Trukkikuskista tuli lasten liikuttaja

Kun Sami Viitala sai reilut kaksi ja puoli vuotta sitten yt-neuvotteluiden seurauksena lähtöpassit Pilkingtonin lasitehtaalta, häntä ei paljon hymyilyttänyt. Nyt Viitala sanoo, että irtisanominen oli hänelle onnenpotku. Pakon edessä Viitala löysi itsestään aivan uusia puolia.

Sami Viitalalla on monta eri liikuttajahahmoa. – Tässä ankkapuvussa tulee melko kuuma, kun tunnin huhkii lasten kanssa, Viitala naurahtaa.
Sami Viitalalla on monta eri liikuttajahahmoa. – Tässä ankkapuvussa tulee melko kuuma, kun tunnin huhkii lasten kanssa, Viitala naurahtaa.

Trukinkuljettajan töitä Pilkingtonilla tehnyt Viitala huomasi pian töiden loppumisen jälkeen opiskelevansa Varalan urheiluopistossa lasten liikunnan ammattitutkintoa. Opiskelun myötä Viitala havaitsi, että hän toimii yllättävän hyvin ja luontevasti lasten kanssa.
– Opiskeleminen lasten liikuttajaksi oli elämäni paras päätös. Nyt saan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan tehdä, viime vuoden toukokuussa valmistunut Viitala kiteyttää tämänhetkiset tunnelmansa.
Viitala sanoo huomanneensa nauttivansa suunnattomasti työstä lasten parissa.
– Olen ollut aiemmin hieman ujo. Nyt hiljalleen olen alkanut heittäytyä leikkiin ja liikkumiseen enemmän ja enemmän. Lasten kanssa pitää olla aito oma itsensä.

Monta eri hahmoa

Viitala kehitti itselleen ensin PelleSam-hahmon, joka on nyt vaihtunut SuperSamiksi. Tosin SuperSam on tällä hetkellä vain taiteilijanimi, jonka takaa löytyy monta hahmoa.
Ensimmäisessä järjestämässään lasten liikuttamistapahtumassa Viitala pukeutui pelleksi. Sen jälkeen hän on esiintynyt myös ankkana, Teräsmiehenä, Turtles-kilpikonnana ja viimeisimpänä myös Frozen-animaatioelokuvan Olaf-lumiukkona.
Viitala järjestää oman toiminimensä puitteissa lapsille muun muassa synttärijuhlia ja seikkailupäiviä. Viitala yhdistää liikuntaan kierrätysmateriaaleja, musiikkia, kuvataidetta ja muun muassa Legoja.
– Toistaiseksi minulla on eniten kokemusta Kahdesta kymmeneen -vuotiaiden liikuttamisesta. Saan päivittäin kyselyjä eri tapahtumien järjestämisestä, Viitala kertoo.

Seikkailua ja leikkejä

Seikkailupäivänä lapset pääsevät metsään etsimään seikkailurasteja, joita he voivat kiertää vanhempiensa tai kavereidensa kanssa. Rasteilla pitää ratkaista jokin sanatehtävä, ja jokaisesta ratkaistusta tehtävästä saa leiman seikkailupassiin.
– Saatamme liikkua puusta puuhun tai narua pitkin ison kallion yli. Lähimetsässäkin lapsille saa helposti luotua seikkailufiiliksen. Lapset ovat tykänneet kovasti seikkailupäivistä, Sami Viitala kertoo.
Paikalliset yrityksetkin voivat tukea alueensa lasten liikuttamista tarjoamalla Viitalan vetämän seikkailupäivän.
– Toki järjestän myös yrityksille itselleen liikuntatyöpajoja. Liikutan yrityksen henkilökuntaa samalla tavalla kuin lapsia. Mukaan on otettu leikkejä, teatteria ja musiikkia. Aikuiset aika harvoin heittäytyvät liikkumaan lasten tavoin. Olen huomannut, että tällainen liikkuminen on saanut innostuneen vastaanoton, Viitala vinkkaa.

Päiväkodeissa on oltu innoissaan

Viitalan toiveena on saada jonakin päivänä lasten liikuttamisesta täysipäiväinen ammatti. – Yritän kehittää jatkuvasti uusia liikuttamismuotoja lapsille, Viitala sanoo.
Viitalan toiveena on saada jonakin päivänä lasten liikuttamisesta täysipäiväinen ammatti. – Yritän kehittää jatkuvasti uusia liikuttamismuotoja lapsille, Viitala sanoo.

Viime viikkoina Viitala on tarjonnut ylöjärveläisille päiväkodeille mahdollisuuden tilata hänet maksutta järjestämään tunnin liikuntatuokion lapsille.
– Olen järjestänyt nassikkapainia, kierrätysvälineliikuntaa sekä läheisyysliikuntaa, jossa kaksivuotiaan parina voi olla kuusivuotias tukemassa pienemmän lapsen liikuntaa.
Viitala nauttii siitä, että lapset ovat valmiita mihin tahansa. Toki lapset ovat myös vaativa yleisö.
– Lapsille ei voi antaa liian pitkään ohjeita, eikä heitä voi pyytää odottamaan kovin pitkään. Lasten pitää päästä nopeasti toimimaan.
Viitalan vetämissä liikuntatuokioissa on mukana kognitiivisia, sosioemotionaalisia ja motorisia tavoitteita. Liikkumisen avulla voidaan opetella esimerkiksi värejä tai vasemman ja oikean eroa.
– Päiväkodin työntekijät ovat välillä ihmetelleet, kun olen saanut sellaisetkin lapset liikkumaan, jotka eivät yleensä liiku juuri lainkaan. Ehkä aina liikunnan jälkeen lasten käsiin antamani suoritusleimat ovat olleet se tärkeä juttu, Viitala pohtii.
Viitala haluaa kehittyä vielä paljon lasten liikuttajana.
– Toiveenani olisi päästä johonkin näytelmäseuraan opettelemaan kaikenlaisia niksejä ja yhä aidompaa heittäytymistä leikkiin.
SuperSam-Viitalalla on tietenkin myös ammatillisia haaveita.
– Toivon, että voisin jonakin päivänä elättää itseni täysin lapsia liikuttamalla. Unelmana olisi päästä esimerkiksi jonkin kunnan liikuntakoordinaattoriksi. Siinä kunnassa olisivat ainakin lasten liikunta-asiat kunnossa, Viitala naurahtaa.