Leo Pirttiniemi on ikäluokkansa nopein avantouimari. Mies kauhoi maaliskuussa Siperiassa käydyissä MM-kisoissa 75-vuotiaiden sarjan korkeimmalle korokkeelle. Menestystä tärkeämpiä ovat kuitenkin saunaseura ja uintia seuraava rento olo.
Leo Pirttiniemi nautiskelee kilpamatkojen uimisesta. Ei vain menestyksen vuoksi, vaan myös homman helppouden vuoksi. Uidessa ei ehdi ajatella kylmää, kun kisajännitys on päällimmäisenä.
– MINULLA meni 27 sekuntia. Aika ei ole kauhean hyvä, mutta se riitti. Vieressä uivat tanskalainen ja venäläinen, jotka olivat vähän edellä. Mietin, että nyt on pakko parantaa, jos meinaa mitaleille päästä. Juuri ja juuri sain lopussa kiskaistua niin, että eroa jäi kaksi kymmenesosasekuntia.
Näin muistelee ylöjärveläinen avantouimari Leo Pirttiniemi maaliskuussa Siperiassa käytyjä avantouinnin MM-kisoja. Pirttiniemi nappasi 75-vuotiaiden sarjassa kultamitalin.
Pirttiniemellä on takanaan kymmenet maailmanmestaruuskisat. Tähän vuoteen asti mies on kauhonut niin sanotussa Norppa-sarjassa, jossa aikaa ei uimareilta alkuun otettu. Kilpauimarin uran Pirttiniemi aloitti viime vuonna Oulun SM-kisoissa.
– Uimahallissa koetin, mihin aikaan sen 25 metriä uin. 25 sekuntia oli lähellä. Katselin tuloksia ja ajattelin, että voisin pärjätäkin. Sitten vain aloin kilpailla.
Ensimmäisissä SM-kisoissaan Oulussa Pirttiniemi ui neljänneksi hieman yli 25 sekunnin ajalla. Miehen toisissa SM-kisoissa Lohjalla plakkariin tarttui jo SM-kultaa.
– Oulussa uin vielä 70-vuotiaiden sarjassa. Tänä vuonna Lohjalla pääsin muuttamaan sarjaa 75-vuotiaisiin. Siellä ei enää tehdä niin hyviä tuloksia, ja eroa tuli pari sekuntia seuraavaan, Pirttiniemi kertaa kilpaurheilijan uraansa.
Kylmää ei auta hirvitellä
Leo Pirttiniemi on tuttu näky avannon reunalla. Uinnin jälkeen hän lämmittelee saunassa, vaikka kaikki avantouimarit eivät saunasta piittaa. (Kuva. Jarmo Salonen.)
Kukkia-järven rannalta Luopioisista kaikki on alkanut. Avannossa nuori Pirttiniemi ei käynyt, mutta heti kun ranta oli sula, nuorukainen kahlasi jäiden sekaan uimaan. Avantouimarin ura on auennut myöhemmällä iällä Ylöjärvellä, jossa sauna lämpiää usean kerran viikossa.
Tottumatonta ajatus avannosta hirvittää. Pirttiniemen mukaan kylmään veteen pulahtamisessa eivät kepulikonstit auta – mentävä vain on.
– Jos jää hirvittelemään, niin kylmältähän se tuntuu. Kun mitään ei ajattele, niin vesikään ei tunnu miltään. Ja kilpailuissa jännittää sen verran, ettei kylmää vettä huomaa senkään vuoksi. Veteen vain ja sitten uidaan täysiä. Ei niin lyhyessä ajassa ehdi tulla kylmä. Kuka tahansa voi olla avannossa 30 sekuntia, Pirttiniemi sanoo.
Avantouimareissa on sellainenkin koulukunta, joka ei sauno uinnin yhteydessä. Pirttiniemi saunoo. Hän käy illan aikana viidesti uimassa ja viidesti lauteilla. Liika löylyttely hukkaa avannosta saadun hyvänolontunteen.
– On kuunneltava, millaista löylyä kestää ja kuinka kauan. Ja juoda pitää koko ajan, pari litraa illassa.
Pirttijoki kuvailee avannosta saavutettua hyvää oloa rennoksi ja raukeaksi. Jos vielä syö saunan päälle, niin lukemiset saa siltä illalta unohtaa. Uni tulee nopeasti.
Hyvää oloa tuo saunaseurakin. Tutut kasvot ovat kokoontuneet lauteille jo vuosien ajan puhumaan, mutta kahta keskustelunaihetta vältetään:
– Politiikasta ja uskonnosta ei ruveta kinaamaan.
Kuten monet muutkin avantouimarit on Pirttiniemikin selvinnyt flunssaepidemioista sairastumatta. Nenä on vähän vuotanut, mutta mies ei edes muista, koska olisi kärsinyt kuumeesta.
– En tiedä, johtuuko se uimisesta. Voi syy olla muussakin. Kylmäkään ei tule niin helposti.
Tekniikka kuntoon ohjaajan avulla
Avannossa uidaan rintauintia, mutta kuntoilijoille tuttuun tyyliin niin, että pää pysyy pinnalla. Sukeltaa ei saa lainkaan, jotta pää ei kylmene. Kylmenemiseltä päätä suojaa hattu, joka onkin uimahousujen ohella ainoa sallittu väline. Tossut ja käsineet ovat kiellettyjä.
– Minulle ei ole sattunut mitään vaaratilanteita. Sanovat, että sydänvikaisten pitäisi välttää avantouintia. MM-kisoissa uidaan 450 metrin matka, ja siihen osallistuvilla oli pakollinen lääkärintarkastus paikan päällä, Pirttiniemi kertoo.
Aloittaessaan kilpauran Pirttiniemi harjoitteli liikunnanohjaajan avulla oikean rintauintitekniikan. Mies on uinut pääasiassa kroolia, mutta nyt niskaa on jännitettävä ja pää pidettävä pinnalla.
– Se on vähän huono asia. Jos niska on huono, niin sitä ei pysty kunnolla jännittämään.
Pirttiniemeä eivät niskavaivat kiusaa. Siitä pitävät huolen kesäiset polttopuu-urakat sekä aktiivinen elämäntapa – mies viettää vapaa-aikansa marjametsissä ja hiihtoladuilla.
Eikä uintikaan rajoitu vain talvikuukausiin.
– Kesällä mökillä uin aina kun sauna lämpiää. Kolmesti viikossa, joskus useamminkin.
Arvokisojen kiertämistä Pirttiniemi aikoo jatkaa. Seuraavat avantouinnin MM-kisat kauhotaan kahden vuoden kuluttua Tallinnassa. Silloin luvassa on kovaa taistelua, kun helsinkiläinen kilpakumppani nousee 70-vuotiaiden sarjasta haastamaan Pirttinimeä.
Viimeisimmät kommentit