Laajat kokonaisuudet ovat hallinneet politiikan kevättä

Vaikka Moody’s viimeisenä kolmesta suuresta luottoluokitusyhtiöstä pudotti Suomen luokitusta kesäkuun alussa, on maan taloudessa alkanut näkyä loppukeväästä myös orastavaa valonkajastusta. Bruttokansantuotteemme kasvoi alkuvuonna 1,6 prosenttia, mikä on lupaava merkki kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Talouden kasvu on silti vielä hyvin hentoa. Microsoftin laajat irtisanomiset ovat osoitus työllisyystilanteen vaikeudesta Pirkanmaalla.
Työllistämisen ja yrittäjyyden edellytykset ovat parantuneet viime päivinä, mikä on merkittävää myös julkisen talouden tasapainottamisen kannalta. Metalliliiton valtuusto hyväksyi perjantaina äänin 32–24 pitkään neuvotellun ja touko-kesäkuun vaihteessa viimeistellyn kilpailukykysopimuksen. Tämä sinetöi lopullisesti sopimuksen syntymisen, sillä monet keskusjärjestöt olivat asettaneet Metalliliiton osallistumisen ehdoksi sopimuksen toteutumiselle.
Kilpailukykysopimus tuo tullessaan vähintään 415 miljoonan euron tuloveronkevennykset. Veronalennusten lopullinen suuruus riippuu sopimuksen kattavuudesta. Jos se nousee 90 prosenttiin palkansaajista, kasvaa veronkevennysvara vielä sadalla miljoonalla eurolla. Tämän myötä palkansaajien ostovoima jopa hieman kohenisi. Käytännössä kilpailukykysopimuksen myötä toteutuu sisäinen devalvaatio, joka toimii korvikkeena 1900-luvun loppupuoliskon lukuisille markan arvon ulkoisille heikennyksille. Vaikka prosessi on ollut kaikille osapuolille raskas, on saavutettu sopimus työmarkkinarauhan kannalta arvokas.
Maahanmuuttokysymykset ovat työllistäneet eduskuntaa koko kevätkauden ajan. Erityisen merkityksellinen on EU-komission esitys Dublin-asetuksen muuttamisesta. Sen mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin toisiin EU-maihin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Esityksen toteutuessa taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta.
Suomi on yhtenä harvoista maista toteuttanut viime syksynä EU:n vapaaehtoisesta taakanjaosta solmittua sopimusta. Komission esittämä turvapaikanhakijoita koskeva pysyvä taakanjako tarkoittaisi todennäköisesti hakijamäärän runsasta kasvua Suomessa. Suunnitelmissa oleva EU:n turvapaikkavirasto ja sen myötä syntyvä EU:n yhteinen turvapaikkalinja eivät myöskään tarjoa asiaan ratkaisua. Kansallinen liikkumavara on tärkeä tuleviin kriiseihin varautumisen kannalta.
Kevätkauden kolmas iso asia on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, johon liittyvien lakiesitysten on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn loppuvuonna. Kuntien kannalta merkittäviä avoimia kysymyksiä liittyy esimerkiksi kiinteistöihin, joita kunnat ovat vuokranneet yksityisiltä tahoilta kymmenien vuosien vuokrasopimuksilla. Pitkien vuokrasopimusten irtisanomismahdollisuus ei ole itsestäänselvyys sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakuntien järjestettäväksi. Kuntien aiemmin tekemät sitoumukset onkin otettava erityisen tarkasti huomioon uudistuksen jatkovalmistelussa.
Eduskunnan käsiteltävänä on lakiesitys kunnille säädettävästä viiden miljoonan euron soteinvestointikatosta, johon kunnat voivat tarvittaessa hakea poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Samalla ennalta ehkäistään merkittävien sitoumusten syntyminen velvoittamalla kunnat sisällyttämään irtisanomispykälä uusiin laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin. Näiden ja monien muiden yksityiskohtien huomioiminen lainsäädännössä on välttämätöntä, jotta uudistus tuottaa kaavaillut säästöt. Soteuudistuksen saralla riittää siis vipinää jatkossakin.