Apua alkoholismiin ryhmätuella

Osa alkoholisteista tajuaa jossain vaiheessa, että juominen haittaa liikaa elämää ja he hakevat apua. Osa puolestaan ei tajua sitä koskaan ja osa ei uskalla, kehtaa tai pysty hakemaan apua. AA-ryhmässä ei tuputeta uskontoa tai vaadita läsnäoloa. Ylöjärven AA-ryhmä kokoontuu joka sunnuntai seurakuntakeskuksen takkahuoneella.

Kaksi vanhempaa harmaantunutta herrasmiestä. Näin heitä kuvailisi ensivaikutelman perusteella. Ei uskoisi, että molemmat ovat kamppailleet alkoholiongelman kanssa.
Markku liittyi jo 1970-luvulla AA-ryhmään. Hän oli tuolloin kolmikymppinen.
– Siinä edeltävinä vuosina olin vetänyt viikon juomaputkia. Työpaikat vaihtuivat jatkuvasti, hän kertaa.
Siihen aikaan työpaikoilla katsottiin työntekijöiden juomista vähän löysemmin kuin nykypäivänä. Markku alkoi tajuta ongelmansa vakavuuden, kun hän ei meinannut saada enää mistään töitä.
– Juomaputkien jälkeen tein usein päätöksen, että nyt riittää. Se kuitenkin kesti vain muutaman päivän tai viikon. Lopulta yhdessä työpaikassa tapasin AA-miehen ja hain apua ongelmaani.
Juha puolestaan ajautui alkoholismiin myöhemmällä iällä.
– Työelämä piti minut ryhdissä, mutta sitten ajauduin työttömyysputkeen. Aloin tissutella päivittäin, ja juominen muuttui pakonomaiseksi.

Vieroitusoireita ja pelkotiloja

Nimettömien Alkoholistien Tulokas kysyy -esitteessä vastataan kysymykseen ”Olenko minä alkoholisti?” näin: ”Jos toistuvasti juot enemmän kuin olit aikonut tai halunnut. Jos joudut vaikeuksiin tai menetät muistisi, saatat olla alkoholisti. Vain sinä voit itse päättää sen. AA:ssa ei kukaan halua sanoa, oletko alkoholisti vai et.”
Alkoholismi on siis sellainen fyysinen ja psyykkinen sairaus, jossa alkoholin hallintakyky on menetetty.
– Alkoholi on muodostunut ongelmaksi, kun töissä käyminen ei onnistu, ja tulee poissaoloja, Markku määrittelee.
– Itse huomasin olevani kaveriporukasta se, joka pystyi aamulla heti jatkamaan. Ryyppyputket kiihdyttivät alkoholismin kehitystä.
Omaa alkoholiongelmaa ei itse yleensä näe. Jos jää rattijuoppoudesta kiinni, ajattelee, että olipas huono tuuri. Ja jos saa potkut töistä, syy on työnantajassa.
Juhalla oli vieroitusoireita ja pelkotiloja. Juominen vain jatkui ja jatkui.
– Aamu alkoi ryyppy mielessä, ja päivä lähti käyntiin huikasta.
Kun hän oli ensimmäistä kesää raittiina, terassikausi huoletti.
– Terassilla tuli vietettyä ennen paljon aikaa. Kesästä ja auringonpaisteesta nauttiessa ei edes huomannut omaa juomistaan.

Työelämä piti Juhan ryhdissä, mutta sitten hän ajautui työttömyysputkeen. – Aloin tissutella päivittäin, ja juominen muuttui pakonomaiseksi.

Työelämä piti Juhan ryhdissä, mutta sitten hän ajautui työttömyysputkeen. – Aloin tissutella päivittäin, ja juominen muuttui pakonomaiseksi.

Ryhmässä ei ole vetäjää

Pirkanmaalla on noin parikymmentä AA-ryhmää. Ylöjärven ryhmä kokoontuu sunnuntaisin iltapäiväkahdelta seurakuntakeskuksen takkahuoneella.
Ryhmillä on ominlaisia toimintaperiaatteita. Ylöjärven ryhmällä ei ole vetäjää tai ohjaajaa ja tapaamiset ovat suljettuja.
– Jotkut ryhmät pitävät avopalavereita, jonne voi tuoda läheisen mukanaan tai jonne voivat mennä myös ne, jotka ovat kiinnostuneita AA:n esittämästä alkoholiongelman ratkaisusta. Mekin voimme pitää sellaisia, mikäli sellaisesta sovitaan etukäteen, Markku selventää.
Muuten tapaamiseen tulevalta odotetaan ongelmallista suhdetta alkoholiin.
– Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Pohjalla asti ei tarvitse käydä, vaan AA-ryhmään voi tulla jo silloin, kun alkoholistilla on koti ja työmahdollisuus tallella.
Ylöjärven AA-ryhmässä käy viidestä kymmeneen ihmistä.
– Suurin piirtein yksi kolmasosa on naisia ja loput miehiä, Juha arvioi.
– On myös olemassa ryhmiä pelkästään miehille ja pelkästään naisille.
Usein Ylöjärven ryhmässä käyvien ikähaarukka on keski-ikäisistä eläkeläisiin.
– Uusia kävijöitä tulee tietyin väliajoin ja nuorempiakin käy.Nuorison kohdalla tilanne on ongelmallisempi, koska aletaan olla sekakäyttäjiä. Ovatko he sitten alkoholisteja vai narkomaaneja, Juha pohtii.
Jotkut saattavat tulla vähäksi aikaa AA-ryhmään ja olla loppuelämänsä raittiita.
– Sitten on niitä, joille on käynyt huonostikin, kun ei ole ollut tarpeeksi kauan mukana AA-ryhmässä, Markku toteaa.
– Jotkut pystyvät raitistumaan kerrasta. Kutsumme heitä nollamiehiksi ja -naisiksi.

AA:ssa ei ole pakko puhua mitään

– AA-ryhmässä huomataan alkoholismin syy. Taustatekijä, jonka takia on ruvennut juomaan, Juha kertoo.
– Usein taustalla on jokin henkinen ongelma.
Hänellä oli muutaman kuukauden vieroitusoireita.
– Unissani ryyppäsin vielä vuoden päästäkin. Aamulla heräsin tuskastuneena, että olenko oikeasti juonut jotakin.
Markun oli vaikeaa alkuvuosina puhua ongelmastaan. Ahdistus ja henkisiä vieroitusoireet kestivät pitkään.
– AA:ssa ei ole pakko kertoa mitään, eikä kukaan tule kyselemään perään, jos joku ei tule tapaamiseen. Jollekulle on apua, kun kuulee tarinan toisen raitistumisesta. Alkoholistien tarinat sinäänsä ovat usein hyvin samanlaisia, hän kertoo.
– Siellä ovat kyllä ihan muut asiat tapetilla kuin hurjien ryyppäysreissujen kertominen.
Tapaamisissa istutaan ringissä, ja ne kestävät yhdestä kahteen tuntiin: niin kauan kuin juttua riittää.
– AA:ssa tuli sellainen olo, etten taistele viinaa vastaan vaan luovun siitä. Juomisen pakko otettiin pois, Markku tiivistää.

Jäseniltä ei vaadita mitään

AA:ssa ei ole mitään velvoitteita tai jäsenmaksuja. Ainoa sääntökin on kirjoittamaton ja se kuuluu näin: ryhmän palaveriin ei voi osallistua, jos on käyttänyt samana päivänä alkoholia.
AA ei pidä edes jäsenluetteloa, mutta ryhmät arvioivat AA:lle jäsenmääränsä. Yleisesti ottaen jokainen, joka tulee AA-kokoukseen ja kertoo olevansa alkoholisti, on jäsen heti kun sanoo sitä olevansa.
Jäsenien ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. AA on omaksunut periaatteen: ”yhteistyötä, mutta ei yhteenliittymistä”.
Toiminta perustuu 12 askeleen -toipumisohjelmaan sekä kahteentoista perinteeseen.
On olemassa myös Al-Anon-ryhmiä alkoholistien läheisille sekä Alateen-ryhmiä teini-ikäisille, joiden vanhempi on alkoholisti.

Toiminta ei ole uskonnollista

Ryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksen takkahuoneella, mikä saattaa antaa mielikuvan uskonnon tuputtamisesta. Tosi asiassa AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen.
– Useimmat kokevat raitistumisen hengellisenä tapahtumana, ja niin olen sen itsekin kokenut, Markku toteaa.
AA ei siis ole uskonnollinen liike, mutta joillekuille se on hengellistä toipumisohjelmaa.
– Itse sain kristillisen pohjan elämääni, Juha lisää.
Hengellisyyttä ei pyritä korostamaan. Tärkeintä on, että vapautuu alkoholista.
– AA:ssa ei syötetä uskoa. Niin ateistit kuin agnostikot ovat tervetulleita tapaamisiin. Joillekuille toipumisen kannalta tärkeintä on ryhmätukiverkosto, Markku mainitsee.

Kaverit jäivät baariin, AA:sta uudet ystävät

Ylöjärven AA-ryhmä aloitti toimintansa syksyllä vuonna 1992. Markku on ollut mukana alusta asti.
– Vuosien varrella on tullut paljon ystäviä, joiden kanssa ollaan vapaa-ajallakin tekemisissä.
Hän on jo aikoja sitten raitistunut, mutta käy silti viikottain AA-ryhmän tapaamisissa.
– En tiedä miksi jäisin poiskaan. Se on sellainen latautumispaikka. En minä enää taistele viinanhimoa vastaan, Markku hymyileee.
Juhakin on ollut jo 12 vuotta AA-ryhmässä.
– Kaverit jäivät sinne baariin, ja AA:sta löytyi uusi ystäväpiiri, Juha toteaa.
– Ja aina on kuitenkin jotain patoutumia tai mieliharmia kerrottavana!

Henkilöiden nimet ovat muutettu.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?