Kaupungin säästöt vaikuttavat huomattavasti lasten ja nuorten hyvinvointiin Ylöjärvellä. Tämä asia tuli selväksi Ylöjärven nuorisovaltuuston järjestämässä perinteisessä päättäjäpaneelissa kaupungintalolla viime torstaina.
Valtuustosali oli täynnä ylöjärveläiskoululaisia, jotka laittoivat päättäjäpanelistit lujille. Paitsi koululaisilta panelistit saivat kysymyksiä myös Ylöjärven nuorisovaltuustolta.
Päivän alusti puheenvuorollaan Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen, joka puhui osallistujille etenkin lapsen oikeuksista.
Alustuksen jälkeen koululaiset pohtivat ryhmissä kysymyksiä panelisteille, joita päästiin lopulta hiillostamaan parin tunnin ajan. Jokaisesta Ylöjärven koulusta valtuustosalissa istui, kysyi ja kuunteli noin neljä nuorta. Niinpä lähes jokainen valtuustosalin penkki oli täytetty.
Nuorten kysymyksiin olivat paneelissa vastaamassa Ylöjärven lapsi- ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Leena Järvinen, Ylöjärven perhekeskuksen johtaja, ylilääkäri Paula Pasanen-Aro, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Minna Sarvijärvi sekä Ylöjärven kaupungin hallintojohtaja Jarkko Sorvanto, talousjohtaja Juha Liinavuori ja vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja. Puhetta johti nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tapio Yrjänäinen.
Kevyen liikenteen väylille tarvetta
Aivan ensimmäisenä panelisteille esitettiin kysymys, miksi Mannista ei kulje pyörätietä Viljakkalan koululle.
Minna Sarvijärvi kertoi tehneensä asiasta aloitteen valtuustolle viime vuoden kesäkuussa. Sarvijärvi muistutti, että kevyen liikenteen väylän puuttuminen on ongelma myös muualla kuin Viljakkalassa.
– Liikenneympäristön ongelmakohtia kartoittava työryhmä antoi lausunnon, jonka mukaan se pitää tärkeänä koulujen lähellä olevien kevyen liikenteen väylien rakentamista. Pirkanmaan ELY-keskus ei ole kuitenkaan ollut yhteistyökykyinen asiassa rahan puutteen vuoksi. Niinpä lausunto annettiin vain tiedoksi valtuutetuille, Sarvijärvi sanoi.
Kevyen liikenteen väylien lisääminen koulumatkoille ja koulujen läheisyyteen on siis ollut esillä, mutta tiukka taloudellinen tilanne aiheuttaa sen, että hyvistäkin ideoista joudutaan luopumaan.
Sarvijärven mukaan tässäkin asiassa kannattaisi arvioida päätösten vaikutukset.
– Pitäisi siis pystyä arvioimaan, mitä seuraa siitä päätöksestä, että kevyen liikenteen väyliä ei rakenneta. Kevyen liikenteen väylä voisi tuoda jopa säästöjä, kun kaupungin ei tarvitsisi maksaa koulukyydeistä vaarallisilla teillä.
Kouluruoka nykyistä maukkaammaksi
Koululaiset halusivat lisäksi tietää, miten kouluissa tarjottavaan ruokaan saataisiin enemmän mausteita ja maittavuutta. Lippuäänestys kertoi, että yli puolet paikalla olleista koululaisista on tyytymättömiä nykyiseen kouluruokaan.
Talousjohtaja Juha Liinavuori kertoi, että ruokahuollosta on parhaillaan käynnissä selvitys. Osana selvitystyötä on meneillään iso kysely, jonka avulla yritetään selvittää, miten kouluruokaa ja ruokailutapahtumaa voitaisiin kehittää.
– Kysely on osoitettu koulujen henkilökunnalle, mutta kouluissa voidaan myös miettiä, miten kyselyyn saataisiin oppilaidenkin ääni kuuluviin. Pyrkimys on saada kattava vastaus koko kaupungin alueelta, Liinavuori tiivisti.
Minna Sarvijärvi muistutti, että kouluruoka on ollut yksi kaupungin säästökohteista.
– Eli puhutaan siitä, onko esimerkiksi puuropäiviä tai onko tarjottava liha kotimaista. Yksi tapa kohentaa kouluruokaa voisi olla se, että hävikkiruoan määrä vähenisi. Hävikkiä tulee paljon eikä sitä hyödynnetä mihinkään, Sarvijärvi muistutti.
Monessa asiassa korjattavaa
Ylöjärven nuorisovaltuusto asetti panelistit vastaamaan kysymykseen, mikä on akuutein nuoria koskeva rahan puutteesta johtuva ongelma, joka pitäisi korjata.
Lapsi- ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Leena Järvinen sekä perhekeskuksen johtaja Paula Pasanen-Aro nostivat suurimmaksi ongelmaksi koulupsykologien puutteen.
– Yläkoululaisilla ja toisen asteen opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä koulupsykologeja ollenkaan. Tämän asian korjaamista ajamme voimakkaasti perhekeskuksessa ensi vuonna, Pasanen-Aro kertoi.
Minna Sarvijärvi puolestaan haluaisi korjauksia perusopetukseen eli tavallisiin koulupäiviin.
– Olemme joutuneet säästämään koulukyydeistä, koulutarvikkeista, ruoasta, opettajista, erityisopettajista, ohjaajista ja koulukuraattoreista, Sarvijärvi luetteli.
Hallintojohtaja Jarkko Sorvanto sanoo, että nuoria kuullaan liian vähän yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
– Nuorten ääni pitäisi saada nykyistä paremmin kuuluviin osana valmistelua ja päätöksentekoa. Harkitsisin vakavasti äänioikeuden laskemista 16 ikävuoteen, Sorvanto linjasi.
Talousjohtaja Juha Liinavuori ja vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja satsaisivat ennen kaikkea liikuntaan.
– Tukisin nykyistä enemmän nuorten vapaa-aikaa. Jos rahaa olisi, kasvattaisin roimasti urheiluseurojen tukea, jotta harrastaminen olisi kaikille mahdollista, Liinavuori tuumasi.
– Minä puolestani rakennuttaisin jokaiseen Ylöjärven kaupunginosaan tai kylään yhden monipuolisen lähiliikuntapaikan sekä kokoontumistilan, Yli-Pihlaja lisäsi.
”Kiusaamiseen nollatoleranssi”
Päättäjäpaneelissa nousi esiin myös viime aikoina runsaasti julkisuutta saanut koulukiusaaminen. Reilusti yli puolet valtuustosalin nuorista kertoi äänestyksessä saaneensa joskus tekstiviestin, joka on aiheuttanut harmitusta tai pahaa mieltä.
Paula Pasanen-Aron mukaan koulukiusaamista pitäisi kitkeä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hän myös peräsi lisää resursseja nuorten mielenterveystyöhön.
Sami Yli-Pihlaja otti jyrkän kannan koulukiusaamisen. Hän kokee, että Suomeen on muodostunut asiassa jonkinlainen asennevamma, jonka vuoksi ihmiset huolehtivat vain omista asioistaan ja kulkevat laput silmillä.
Tämä liittyy Yli-Pihlajan mukaan kasvaviin asuinalueisiin, joissa ihmiset kokevat juurettomuutta.
– Peräänkuulutan koulukiusaamiseen ehdotonta nollatoleranssia. Olen virkamiesurani aikana puuttunut tuolla ulkona noin kymmeneen kiusaamistapaukseen hyvin tiukasti. Olen päättänyt aikoja sitten, että en katsele kiusaamista yhtään, Yli-Pihlaja kertoi.
Minna Sarvijärvi puolestaan kertoi tulleensa itse aikoinaan kiusatuksi.
– Olin lapsena pitkä, ja minua haukuttiin Eiffel-torniksi. Kiusaaminen on niin monimutkainen asia, että ehkä se pitäisi ottaa esille jo perhevalmennuksessa ja neuvolassa. Lapset pitää kasvattaa niin, etteivät he nujerra toisia lapsia, Sarvijärvi ohjeisti.
Kiusaamisen ohella myös Ylöjärvellä esiintyvä ilkivalta koettiin paneelissa isoksi ongelmaksi. Pahimmillaan ilkivalta on johtanut siihen, että jokin harrastuspaikka on jouduttu sulkemaan.
– Tuorein tapaus on Yhtenäiskoulun pihalla ollut skeittipaikka, joka jouduttiin poistamaan jatkuvan rikkomisen vuoksi. Tämä asia harmitti todella paljon skeittiharrastajia, mutta joskus meidän on nostettava kädet pystyyn, vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja kertoi.
Hänen mukaansa asenteita ilkivaltaa kohtaan voitaisiin miettiä koulussa ja nuorten keskuudessa.
– Onhan se tyhmää, että kolmasosa liikuntapaikkarakentamisen budjetista menee ilkivallan korjaamiseen, Yli-Pihlaja muistutti.
Nuoret mukaan yhä tiiviimmin
Lopuksi paneelissa pohdittiin, mitkä kaikki asiat ja päätökset ylipäätään koskettavat nuoria. Panelistit, nuorisovaltuusto ja valtuustosalin koululaiset tulivat siihen tulokseen, että oikeastaan kaikki asiat koskettavat nuoria suoraan tai mutkan kautta.
Nuorisovaltuuston puheenjohtajan Tapio Yrjänäisen mielestä on hieman naiivia luokitella asioita sellaisiin, joista pitäisi kysyä nuorilta ja sellaisiin, joista ei pitäisi kysyä.
– Nuorilta löytyy mielipide moneen asiaan. Päättäjien ja virkamiesten kannattaisi siis kysyä nuorilta mielipidettä ihan kaikesta. Esimerkiksi nuorisovaltuustolla voisi olla nykyistä isompi rooli päätöksenteon eri vaiheissa, Yrjänäinen vinkkasi.
Sami Yli-Pihlaja oli samaa mieltä Yrjänäisen kanssa. Hänen mukaansa päättäjien ja virkamiesten tulisi jalkautua yhä enemmän nuorten pariin.
– Tarvitsemme yhä enemmän aktiivista vuorovaikutusta nuorten kanssa. Meidän pitää mennä katsomaan, mitä nuorten maailmassa tapahtuu. Sitten ehkä osaamme tehdä oikean suuntaisia päätöksiä.
Jutussa mainittujen asioiden lisäksi nuorisovaltuuston päättäjäpaneelissa puhuttivat muun muassa Takamaalta puuttuva jääkiekkokaukalo, Kurun koululta puuttuva sadekatos, Viljakkalan nuorisoseurantalolle kaivattu bussikyyti, Metsäkylän koulun laajennus, Moision koulun remontti sekä koulujen epävireiset pianot.
