Kunnat ja urheiluseurat ovat keskiössä, kun puhutaan suomalaisen liikunnan ja urheilun kehittämisestä. Liikunta ja urheilu ovat kansalaistoimintaa, ja tämä tosiasia pitää ymmärtää myös kuntien ja kaupunkien päättävissä elimissä.
Kun uusia liikuntapaikkoja suunnitellaan, korjataan ja varustetaan, pitää kuunnella kansalaisia sekä urheiluseuroja.
Urheiluseurojen johtohenkilöt, kuntien liikuntaa johtavat viranhaltijat sekä kuntien luottamushenkilöt saivat arvokkaita tietoja ja vinkkejä viime keskiviikkona, kun Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) järjesti Urheilujohtaminen-seminaarin Tampereen yliopistolla.
Ylöjärveläisseurat olivat tilaisuudessa hyvin edustettuina. Paikalla oli kuuntelemassa ja osallistumassa ainakin Ylöjärven Ilveksen, Ylöjärven Ryhdin, Ylöjärven Uplakersin sekä Ylöjärven Urheilijoiden edustajat.
Sen sijaan ylöjärveläiset luottamushenkilöt ja virkamiehet loistivat poissaolollaan paria ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta
Kunnilla on suuri vastuu
Kunnissa tapahtuva työ on äärimmäisen ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan liikunnasta ja urheilusta. Hämeen Liikunta ja Urheilu -yhdistyksen julkaisemien lukujen mukaan Suomen yli 300 kunnassa työskentelee 5 000 liikunnan ammattilaista.
Suomen 30 000 liikuntapaikasta kunnat omistavat 75 prosenttia. Kunnat käyttävät liikuntatoimen menoihin vuosittain 750 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien omistamien liikuntapaikkojen arvo on noin 12 miljardia euroa.
On siis selvää, että kuntien liikuntapoliittiset ratkaisut vaikuttavat keskeisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen. Kunnat toteuttavat liikuntapalveluitaan muun muassa koululiikunnassa, kuntoutustoiminnassa sekä työpaikkaliikunnassa.
HLU:n puheenjohtaja Hannu Soro sanoi seminaarin avauspuheessaan, että Suomessa tarvitaan toimivia ja ajassa eläviä liikuntapalveluja. Näiden palveluiden tuottamiseen puolestaan vaaditaan herkkää korvaa.
– Pitää kuunnella paikallisten toimijoiden eli kuntien ja seurojen tarpeita. Liikunta- ja urheilutoiminta vaativat uudenlaista johtamista, joka poikkeaa autoritäärisestä johtamistavasta. Nykypäivän johtaminen edellyttää kykyä hyödyntää toimivia verkostoja ja eri alojen asiantuntijoita, Soro sanoi.
Arvot ja eettisyys kunniaan
Urheilujohtaminen on tänä päivänä keskittynyt liikaa rakenteisiin. Näin sanoi seminaarissa ansiokkaan alustuksen pitänyt opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Harri Syväsalmi.
– Urheilujohtamisessa pitäisi tarttua itse elämään, sillä liikunnalla ja urheilulla voi tavoittaa kaikki ihmiset kieleen, rotuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, Syväsalmi kiteytti 40 vuoden urheilujohtajakokemuksen pätevöittämänä.
Syväsalmi muistutti, että urheiluun kuuluu sääntöjen noudattaminen ja eettisesti korkeatasoinen toiminta. Jos liikuntajärjestö tai urheiluseura ei noudata sääntöjä, siitä lankeaa sanktio.
– Urheilujohtamisen on oltava eettisesti kestävää. Tämä koskee taloutta, viestintää, suhtautumista lapsiin ja nuoriin, suhtautumista maahanmuuttajiin sekä suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin. Jos ihmisellä ei ole tällaisia arvoja, hänen ei pidä olla urheilujohtaja, Syväsalmi latasi.
Hän myös linjasi, että urheilujohtaminen on kanssakäymistä ihmisten kanssa.
– Se on vastuuttavaa ja valmentavaa johtamista. Jos et itse ole liekeissä urheilusta, älä lähde urheiluhommiin.
Kustannukset nousseet rajusti
Liikunta ja urheilu painivat joka päivä taloudellisten haasteiden kanssa. Aika on sellainen, ettei liikunnalle ja urheilulle ole luvassa lisää rahaa.
– Taloudelliset satsaukset tuskin kasvavat. Siksi meidän on vannottava yhteistyön ja uusien avausten nimeen, Hannu Soro tuumasi.
Seminaarissa puhunut Tampereen Ilves ry:n jalkapallojaoston puheenjohtaja Heikki Tarvainen on huomannut, miten olosuhdekustannukset ovat nousseet viime vuosina räjähdysmäisesti.
– Jalkapallossa kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2008 lähtien 400 prosentilla. Se on huikea summa, kun tiedetään, että samaan aikaan seuratuet eivät ole nousseet. Sen vuoksi urheiluseurojen on laajennettava tulopuoltaan, Tarvainen sanoi.
Tarvainen muistutti, että urheiluseura on kuin yritys.
– Yrityksellä ei ole mitään muuta tavoitetta kuin saada asiakkaita ja pitää ne. Urheilujohtamisessa kestävän asiakassuhteen rakentaminen on yhtä tärkeää.
Liikuntapaikoista alueellisia
Kunnilla on siis suuri vastuu, kun yritetään saada kansalaiset liikkumaan ja urheilemaan. Harri Syväsalmen mukaan jopa laki määrää kunnan kuuntelemaan asukkaitaan liikuntaa koskevissa kysymyksissä.
– Liikunnan asemaa peruspalveluna ei tulla missään tapauksessa heikentämään. Tämä edellyttää sitä, että liikunta on osa kunnan kokonaisstrategiaa. Muuten ei tapahdu mitään, Syväsalmi jyrähti.
Hän toi esiin faktan, jonka mukaan ihmisten liikkumattomuus on viidenneksi suurin kuolinsyy maailmassa.
Liikunnan sairauksia ennalta ehkäisevää vaikutusta ei voida korostaa liikaa.
– Tästä on puhuttu sata vuotta, ja tämän faktan kertomisen päättäjille luulisi olevan helppoa. Parempi maksaa vähän ennaltaehkäisystä kuin paljon korjaustoimenpiteistä, Syväsalmi totesi.
Ylöjärvelläkin pohditaan jatkuvasti liikunnan ja urheilun tulevaisuutta, etenkin liikuntapaikkarakentamista.
Ylöjärven kaupungin vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja kertoi Urheilujohtaminen-seminaarissa, että jatkossa liikuntapaikkarakentamista aletaan Tampereen ympäristössä tarkastella seudullisesti.
– Liikuntapaikkarakentaminen kytketään maan käyttöön ja katsotaan, mitkä asuinalueet kasvavat. Liikuntapaikkojen yhteiskäyttö lisääntyy, eikä joka kunnassa tarvitse olla omaa jäähallia tai uimahallia. Riittää, että ne ovat tarpeeksi hyvin saavutettavissa, Yli-Pihlaja sanoi.
Hänen mukaansa vähäisiä taloudellisia resursseja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.
– Tehdään ratkaisuja isoilla aluekokonaisuuksilla niin, ettei mikään kunta joudu hoitamaan asioita liiaksi yksin.
