Ahmed Hadi on väsynyt, mutta onnellinen. 27-vuotiaan miehen takana on 20 päivää kestänyt raskas matka Bagdadista Ylöjärvelle.
Torpan leirikeskuksella hän tuntee vihdoin olevansa perillä.
– Olen täällä, koska haluan rauhaa. Haluan kiittää suomalaisia siitä, että sain tulla.
Hadi on monellakin tapaa tyypillinen Lähi-idän pakolainen. Hän on kotoisin Irakista, kuten suurin osa tämän syksyn turvapaikanhakijoista. Lisäksi hän on yksin matkustava mies – asia, jota Suomessa on kovasti ihmetelty ja kritisoitu.
Ja kyllä – Hadilla on taskussaan älypuhelin. Vieläpä uusi sellainen.
– Työskentelin Bagdadissa urheiluvaatemyyjänä. Minulla oli siellä kauppa, jolla meni ihan hyvin. En ollut rikas, mutta minulla oli auto, asunto ja vähän rahaa, mies kertoo englanniksi.
– Kun lähdin, jouduin jättämään kaiken taakseni. Otin mukaani vain päälläni olleet vaatteet ja puhelimen, hän jatkaa huokaisten.
Päätös Eurooppaan lähtemisestä ei ollut Hadille helppo. Hän tiesi, että matkallaan hän joutuisi kohtaamaan rahastusta, epärehellisyyttä ja vaikeita aikoja. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut.
– Irakissa sain pelätä joka päivä henkeni edestä. Ammuskelua, räjähdyksiä… Kaduilla on täysi sota, hän kuvailee.
Useimmat Lähi-idän levottomuuksia paenneet ovat Hadin kaltaisia, keskiluokkaisia kansalaisia. Alimpien yhteiskuntaluokkien jäsenet eivät pysty lähtemään pakoon, koska heillä ei ole siihen varaa.
Suurimpana kynnyksenä lainehtii Välimeri. Sen yli ei pääse, jos rahaa ei löydy.
– Minulle tunnin matka pienessä veneessä maksoi 1 300 euroa. Tiedän, että selvisin loppujen lopuksi aika halvalla, Hadi kertoo.
Perheet mukana vain hyväosaisilla
Ahmed Hadilla ei ole vaimoa tai lapsia. Hän olisi halunnut matkalleen mukaan isänsä, äitinsä, siskonsa ja veljensä, mutta joutui lopulta lähtemään ilman heitä.
– Oli liian paljon käytännön esteitä. Isäni ja veljeni ovat töissä valtiolla, joten heitä ei olisi päästetty maasta. Äitini taas sairastaa, ja siskoni on invalidi, Hadi luettelee.
Suurella osalla Pohjoismaihin tulevista pakolaisista on Hadin mukaan perhe. Yleensä pakomatkalle on lähetetty vain isä, koska varaa kaikkien saattamiseksi kerralla turvaan ei ole.
Perheestä erossa oleminen on luonnollisesti raskasta. Siksi hätämajoitustilojen alueilla datayhteydet käyvät kuumina.
– Sydämeni on Irakissa, vaikka itse olen täällä. En voisi kuvitellakaan, että olisin lähtenyt matkaan ilman kännykkää. Jos puhelimeni hajoaisi, tekisin kaikkeni, että saisin ostettua uuden, Hadi sanoo.
Viime viikolla Torpan leirikeskuksella oli vain muutama kokonainen perhe. Ameer Hussain oli saapunut Suomeen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.
27-vuotias syyrialainen ei kuitenkaan pidä itseään onnekkaana.
– Kyse oli vain rahasta. Koska minulla oli varaa ottaa perheeni mukaan, sen myös tein, Hussain sanoo.
– Jos rahat eivät olisi riittäneet, en olisi itsekään lähtenyt. Elän ja kuolen perheeni kanssa, hän jatkaa liikuttuneena.
”Haluamme aloittaa alusta”
Ameer Hussain ja Ahmed Hadi tiesivät jo matkaan lähtiessään, että he hakisivat turvapaikkaa nimenomaan Suomesta. Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin he eivät halunneet jäädä lakiteknisistä syistä.
– On ihan yleinen tieto, että Suomessa byrokratia on nopeaa. Eräs Tukholmassa asuva ystäväni on joutunut odottamaan ratkaisua turvapaikan saamisesta jo monta vuotta – en halunnut itselleni samanlaista tilannetta, Hadi toteaa.
– Pohjoismaat ovat Lähi-idässä rauhallisessa maineessa. Paperitöiden nopeus selvisi minulle googlettamalla, ja valinta oli sen jälkeen selvä, Hussain komppaa.
Miehistä kumpikaan ei ollut kuullut Suomessa kiivaana vellovasta pakolaiskeskustelusta ennen viime viikkoa. Sekä Hussain että Hadi kertovat ymmärtävänsä ihmisiä, jotka ovat epäluuloisia turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Haluan kuitenkin sanoa, että meitä ei tarvitse pelätä. Emme halua ongelmia, vaan mahdollisuuden aloittaa elämämme alusta, Hussain painottaa.
– Irak ja Syyria ovat helvettejä, emme voineet jäädä sinne. Haluamme jäädä Suomeen, koska täällä on rauha, perheenisä jatkaa.
Ahmed Hadin tavoitteena on saada Suomesta työ, asunto, kansallisuus ja ehkä perhekin. Hän haaveilee myös lähipiirinsä auttamisesta pois sodan runtelemasta Irakista.
– Kunnioitan Suomea ja suomalaisia kaikesta avusta, jota olen saanut. Toivon todella, että saan jäädä, Hadi sanoo.
+++++
Miltä pakolaisten elämä Torpan leirikeskuksella näyttää? Katso lisää valokuvia alta!
Katso myös: Huono tiedotus pännii Siivikkalassa
