamaan talouttaan uudistuksesta riippumatta. Vuoden 2019 alusta lähtien kuntien itsemääräämisoikeutta rajataan väliaikaisesti siten, etteivät ne voi tehdä mittavia korotuksia vuosien 2020 ja 2021 kunnallisveroprosentteihin. Mainitulla rajoituksella varmistetaan, että asukkaiden verorasite pysyy jokaisessa Suomen kunnassa kohtuullisena hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.
Sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen on arvioitu synnyttävän lievän laskuvaran Ylöjärven kunnallisveroprosenttiin. Sitä vastoin naapurikunnassamme Nokialla vaikutus on jokseenkin päinvastainen.
Jotta kunnilla säilyisi edelleen merkittävä kannuste myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sisällytetään sitä vastaava kriteeri valtionosuusjärjestelmään. Ylöjärven kaltaiselle uusia toimintamalleja taajaan kehittävälle kunnalle tämä on positiivinen uutinen.