Fröökynäksi rouva Ylöjärvi

Paljasjalkainen ylöjärveläinen on uurastanut vuosikymmenet  paikkakunnan hyväksi kunnallispolitiikassa. Ei kai siis ihme, että häntä on kerran jos toisenkin kutsuttu rouva Ylöjärveksi. Nyt häntä voi tituleerata myös vuoden 2016 Räikän fröökynäksi.
Nykyinen musiikkiopiston talo, entinen neuvola oli Leena Joensivun ihka ensimmäinen koti. Perhe asui siellä kätilöäidin työn vuoksi. Naiselle, jonka kotiosoite on aina ollut Ylöjärvellä, arki Helsingissä kymmenen vuoden ajan oli liikaa. Tuli ikävä. – Päätin, ettei minusta tule hyasinttimummua eli sellaista, jolle viedään jouluna hyasintti ja jota ei sitten muuten nähdäkään.
Nykyinen musiikkiopiston talo, entinen neuvola oli Leena Joensivun ihka ensimmäinen koti. Perhe asui siellä kätilöäidin työn vuoksi. Naiselle, jonka kotiosoite on aina ollut Ylöjärvellä, arki Helsingissä kymmenen vuoden ajan oli liikaa. Tuli ikävä. – Päätin, ettei minusta tule hyasinttimummua eli sellaista, jolle viedään jouluna hyasintti ja jota ei sitten muuten nähdäkään.

Leena Joensivun poliittiset hihat ovat heiluneet jo yli 40 vuotta. Näistä valtaosan hän on viettänyt kunnallispolitiikassa.
Melkoinen siivu. Siltä Joensivustakin tuntuu.
– Hirveän paljon olen saanut ja oppinut, ja maailma on muuttunut paljon. Politiikka on ollut elämäntapani, kaupunginvaltuustoluotsi kuvaa.
Mutta paljosta hän on tinkinytkin.
– Onhan perheeni jäänyt toiseksi. Siitä ei pääse mihinkään.
Vaan ei satsaus ole ollut hukkahomma. Joensivu kokee saaneensa paljon aikaan.
– Kun aloitin, Ylöjärven politiikka oli villiä. Pidettiin suukopua. Se oli lähes teatteria. Olen ollut viemässä politiikkaa avoimemmaksi, demokraattisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Se on suurimpia muutoksia, joissa olen ollut osana, hän rankkaa.
Nyt Joensivu on palkittu vaivannäöstään Räikän fröökynän tittelillä. Vaikka nimitys perinteisesti annetaan kulttuuripersoonalle, ei muidenkaan hahmojen nimittäminen ole ollut tavatonta. Niinpä tunnustus päätyi tällekin konkarille.
– Tuntuu hienolta, että myös kulttuuripiirit arvostavat yhteiskunnallista työtä.

Sukujuuret ja koko elämän kestänyt asuminen Ylöjärvellä ovat sitoneet Joensivua paikkakuntaan. Kuvassa nainen puuhailee tuoreessa kodissaan Pengonpohjassa vuonna 1980. Siellä hän asuu yhä. Paljasjalkainen paikallinen pitää yhteisöllisyyttä ylöjärveläisyyden ytimenä. – Mutta tulevaisuutta tehdään yhä seudullisemmin, yhdessä. (Kuva: Joensivun kotialbumi)
Sukujuuret ja koko elämän kestänyt asuminen Ylöjärvellä ovat sitoneet Joensivua paikkakuntaan. Kuvassa nainen puuhailee tuoreessa kodissaan Pengonpohjassa vuonna 1980. Siellä hän asuu yhä. Paljasjalkainen paikallinen pitää yhteisöllisyyttä ylöjärveläisyyden ytimenä. – Mutta tulevaisuutta tehdään yhä seudullisemmin, yhdessä. (Kuva: Joensivun kotialbumi)

Pakottava polte vaikuttaa

Kunnallisvaikuttaja Joensivu on ollut vuodesta 1977. Silloin hänet, SDP:n tuore jäsen, houkuteltiin ja valittiin koulutuslautakuntaan.
Demareihin hän oli liittynyt huomattuaan opiskelu- ja työelämän luottamustehtävien saatossa, että tarvitsee taustavoimaa.
Politiikassa naista veti Ylöjärven kehittäminen. Nuoren äidin silmissä siinsi turvallinen paikkakunta hyvine kouluineen. Se, ettei hän tyytynyt vain rivikansalaisen kons-
teihin, oli seurausta voimakkaasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarpeesta.
– Lapsenakin olin aina ihan tulessa, kun katsoin vappumarsseja, hän nauraen muistelee poliittista mielenkiintoaan.
Joensivun luonteessa on myös piirre, joka tuki paloa: häneltä puskee visioita, ideoita, miten asiat tulisi tehdä. Niiden sytytyä hän osaa ajaa ihmisiä ajatusurilleen. Lisäksi hän syttyy myös toisten oivalluksista.
– En saa oltua, tukehdun, jos en saa viedä asioita eteenpäin.
Homma on jaksanut kiinnostaa aina vain, koska Joensivu näkee sen pitkäjänteisyyden. Jos jokin asia on ollut kesken ennen vaaleja, hän on hinkunut sitä jatkamaan. Kiinnostus ei ole vieläkään sammunut, vaikka nainen pian lopettaakin politiikkansa. Hän vain halajaa uusiin suuriin muutoksiin ihmisiä, jotka pystyvät sitoutumaan niihin pitkäksi aikaa. Nyt on Joensivun aika elää itselleen.
Valtakunnan politiikkaan vaikutushaluinen nainen ei sen sijaan koskaan ole tuntenut imua.
– Lakien ja asetusten loputon tekeminen ja lukeminen on liian etäällä.

Pala järjestöpolitiikkaa

Kuntapolitiikka sai väistyä vuonna 1993 kymmeneksi vuodeksi, kun terveydenhuollon opettajalle urkeni tukku ammattijärjestöhommia. Luottamustehtävistä kertyi kokopäivätyö.
Ja kun tilaisuus urkeni, nainen antoi mennä.
– En ole koskaan pelännyt muutosta. Oli hyvä hetki lähteä maailmalle, kun lapsetkin olivat jo isoja.
Maailmalle nainen pääsikin. Kansainvälisestä työstä kihoaa mieleen esimerkiksi tilaisuus, jossa puhui Bill Clinton. Maailman näkeminen oli järjestöpolitiikan parasta antia.
– Nurkkapatrioottisuuteni, Ylöjärvi-keskeisyyteni aukeni.
Tuhti saalis oli myös yhteistyön oppiminen.
– Opin, kuinka yhteistyössä voidaan mennä eri näkökulmista samaan päämäärään.
Järjestötaival jäi pätkäksi  ikävän, ei suinkaan kyllästymisen, vuoksi. Arkipäivät Helsingissä viettänyt Joensivu kaipasi lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Ja Ylöjärven metsää.
Lopultapa ratkaisu sulki ympyrän: järjestöopit kantoivat taas kunnallispolitiikkaan – sen jälkeen, kun Joensivu oli pari vuotta kärvistellyt uutta valtuustokautta odotellessaan.
– Minä ihan kuovin, kun teki mieli politiikkaan.

Joensivu on ollut kunnallispoliitikkona mukana monessa hyvässä.  – 1980-luvulla kaikki Ylöjärven koulut korjattiin, ja nyt ne on korjattu jo toiseen kertaan. Mutalan ja Takamaan koulut ja Koulutuskeskus Valo ovat asioita, joista kokee päätöksenteon riemua. Ja elinkeinoelämän ja elinvoiman virtaaminenkin on ykkösjuttuni. (Arkistokuva)
Joensivu on ollut kunnallispoliitikkona mukana monessa hyvässä.
– 1980-luvulla kaikki Ylöjärven koulut korjattiin, ja nyt ne on korjattu jo toiseen kertaan. Mutalan ja Takamaan koulut ja Koulutuskeskus Valo ovat asioita, joista kokee päätöksenteon riemua. Ja elinkeinoelämän ja elinvoiman virtaaminenkin on ykkösjuttuni. (Arkistokuva)

Ei Ylöjärveä kauniimpaa

Joensivu on paitsi pitkän linjan ylöjärveläispoliitikko, myös pitkän linjan ylöjärveläinen. Paljasjalkaisen paikkakuntalaisen kaikki muutot ovat osuneet kotipitäjään. Edes opiskeluajat Tampereella tai järjestöarki Helsingissä eivät pyyhkineet osoitetta täältä.
Joensivua on pidellyt Ylöjärvellä suku, jonka juuret puskevat useassa sukupolvessa täkäläismullista. Niinpä naiselle on kasvanut vahvat Ylöjärvi-rakkaus ja -tuntemus.
– Olen käynyt 48 maassa, enkä mitään niin kaunista ole nähnyt kuin ne pellot ja Näsijärven rannat, jotka näin, kun hiihtelin tässä eräänä päivänä Pengonpohjassa.