Maatilojen saamat EU-tuet auttavat pitämään peruselintarvikkeiden hinnat kohtalaisen alhaisina

Viljelijä- ja hanketuet tuovat hyvinvointia kaikille

Ylöjärveläiset maanviljelijät ja karjatilalliset saivat viime vuonna yhteensä 4,19 miljoonaa euroa maaseutuviraston maksamia viljelijätukia. Hanke- ja yritystukia Ylöjärvelle myönnettiin 383 000 euroa.
Vaikka tuet menevät tietyille tahoille, on niistä välillistä hyötyä koko Ylöjärven seudulle ja kaikille puutarhakaupunkilaisille.
Keskeisimmät EU-tuet ovat EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet peltokasveille ja eläimille (CAP-tuet) sekä EU:n osarahoittamat luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) ja ympäristötuki. (Kuva: Central Audiovisual Library of the European Commission).

Keskeisimmät EU-tuet ovat EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet peltokasveille ja eläimille (CAP-tuet) sekä EU:n osarahoittamat luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) ja ympäristötuki. (Kuva: Central Audiovisual Library of the European Commission).

Suomen maataloustukijärjestelmää on kehitetty osana Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Tämän politiikan ja tukien maksamisen tavoitteena on mahdollistaa maanviljelyn jatkuvuus olosuhteissa, joissa vaihtelevien maailmanmarkkinahintojen takia tarvitaan vakaa maatalouden rahoitus investointeja varten. Tällä tavalla turvataan elintarvikkeiden saatavuus.
Maaseutuvirasto maksoi kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti viime vuonna Suomessa tukia yhteensä noin 2,1 miljardia euroa.
Osa tuista oli EU:n kokonaan rahoittamia ja osa EU:n osittain rahoittamia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksettiin myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia.
Maksetut tuet olivat viljelijätukia, hanke-, yritys- ja rakennetukia, markkinatukia ja muita, kuten esimerkiksi varastointiin ja menekin edistämiseen tarkoitettuja, tukia.
Eniten maksettiin viljelijätukia, yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Yhteensä tuensaajia oli Suomessa viime vuonna 67 616 kappaletta. Näistä maatiloja oli 59 472.
Tukien vaikutus ulottuu usein tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Monesti lopullisia hyödynsaajia ovat paikalliset yritykset ja paikalliset asukkaat.

Tuki jakautuu osiin

Ylöjärvellä suurimman tukipotin sai kovasti toimintaansa kehittänyt Sammatin tila, jolle myönnettiin 166 000 euroa viljelijätukea sekä 80 000 euroa rakennetukea.
Sammatin tilan päätuotantosuunta on lypsykarja. Tilalla on noin 140 lypsylehmää ja 130 hehtaaria peltoa viljelyksessä.
Sammatin tilan saama viljelijätuki jakautui tilatukeen (26 693 euroa), luonnonhaittakorvauksiin (22 180 euroa), kotieläintilan ympäristötukeen (18 838 euroa), eläinten hyvinvointitukeen
(53 127 euroa), EU:n nautapalkkioon (2 963 euroa), EU:n lypsylehmäpalkkioon (34 192 euroa), lietelannan sijoittamiseen peltoon (4 683 euroa) sekä alkuperäisrotujen kasvattamiseen
(3 322 euroa)
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n Ylöjärven tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Ville Paulaniemi muistuttaa, että monella maatilalla tuet muodostavat ison osan tilan liikevaihdosta. Monesti tuen määrä riippuu tilan peltopinta-alasta.
– Tuella on erittäin iso merkitys sekä viljelijälle että kuluttajalle. Tukien avulla elintarvikkeet pysyvät edes suhteellisen edullisina. Etenkin työssä käyvälle väestölle peruselintarvikkeet ovat kohtalaisen edullisia, Paulaniemi sanoo.
Tukien tavoitteena onkin maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

Tuen hakeminen vaatii työtä

Ville Paulaniemen mukaan tukien hakeminen on melko työlästä tukijärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi. Onneksi viljelijöille on tarjolla runsaasti neuvoa.
– Maaseutuyritysten konsultointiin erikoistunut ProAgria tarjoaa asiantuntijapalveluita. Lisäksi neuvoja jakavat MTK:n kouluttamat viljelijät. Itsekin käyn parillakymmenellä tilalla täyttämässä tukihakemuksia, Paulaniemi kertoo.
Tukia haetaan viljelijöiden verkkoasiointiin kehitetyssä maaseutuviraston Vipu-palvelussa.
Viljelijät ovat aika hyvin perillä siitä, miten paljon he voivat tukea saada.
– Hehtaarikohtaiset tukimäärät ovat aika tarkasti tiedossa. Toki koko ajan ilmassa on tiettyä epävarmuutta varsinkin nyt, kun tänä keväänä kaikki tukijärjestelmät menevät uusiksi. Onneksi meillä on jonkinlainen tukikehys olemassa vuoteen 2022 saakka, Paulaniemi selvittää.
Ville Paulaniemi kuuluu maanviljelijänä itsekin EU-tukien saajien piirin. Viime vuonna Paulaniemi sai tukea vajaat 91 000 euroa. Hänen mukaansa koko raha meni käytännössä maatalouden tuotantokustannuksiin.
– Isoja kustannuseriä tuovat muun muassa peltojen vuokrat, säiliörehun paalinmuovit, polttoöljy, erilaiset vakuutusmaksut ja luomulannoitteet, Paulaniemi listaa.

Tukirahoilla bänditila

Ylöjärvelle ripoteltiin myös hanke- ja yritystukia. Niistä suurimman potin sai LVI-Kurikka Oy, joka rakennutti uudet yritystilat Siltatien alueelle. LVI-Kurikka sai 70 000 euroa yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen.
Yksi hanketukien saajista oli virkeä Vahannan Nuorisoseura, jolle rahoitusta myönnettiin reilut 33 000 euroa.
– Tuo raha meni kokonaisuudessaan nuorisoseurantalomme laajennukseen. Rakensimme bändeille soitto- ja harjoitustilan, Vahannan Nuorisoseuran puheenjohtaja Riikka Mikkonen kertoo.
Hänen mukaansa tuen hakeminen teettää työtä, mutta se työ kannattaa tehdä.
– Meillä yksi henkilö on hoitanut tätä tukiasiaa. Aikaa kuluu hallinnointiin, raportointiin ja seurantaan. Haluamme kuitenkin tehdä sen työn, koska tällaiset tuet ovat elinehto meidän toiminnallemme, Mikkonen toteaa.
Hänen mukaansa nuorisoseura pysyy vireänä erilaisten tukien avulla.
– Kaikki isot hankkeet on rahoitettava tukirahoilla, koska esimerkiksi jäsenmaksuista meille ei jää juuri mitään.
Viime vuonna saadun tuen myötä bänditoiminta on jo vilkastunut Vahannan nuorisoseurantalolla. Nuorisoseuran uusin aluevaltaus on ensi kesänä 8–12-vuotiaille lapsille Vahannassa järjestettävät Luova lava -leirit.
Lisäksi luvassa on aikuisten näytelmä nimeltä Naisten sauna. Sen ensi-ilta on 21. huhtikuuta.

Suurimpien viljelijätukien saajat
• Suvi Rajala (Sammatin tila), 166 000 €
• Maatalousyhtymä Mäkkylä, 106 783 €
• Ari Anttila, 100 056 €
• Ville Paulaniemi, 90 829 €
• Maatalousyhtymä Katara, 83 689 €
• Harri Lahtinen, 83 481 €
• Esa Korte, 82 324 €
• Pertti Liimola, 74 773 €
• Yhtymä Teivaala, 65 774 €
• Mika Nieminen, 62 749 €

Suurimpien hanke- ja yritystukien saajat
• LVI-Kurikka Oy, 82 958 €
• Viljakkalan-Karhen metsästysseura, 47 997 €
• Ravintola Haverin Kultahippunen Oy, 46 000 €
• Rantajätkät ry, 37 690 €
• Kurun Hakelämpö Oy, 35 000 €
• Vahannan Nuorisoseura ry, 33 211 €
• Ilkka Ojanen (Orake Oy), 24 500 €
• Taistelijan talo -palveluyhdistys ry, 15 911 €
• Ylöjärven kaupunki, 11 729 €
• Autoyhtymä H & H Haavisto, 11 698 €

Lähde: Maaseutuvirasto

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?