Megapuhallusta odotellessa

Johtaako maailmanlaajuinen, ennen näkemätön ja kokematon mega-, giga- ja jopa teraluokan rakennushankkeiden käynnistäminen ja valmistuminen uuteen auvoiseen tulevaisuuteen, vai hirmuiseen puhallukseen miljardeilta tavallisilta säästäväisiltä ihmisiltä?

+++++

Maailma ei ole aikaisemmin nähnyt vastaavaa investointihuumaa kuin nyt. Kiina investoi neljässä vuodessa liikennehankkeisiinsa enemmän kuin edellisen vuosisadan aikana yhteensä; listan kärjessä ovat 500 suurta lentokenttää ja 600 km/t vauhtiin yltävä superjuna raideverkostoineen. Yksistään superjuna maksaa arviolta 600 miljardia euroa.

Vaikka halpa öljy kurittaa Saudi-Arabiaa, kuningaskunta pelaa upporikasta ja rutiköyhää suunnittelemalla Punaisen meren rannalle lähes sata miljardia euroa maksavan, edesmenneen kuninkaan Abdullahin nimeä kantavan maailman moderneimman kaupungin.

Listalta löytyy muös Nicaraguan kanavaa, fantasiaunelmalta vaikuttavaa Hyperloop-putkea ja vaikka mitä.

+++++

Kun megaluokan investointihankkeisiin isketään globaalisti rahaa arviolta kahdeksan prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta, syntyy joko pitkälle tulevaisuuteen poikivan hyvän kierre tai kaikkia valtioita, veronmaksajia ja ennen kaikkea säästäjiä hurrikaanin lailla kurittava suuri puhallus.

+++++

Oxfordin yliopiston tutkija Bent Flyvberg jäähdyttelee. Historiasta tiedetään, että vain yksi tuhannesta megaprojektista onnistuu eli tuottaa ennalta suunnitellun hyödyn alkuperäisen kustannusarvion puitteissa. Yhdeksän jättihanketta kymmenestä ylittää budjettinsa ja 50 prosentin ylitykset ovat paremmin sääntö kuin poikkeus.

Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia hamuavien tulisi muistaa, miten Englannin kanaalin alittavan Eurotunnelin budjetti ylittyi noin 80 prosentilla. Esimerkkejä löytyy aiemmilta ajoilta pilvin pimein.

Suomalaiset ovat kymmenkunta vuotta myöhässä valmistuvan Olkiluoto kolmosen kanssa kyseenalaisessa ennätyskerhossa, kun kolmen miljardin hintalappu pyörii nyt jo kolminkertaisissa lukemissa.

+++++

Viileästi numeroleikkejä tarkastelevat ekonomistit, kuten Nordean Aasian alueen pääanalyytikko Amy Zhuang varoittavat suoraan, että kasvua kannatteleva elvytys päättyy monelta osin harhapoluille. Syntyy ’valkoisia elefantteja’, valtavia rakennushankkeita, joita ei reaalielämässä tarvita mihinkään.

+++++

Mikä maailmaa ajaa Suomea myöten ennen kokemattoman riskinoton uhkapeliin? Aavistelen, että lopulta käydään kovalla kädellä säästäjien kukkarolle. Ensin koronlaskujen ja sitten hyperinflaation hengessä.

Kaikkihan on maksettava, eikös juu, mitä tämä maailma velkaantuu.

JORMA MARTTALA

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?