Kaikki alkoi Rasimäestä

Kurun 24 tunnin hiihto sai alkunsa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Silloisen Kurun kunnan vapaa-aikatoimen sihteeri Vesa Lahelma ideoi tapahtuman yhdessä kurulaisten nuorten kanssa. Pariskunta Jaana ja Tero Tiura oli mukana tuossa dream teamissa.
Kurulaiset Jaana ja Tero Tiura ovat todellisia Kurun 24 tunnin hiihdon konkareita. Perinteisen talvitapahtuman juuret ovat Rasimäen leirikeskuksessa. Tiurat hiihtivät tämän vuoden mittelössä joukkueessa, joka kantoi nimeä Rasimäen ikinuoret. Rasimäkeläiset kiersivät 2,1 kilometrin latua vuorokauden aikana kaikkiaan 120 kertaa. Se riitti tällä kertaa 13. sijaan.
Kurulaiset Jaana ja Tero Tiura ovat todellisia Kurun 24 tunnin hiihdon konkareita. Perinteisen talvitapahtuman juuret ovat Rasimäen leirikeskuksessa. Tiurat hiihtivät tämän vuoden mittelössä joukkueessa, joka kantoi nimeä Rasimäen ikinuoret. Rasimäkeläiset kiersivät 2,1 kilometrin latua vuorokauden aikana kaikkiaan 120 kertaa. Se riitti tällä kertaa 13. sijaan.

– Kun nyt hiihdetään 24 tunnin hiihto 30. kertaa, olen ollut mukana sen 30 kertaa, Tero Tiura vakuuttaa heti haastattelun aluksi.
Vierestä kuuluu välittömästi pieni tarkennus.
– Ei voi pitää paikkaansa. Kyllä sinullakin on muutama hiihto jäänyt väliin, vaimo Jaana Tiura kuittaa.
Olipa tarkka luku mikä tahansa, Tiurat ovat olleet jo vuosikymmeniä mukana Kurun 24 tunnin hiihdon tunnelmissa.
Keskeistä roolia hienon tapahtuman synnyssä näyttelee Rasimäen leirikeskus.
– Leiritoiminta starttasi Rasimäessä vuonna 1978. Hommaa pyöritti tuolloin 25 paikallista nuorta yhdessä nuorisotoimiston vetäjän Vesa Lahelman kanssa, Jaana Tiura kertoo.
Kurun 24 tunnin hiihto kiteytyy eräällä tavalla moottorikelkan hankintaan.
– Rasimäen aktiivitoimijat tulivat vuonna 1980 siihen tulokseen, että leirikeskukseen pitää hankkia oma moottorikelkka.
Niinpä aktiiviset nuoret ja Lahelma ryhtyivät tuumasta toimeen.
– Rahankeräysmasiinaksi ideoitiin 24 tunnin hiihtotapahtuma. Valuuttaa kerättiin kilpailujen aikaisella buffetilla sekä myös pienimuotoisella arvonnalla.
– Ideana oli veikata, kuinka monta kierrosta voittanut hiihtojoukkue kiertää 24 tunnin aikana, Jaana Tiura valottaa Kurun hiihtosirkuksen taustoja.
Ensimmäinen Kurun 24 tunnin hiihto järjestettiin vuonna 1981.

Leiriläisestä ohjaajaksi

Tero Tiura kutsuu itseään Kurun alkuasuakkaaksi. Hänellä on myös erityisen läheinen suhde Rasimäen leirikeskukseen ja sen myötä Kurun 24 tunnin hiihtoon.
– Lahelman Vesa otti minut vuonna 1978 leiriläiseksi Rasimäkeen. Leiriläisten ikärajana pidettiin kymmentä vuotta, mutta pääsin mukaan yhdeksänvuotiaana, koska olin samalta kylältä kuin ohjaajamme Lahelma.
Pienin askelin Tero Tiura eteni leiriläisestä apuohjaajaksi ja edelleen varsinaiseksi leiriohjaajaksi.
– Leiritoiminta oli aika lailla ympärivuotista. Leirejä pidettiin hiihtolomalla, kesällä ja syksyllä, Tero Tiura summaa.

Yhteisöllisyys elää yhä

Kurun 24 tunnin hiihdossa roihuaa voimakas kylähenki ja yhteisöllisyys. Tapahtuma kokoaa samoille kulmille kaikki vanhat tutut.
– Yhdessäolo pitää tapahtumaa yllä, Tero Tiura innostuu.
– Vanhat joukkueet pyrkivät saamaan tutut jengit kasaan tai ainakin tuomaan seuraavaa sukupolvea mukaan hiihtohurmokseen, Jaana Tiura täydentää.
24 tunnin hiihdolla on iso merkitys jo pelkästään tapahtumana Kurun pienessä kylässä.
– Kurun markkinat kesällä ja 24 tunnin hiihto talvella saavat paikallisen väkemme liikkeelle, Jaana Tiura kiteyttää kivipitäjän paikallismeininkiä.

Sukupolvelta seuraavalle

Kivipitäjän hiihtojuhla yhdistää myös sukupolvet toisiinsa. Näin on asian laita myös Tiuran perheessä.
– Rasimäen ikinuoret on minun ja Teron joukkue. Kaksi vanhinta lastamme sivakoivat Järvelän perhejoukkueessa.
– Kaksi nuorinta junioriamme puolestaan hiihtävät Kurun Yhtenäiskoulun joukkueessa, Jaana Tiura kertoo.
Vaikka isäntä Tiuralla on takanaan pitkä pätkä Kurun 24 tunnin hiihtoja, kyllästymistä tai uupumista hän ei ole tapahtumaan kokenut.
– Väsymystä en ole havainnut. Siihen aikaan, kun Lahelman Vesa oli aktiivisesti järjestämässä tapahtumaa, osallistuminen oli meille itsestäänselvyys.
– Sanaakaan asiasta ei tarvinnut keskustella. Totesimme vain, että nähdään taas hiihdossa, Tero Tiura muistelee.

Kontioissa on Kurun toivo

Paikallinen partiojärjestö Kurun Kontiot näyttelee nykyisessä 24 tunnin hiihtotapahtumassa ratkaisevaa roolia.
– Toivottavasti Kontiot jaksaa puurtaa yhteisen asiamme eteen. Olemme valmiit auttamaan sen, minkä työelämältä kykenemme, Tero Tiura sanoo.
– Täällä ei ole enää Kontioiden lisäksi muita aktiivisia nuorisoporukoita, joka pystyy järjestämään tämän kokoluokan tapahtuman, Jaana Tiura lisää.
Kontioille pitää toivoa myötätuulta, koska kysymys on arvokkaasta tapahtumasta.
– Tässä hiihdossa on parasta se, että ladulla sivakoivat yhtä aikaa lapset, nuoret, kilpahiihtäjät sekä vanhat äijät puusuksineen ja lumipukuineen, Tero Tiura kiteyttää.