Kurun Yhtenäiskoulun rehtori Merja Lehtonen kuvaa 230 oppilaan kouluyksikköä kooltaan ketteräksi ja muutoksiin notkeasti taipuvaksi. Koulussa maalaismaisuus on myönteinen voima: kun kaikki tuntevat toisensa, erilaisissa ryhmissä ja eri opettajien ohjauksessa toimiminen on aina turvallista ja sujuvaa.
Kurun Yhtenäiskoulun rehtori Merja Lehtonen odottaa uutta opetussuunnitelmaa myönteisesti jännittyneenä.
Vaikka kyläkouluja ei Kurussa enää ole, rehtori Merja Lehtosen mielestä kyläkoulumainen henki on säilynyt nykyisessä Kurun Yhtenäiskoulussa. Noin 230 oppilaan yksiköllä on paljon maalaiskoulujen vahvuuksia.
– Kurun koulu on myönteisessä mielessä maalaismainen. Se, että kaikki koulussa tuntevat toisensa, luo turvallista tunnelmaa ja tietynlaista notkeutta. Erilaisissa ja eri luokkia yhdistelevissä ryhmissä on helppo toimia, kun oppilaat ja opettajat ovat keskenään tuttuja, toista lukuvuottaan Kurun Yhtenäiskoulua luotsaava Lehtonen arvioi.
Yhtenäiskoulussa järjestetään paljon kaikkien luokka-asteiden yhteisiä tapahtumia. Tänä lukuvuonna on ollut muun muassa turvallisuuspäivä, jonka yläluokkien oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat alakoululaisille, ja yrittäjyyspäivä, jossa yhdeksäsluokkalaiset perustivat yrityksiä ja 3.–8. luokkien oppilaat olivat niissä töissä.
– Yrityspäivässä oli muun muassa afganistanilainen teehuone ja munkinpaistoa sekä pelihuone-, voimamies- ja murhamysteeriyritykset. Oppilaamme ovat hyvin luovia ja kekseliäitä, Merja Lehtonen myhäilee.
Kevään aikana koulu on osallistunut #MunLiike-kampanjaan, joka huipentuu yhteiseen liikuntapäivään 10. toukokuuta. Sen yhteydessä pidetään toiminnalliset harrastusmessut, joiden järjestelyissä on mukana koulun vanhempainyhdistys.
– Yhteistyö vanhempien kanssa sujuu täällä mutkattomasti. He ovat tottuneet ottamaan tuttuihin opettajiin herkästi yhteyttä, joten tieto kulkee luontevasti, rehtori kiittää.
Ikäluokat sekoittuvat
Ensi syksystä alkaen niin Kurun Yhtenäiskoulussa kuin muissakin Suomen peruskouluissa ja lukioissa noudatetaan uudistettua opetussuunnitelmaa, tuttavallisemmin opsia. Uuden opsin periaatteissa sekoitetaan mielellään eri luokkien oppilaita keskenään.
– Meillä se tarkoittaa sitä, että etenkin alaluokilla myös eri ikäiset oppilaat työskentelevät entistä enemmän yhdessä, Merja Lehtonen kertoo.
Tiimityönä tehdään monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja ilmiöpohjaisia projekteja, joissa oppiaineiden rajat liudentuvat.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka sitä, että kun opiskellaan Euroopan karttaa, tutustutaan eri maiden kieliin, historiaan ja kulttuuriin. Samalla voidaan tutkia Euroopan maiden yhteiskuntaeroja, laskea eri kaupunkien etäisyyksiä, pinnanvaihteluja ja muita matemaattisia suureita. Valmistetaan ja nautitaan eri maiden ruokia, tehdään kansantanssi- ja musiikkiesityksiä sekä kuvia maiden taiteesta.
– Näin projektissa toteutuu maantiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, kotitalouden, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan sisältöjä, rehtori luettelee.
Ainakin toistaiseksi Kurun Yhtenäiskoulun oppilaat ovat olleet ilmiöpohjaisesta opiskelemisesta innoissaan. Nekin oppilaat, jotka eivät perinteisillä oppitunneilla pääse loistamaan tiedoillaan ja taidoillaan, ovat saattaneet olla elementissään.
– Oppilaat ovat omaksuneet uudenlaisia rooleja. Jo se, että tehdään ryhmätyötä eri-ikäisten kanssa, tuo myönteisiä kokemuksia oppilaille, jotka eivät niitä ehkä omassa ikäryhmässään saa, rehtori arvioi.
Vapun alla koko Kurun Yhtenäiskoulu vietti yhteistä Talent-kisajuhlaa. Kuvassa voittoesitys Lintu, jossa Verna Yli-Hankala soitti viulua, Nea Räisänen lauloi ja Helmi Honkanen tanssi. Kaikki ovat kolmasluokkalaisia. (Kuva: Merja Lehtonen)
Itseohjautumista
Uusi opetussuunnitelma muuttaa myös radikaalisti oppilaiden osaamisen arviointia. Koenumeroiden osuus arvosanan muodostumisessa jää taka-alalle, kun arvioidaan ennen kaikkea työskentely- ja tiedonhakutaitoja. Jatkossa ei enää ole niin tärkeää se, mitä opitaan vaan miten opitaan.
– Itsearviointi ja itseohjautuvuus ovat myös vahvassa osassa. Oppilas ja opettaja määrittelevät jokaiselle henkilökohtaiset tavoitteet. Toiveena on, että itseohjautuvampi oppiminen vapauttaa opettajan antamaan enemmän aikaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Parhaassa tapauksessa myös hyvät oppilaat pääsevät etenemään nopeammin eli kaikki eivät enää pyri samaan keskitasoon, Merja Lehtonen kertoo uuden opetussuunnitelman mahdollisuuksista.
Kurussa uuden opetussuunnitelman tuloon on valmistauduttu myös arvokeskusteluilla, joissa sekä opettajat, oppilaat että oppilaiden vanhemmat ovat olleet kaikki samoilla linjoilla. Yhteisöllisyys, yhdessä tekemisen taidot, rehellisyys, oppimisen ilo ja vastuu omasta oppimisesta ovat olleet kaikille tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä arvoja.
Ei kertarysäyksellä
Lehtonen on uudesta opetussuunnitelmasta innoissaan, mutta myöntää, että haasteitakin on edessä.
– Välillä vähän jännittää, että miten näin isosta muutoksesta selviydytään. Kaikkea ei voi muuttaa kertarysäyksellä, mutta vähitellen muutokset pitää kuitenkin toteuttaa. Uusi opetusohjelma ei ole mikään mielipidekysymys, vaan siihen on kaikkien taivuttava.
Kurun Yhtenäiskoulussa luokkakoot vaihtelevat 12:n ja 27:n välillä, ja isoimmassa luokassa on lähes joka tunnilla joko kaksi opettajaa tai jakaudutaan tyystin kahteen eri ryhmään. Mahdollisuudet siihen, että jokainen saa riittävästi opettajan huomiota, ovat paremmat kuin monessa muussa koulussa.
Pienryhmätyöskentelyä kuitenkin vaikeuttaa siihen sopivien tilojen puute. Koulun tilat ovat tarkkaan käytössä, eikä esimerkiksi kapeille käytäville ole juuri mahdollisuuksia sisustaa pienryhmätiloja.
– Koulumme kaipaisi pientä yleisilmeen kohotusta. Oppilaiden kanssa olemme miettineet luovia keinoja, joilla saisimme oppimisympäristöä muutettua iloisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Kaikkein innokkaimmin odottelemme nyt luvassa olevaa piharemonttia, joka alkaa koripallokeskuksen rakentamisella, rehtori kertoo.
Haasteita tuo digitaalisuuskin, sillä koulun langaton verkko, jonka piti valmistua jo viime keväänä, on vieläkin vaiheessa, eikä laitteitakaan ole käytössä ainakaan liikaa.
Pitkät koulumatkat ja pitkät matkat vaikkapa uimahalliin tai kulttuuriesityksiin ovat oma haasteensa, johon Kurussa on toki totuttu.
– Oppilaille voi tehdä hyvääkin jäädä välillä koululle odottamaan kyytiä koulupäivän jälkeen. Pitkien välimatkojen takia koulukavereita ei välttämättä enää illalla voi tavata, Merja Lehtonen toteaa.
Muu maailma läsnä
Tämän lukuvuoden aikana Kurun Yhtenäiskouluun on tullut valmistavan opetuksen luokka eli kolme 15-vuotiasta turvapaikanhakijaa. He opiskelevat omana ryhmänään muun muassa suomen kieltä, mutta musiikin, kuvaamataidon, liikunnan ja kotitalouden tunnit ovat yhteisiä muiden yläluokkien kanssa. Ja tietysti välitunnit.
– Usein välitunnilla he potkivat palloa muiden yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Minusta muut oppilaat ovat ottaneet heidät hyvin vastaan ja he ovat sopeutuneet joukkoon. Yhteinen arki sujuu hyvin, Merja Lehtonen kertoo.
Rehtorin mielestä turvapaikkaa hakevien nuorten läsnäolo koulussa on ollut suomalaislapsille mitä parhainta kansainvälisyyskasvatusta ja muistutus siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Maahanmuuttajat ovat esitelleet kotimaataan muille oppilaille, mutta pakolaisuutensa syistä tai kohtaamistaan peloista ja kauhuista he eivät juuri ole kertoneet.
– Olemme ajatelleet, että antaa lasten olla lapsia, joten emme ole halunneet kaivella niitä ikäviä asioita, rehtori linjaa.
Ellei kevään tai syksyn aikana tule uusia peruskouluikäisiä turvapaikanhakijoita, valmistava luokka päättyy jouluna.
Viimeisimmät kommentit