Piano heläjää ykkösenä

Ylöjärven kevääseen mahtuu monta pianokonserttia, mikä on yksi merkki tuon perinteisen kosketininstrumentin suosiosta – vaikka keikkojen osuminen lähekkäin onkin sattumaa. Suosiosta kertovat monet muutkin seikat, vaikkapa tilastot ja historia.
Viljami Koivunen (vas.) ja Mikael Csonka ovat yhdet Ritva-Liisa Kangasniemen lukuisista piano-oppilaista. Monen perheen kanssa opettajan elämä onkin ristennyt. – Osa viipyy pitkään, osa vain kokeilee. Oppilaita on hirveän erilaisia.

Viljami Koivunen (vas.) ja Mikael Csonka ovat yhdet Ritva-Liisa Kangasniemen lukuisista piano-oppilaista. Monen perheen kanssa opettajan elämä onkin ristennyt. – Osa viipyy pitkään, osa vain kokeilee. Oppilaita on hirveän erilaisia.

Pianonsoiton opettaja Ritva-Liisa Kangasluomalla on ollut kymmeniä ja kymmeniä ellei satoja piano-oppilaita.

Ja se on jokseenkin vähän. Osa hänen työstään kun kuluu toisilla instrumenteilla treenaavien säestykseen. Pelkkää pianonsoittoa opettavalle voi kertyä uran mittaan useita satoja kasvatteja.

Kaikkiaan piano-oppilaita on siis aika määrä.

Ykkössija pysynyt

Eikä määrä ole vain iso, se on isoin, kun verrataan Pirkanmaan musiikkiopiston soitto- ja lauluopetuksen lajeja suosiossa.

Niin viikkotuntien kuin soittajien määrissä se pitää kärkisijaa noin viidenneksen osuudellaan. Hakijoitakin on eniten pianon äärelle. Ja nyt on puhe vain klassisesta pianonsoitosta; lisäksi on pop-jazzpianisteja.

Piano on ollut kärjessä jo takavuosina, Ylöjärvelläkin.

– Kun mennään kauemmas ajassa, musiikkiopistot olivat melkein piano-opistoja, Kangasluoma karrikoi naurahtaen.

Piano on siis vankasti pitänyt pintansa, vaikka sen suhteellinen osuus onkin kaventunut, kun opetusvalikoima on laajentunut ja väkeä on myös houkuteltu toisten instrumenttien pariin orkesterien kokoon saamiseksi.

Koska halukkaita on piisannut, kaikki eivät ole päässeet opiston pianopenkille – edes riittävin pääsykoepistein.

– Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa urani aikana tilanne, että kaikki jonoon keväällä jääneet ovat sijoittuneet vuoden mittaan, Kangasluoma iloitsee.

Ilouutinen ei silti tarkoita, että nyt baana on vapaa kelle vain. Yhä hakijan soveltuvuutta testataan pääsykokein.

Perinteikäs ja antoisa

Kangasluoma löytää suosion selitykseksi ainakin pari seikkaa historiasta. Yksi on tuttuus.

– Se, missä lapset ylipäänsä näkivät soittimia, oli koulu. Ja siellä oli piano tai urkuharmoni. Ne kaikki tunsivat.

Myös pianonsoittoharrastuksella on perinteikkäät juuret.

– Se on kuulunut varsinkin tyttölasten kasvatukseen. Piano on ollut jotenkin yhteiskunnallisesti hyväksytty soitin. Tämä ei toki ole enää nykyaikaa, mutta mietin, onko pianoharrastus tätä kautta siirtynyt nykyaikaankin, Kangasluoma pohtii tutulla raiteella jatkoa.

Lisäksi pianolla on monta oivaa ominaisuutta. Ensinnäkin se on kätevä: sitä voi soitella vaivatta vaikka monesti päivässä vain ääreen istahtamalla, kun esimerkiksi puhaltimet on ensin koottava.

Toisekseen piano on musiikillisesti antoisa ja monipuolinen: sillä hoituvat melodia, jota soitolta ennen kaikkea kaivataan, mutta myös säestys, joka vasta tekee musiikista harmonista.

–Piano on hyvin itseriittoinen soitin.

Muutakin monipuolisuutta piisaa. Pianoa voi käyttää vain säestyssoittimena, sen ääreen voi yhdistää monta soittajaa ja laaja ääniala sekä voimakkuusvaihtelut tarjoavat ison kirjon tunnelmia – aina Kangasluoman korkealta pimputtelemasta soittorasiafiiliksestä matalilla koskettimilla paukuttamaan möreään jylinään.

Pianon kääntöpuoli on kalleus. Eikä järkälesoitinta saa lainaankaan musiikkiopistolta, toisin kuin vaikkapa viuluja. Valtaosalle aloittajista tämä ei kuitenkaan ole kynnyskysymys, koska monella soitin on jo omasta takaa vaikkapa sukuperintönä tai sitten perhe haluaa sijoittaa soittimeen  – merkki pianon perinteisestä asemasta tämäkin?

Ei yhtä ja samaa

Koska pianonsoittajia on paljon, toisteisuus on väistämätöntä. Opettaja voi kuitenkin tuoda työhönsä vaihtelua. Kangasluoma on esimerkiksi kokeillut eri opetusmetodeja ja kehitellyt omaansakin. Myös biisikavalkadissa on mistä valita.

– On opettajan omasta viitseliäisyydestä kiinni, tarvitseeko soitta aina samoja kipaleita.

Oppilaskonserteissa vaihtelu ei sen sijaan ole aina tarpeen. Pääasia kun on se, että kukin pääsee esiintymään ja näyttämään taitojaan, ei niinkään tarjoamaan yleisölle jotain aivan uutta.

Toki yleisölähtöisiä, kokeilevia konserttejakin on. Esimerkiksi pian on tarjolla erityislaatuista kahden flyygelin yhteissointia. Idea tuli siitä, että Ylöjärven kaupungintalolla on paraikaa kaksi flyygeliä.

– Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus! Tutustutaan tähän sointimaailmaan.

Pianokeikkoja

  • Pianoilta Ylöjärven Yhtenäiskoululla 20. huhtikuuta klo 19.00.
  • Kahden keikka -flyygelikonsertti Ylöjärven kaupungintalossa 21. huhtikuuta klo 19.00 sekä Pirkanmaan musiikkiopiston salissa Tampereella 27. huhtikuuta klo 18.30.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?