Ylöjärvellä on osattu ja uskallettu tehdä asioita isosti kautta aikain. Jo vuonna 1953 kunta teetti kuntasuunnitelman. Se oli ainutlaatuinen, sillä sellaisia ei ollut muualla tehty. Suunnitelma oli tavallaan yleiskaava, jonka avulla muotoiltiin alueita teollisuusyrityksille ja asumiselle.
Keskusteluissa yrittäjien kanssa kiitosta on tullut Yrityspalveluiden ja kaupungin ketteryydestä toimia nopeasti ja joustavasti yrittäjien parhaaksi. Huurteen menestystarina on tästä hyvä esimerkki. Huurre kasvoi 1950-luvulla niin nopeasti, että tuotantoa oli lisättävä ja lisätilaa etsittävä. Tampereelle vuonna 1955 rakennettu teollisuushalli kävi pieneksi muutamassa vuodessa. Saatuaan Tampereen kaupungilta ostotarjoukseensa kieltävän vastauksen Paavo V. Suominen ja kumppanit päättivät rakennuttaa uuden tehtaan Ylöjärvelle, josta tontti saatiin kohtuuhintaan.
Erityistä Ylöjärvellä on yritysten määrä ja satsaus niihin. Yrittäjiä onkin paljon Kanta-Ylöjärven alueella. Niitä toivoisi olevan enemmän myös Kurussa ja Viljakkalassa.
Peruspalveluiden heikkenemisellä kyseisillä alueilla on kuitenkin yleisesti negatiivista vaikutusta yrittäjyyteen.
Kurulla ja Viljakkalalla on luontoarvojen puolesta suuri potentiaali kehittyä matkailuyrittäjyyttä tukevina paikkoina.
Kurun kiviteollisuus ja Vänrikki Stoolin tarinat sekä erämainen luonto kera Seitsemisen ovat ainutlaatuisia asioita.
Viljakkalassa idyllinen maalaismaisema hakee vertaistaan. Tähtitaivaan näkeminen ilman valosaastetta on monille elämys, sillä suurin osa ihmisistä ei ole koskaan nähnyt esimerkiksi linnunrataa.
Pimeys on olennainen osa elämää ja luontoa. Ne asiat, jotka ovat meille haasteita, voivat olla muille elämyksiä.
Vaikka maaseutu merkitsee monille maalla asuville työtä, saattaa se kaupunkilaisille merkitä rauhaa, lepoa, puhdasta luontoa ja raikkautta.
Ylöjärven ja Hämeenkyrön matkailuyrittäjien Vihreä Sydän -verkostolla on tarjota juuri tätä – vain myyntikanava puuttuu.
Pirkanmaan matkailuportaali Visit Tampere on hyvin Tampere-keskeinen. Ympäristökunnilla ei ole omaa selkeää myyntikanavaa. Sellainen tulisi tarpeeseen. Mutta ennen sitä, Ylöjärven olisi hyvä saada selkeitä linjoja matkailuunsa.
Kanta-Ylöjärvellä voisi tuoda vahvasti esiin monipuolisia yrityksiä ja ruokapalveluita ja näiden saralla erityisesti paikallisia herkkuja suklaasta leipomotuotteisiin.
Toivon, että kaupunki satsaisi matkailuun palkkaamalla työntekijän, sillä lisäresursseja seuraava ehdotus tarvitsee.
Olisi mielestäni tärkeää, että kaupunki voisi tukea paikallisia yrittäjiä myös matkailu-, myynti- ja tiedotusmielessä rakentamalla oman matkailuportaalin. Paperiset kesäesitteet ovat jo olemassa, mutta netissä ja somessa matkailupuolta tulisi vahvistaa.
Koska yrittäjiä on todella paljon, saisi portaali jo yrittäjienkin kautta suuren volyymin ja paljon näkyvyyttä.
Matkailu- ja sivistyspuolen entistä vahvempi yhteistyö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa matkailun kehittämiseksi ovat avainasemassa.
Ylöjärvellä ymmärretään yhteistyön merkitys. Tuskin on sattumaa, että teollisuus-, kauppakeskus- ja asutusalueita keskitetään. Kun niin tehdään, toimijat tukevat toinen toisiaan ja vahvistavat asemaa yhteistyön kautta.
Sama toimintatapa tulisi siirtää digitaaliseksi nettiin – yhteiseksi yrittäjien markkinointiportaaliksi.
Ylöjärven ja Hämeenkyrön yhteinen tarinahanke päättyy kesällä. Hankkeessa on kerätty alueen tarinoita, joita kunnat ja yrittäjät voivat hyödyntää omassa markkinoinnissaan ja matkailun kehittämisessä. Kaikille avoin tarinapankki päivitetään kesän aikana Vihreän Sydämen uusitulle nettisivuille. Tarinahankkeessa tuotettaan aihioita matkailun kehittämiseksi. Jatko ja tulevaisuus on kiinni kaupungista ja yrittäjistä.
Vilja Pylsy
Kommentointi on suljettu.