Pitkän linjan taksiyrittäjän mielestä Ylöjärvi peilaa hyvin koko perinteikästä alaa

”Niin keskimääräistä, että ihmetyttää”

Suomen taksialan tunnusluvut ovat ylöjärveläisellä Jari Kuusniemellä hyvin hallussa. Hämeen taksiyrittäjät ry:n toiminnanjohtajaksi jokin aika sitten valittu mies sanoo puutarhakaupungin olevan kaikilla mittareilla maamme keskiarvoon asettuva paikkakunta.
– Suomen taksien tilauksista noin puolet tulee yksityisiltä henkilöiltä, 30 prosenttia yhteiskunnalta ja loput yrityksiltä. Ylöjärvellä luvut ovat liki täsmälleen samoja, Kuusniemi tietää.
– Joskus on tullut jopa ihmeteltyä, että miten tämä onkin taksinäkökulmasta niin keskiarvokaupunki, hän jatkaa naurahtaen.
– Kun poikani alkoi ajaa yritykseni taksia keväällä, jäin vähän toimettomaksi. Ajattelin, että Hämeen taksiyrittäjien toiminnanjohtajan homma voisi olla mukava haaste, ja niinpä päätin sitä myös hakea, ylöjärveläinen Jari Kuusniemi perustelee työpaikan vaihtoaan.

– Kun poikani alkoi ajaa yritykseni taksia keväällä, jäin vähän toimettomaksi. Ajattelin, että Hämeen taksiyrittäjien toiminnanjohtajan homma voisi olla mukava haaste, ja niinpä päätin sitä myös hakea, ylöjärveläinen Jari Kuusniemi perustelee työpaikan vaihtoaan.

Ylöjärven taksibisnestä määrittäviä tekijöitä ovat Tampereen läheisyys sekä suuret harvaan asutut alueet. Viljakkalan ja Itä-Aureen perukoilla taksilla matkustetaan luonnollisesti vähemmän kuin Siivikkalan ja Vuorentaustan kaltaisissa lähiöissä.
– Nyky-Ylöjärvellä on yhteensä 43 taksia, eli alueelle myönnetyt kiintiöt ovat täynnä. Autojen määrä on pysynyt suunnilleen samana jo kauan, mitä nyt Kuruun määrättiin esteettömälle taksille yksi lisälupa pari vuotta sitten, Jari Kuusniemi pyörittelee.
Vuosina 2007 ja 2009 Ylöjärvellä koetut kuntaliitokset eivät ole heilauttaneet taksien tarvetta juuri suuntaan taikka toiseen. Kurun ja Viljakkalan taksiyrittäjien murheet olisivat Kuusniemen mukaan pitkälti samoja, vaikka kunnat eivät olisi yhdistyneet kasvavan puutarhakaupungin kanssa.
– Mitä lähemmäs Tamperetta tullaan syrjäseuduilta, sitä enemmän takseilla on yksityisiä tilauksia. Pienillä maaseutupaikkakunnilla yhteiskunnan ostamien palveluiden osuus kokonaisbisneksestä voi olla jopa 80 prosenttia, Kuusniemi kertoo.
Ylöjärven taksialan paikallisyhdistystä pitkään johtanut Kuusniemi on viime aikoina perehtynyt puutarhakaupungin lisäksi Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen taksibisnekseen. Lokakuun alussa alkanut työ Hämeen taksiyrittäjät ry:n toiminnanjohtajana on antanut miehelle uutta perspektiiviä alan tulevaisuuteen.
Kokonaiskuva ei anna aihetta hymyyn, sillä taksimatkojen kysyntä Suomessa on laskenut 2010-luvulla vuosi toisensa jälkeen. Kuusniemi ei silti halua maalailla piruja seinille.
– Taksiala elää pitkälti talouden suhdanteiden mukana, ja nyt on vähän tiukkaa. Mutta kun ajat ovat paremmat, kysyntäkin taas kasvaa, hän tiivistää.

Valtion säästöt alan kysymysmerkki

Ylöjärvellä on yhteensä 43 taksia. Määrä on pysynyt viime vuodet lähes muuttumattomana. (Kuva: Jere Paldanius)

Ylöjärvellä on yhteensä 43 taksia. Määrä on pysynyt viime vuodet lähes muuttumattomana. (Kuva: Jere Paldanius)

Viime huhtikuussa julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan liikenne- ja viestintäministeriö kaavailee radikaaleja muutoksia maamme joukkoliikenteeseen. Selvitysmies Juhani Paajasen työryhmän laatima raportti vaati rotia etenkin veroeuroilla ostettuihin taksipalveluihin.
Varsin tiukkasanaisesti muotoiltu lausunto herätti taksialalla runsaasti keskustelua. Jari Kuusniemen mukaan tilanteeseen on alkuhämmästyksen jälkeen alettu sopeutua.
– Raportin mukaan valtio tukee ja ostaa henkilöliikennepalveluja yhteensä miljardilla eurolla joka vuosi. Taksipalveluiden osuus tästä summasta on noin 400 miljoonaa. Kyllä asiaan täytyykin näinä aikoina kiinnittää huomiota, Hämeen taksiyrittäjien toiminnanjohtaja myöntää.
Ministeriö on nyt asettanut työryhmän pohtimaan, voisiko esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden kuljetuksia hoitaa nykyistä pienemmällä rahalla. Luottavaisin mielin asiaan suhtautuvan Kuusniemen mukaan taksiammattilaiset haluavat olla pohdinnassa aktiivisesti mukana.
– Se, että taksista tarvitsee maksaa vain silloin kun sitä tarvitaan, on alan selkeä etu. Siksi en itse ole mahdollisista uudistuksista kauhean huolissani.

Ratin takaa toimistohommiin

Oman taksiyrityksensä Ylöjärvelle jo yli 20 vuotta sitten perustanut Jari Kuusniemi puhuu alan uusista tuulista luontevasti ja mielellään. Järjestö- ja edunvalvontatyötä pitkään tehnyt konkari uskoo, että laajan Hämeen alueen taksit voivat selvitä kaikista tulevista haasteistaan kunnialla.
– Hämeen taksiyrittäjiin kuuluu 41 paikallisyhdistystä, joiden jäseninä on yhteensä noin 1 100 yritystä. Kun jäsenistöä on tasaisesti Riihimäeltä Virroille saakka, niin kyllähän siihen monenlaista murhetta ja ajatusta mahtuu, Kuusniemi pohtii työnsarkaansa.
Hämeen taksiyrittäjät ry:n roolina on toimia linkkinä paikallisten yrittäjien, suurasiakkaiden ja valtakunnallisen Taksiliiton välillä. Kuusniemi kertoo tarttuneensa toimeen puuhakkaalla ja positiivisella mielellä.
– Jos auton rattiin tulee ikävä, pääsen karkottamaan sitä omassa yrityksessäni. Uskoisin, että ajan joitakin viikonloppuvuoroja aina silloin tällöin, toimistotöihin Hämeenlinnaan siirtynyt Kuusniemi hymyilee.
Ylöjärvellä on maamme taksialalla yllättävän paljon vaikutusvaltaa, sillä myös Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki sekä osastopäällikkö Jouni Mutanen asuvat puutarhakaupungissa. Kuusniemen mukaan asiassa ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi mitään erikoista.
– Se on puhtaasti sattumaa, hän naurahtaa.

Jari Kuusniemi

• 48-vuotias taksiyrittäjä ja järjestövaikuttaja Ylöjärveltä.
• Hämeen taksiyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja lokakuun 2013 alusta lukien.
• Taksialalla vuodesta 1988. Oma yritys Ylöjärvellä vuodesta 1992.
• Ylöjärven taksiautoilijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja. Siirtyy tehtävästä sivuun lähiaikoina.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?