Maakuntakaavalla mahdollistetaan kaupan suuryksikköjen rakentaminen puutarhakaupunkiin

Ylöjärvi tarvitsee onnistuneesti luodun maakuntakaavan

Vuonna 2011 alkanut Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelutyö on edennyt noin puoliväliin. Maakuntakaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jossa pyritään noudattamaan Pirkanmaan kuntien yhteistä tahtoa maakunnan maankäytöstä. Ylöjärven kannalta tärkeintä on varmistaa, että maakuntakaava mahdollistaa toimivan palveluverkon kehittämisen kaupungissa.

47 Pirkanmaa vaakuna Pirkanmaan liitto, pirkanmaa, pirkanmaan vaakuna, maakuntaMaakuntakaavaan yritetään sovittaa eri intressiryhmien tavoitteet. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaavan valmisteluvaiheessa käydään laajaa vuoropuhelua Pirkanmaan kuntien ja sen asukkaiden, Pirkanmaan naapurimaakuntien sekä valtion viranomaisten kanssa.

Valmistelussa useita eri tahoja

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan koko Pirkanmaalle ja siinä käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet.
Käytännössä maakuntakaava on siis kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö maakunnassa toteutetaan. Kaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta.
– Noin kymmenen vuotta sitten tehty edellinen maakuntakaava vaatii uudistamista, ja prosessi on nyt hyvässä vauhdissa. Tähtäin on vuodessa 2040. Maakuntakaava pitäisi pystyä uudistamaan tuon horisontissa näkyvän vuosiluvun mukaisesti, Maakuntakaava 2040 -ohjausryhmään kuuluva Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen kiteyttää.
Ohjausryhmä ohjaa maakuntakaavan käytännön valmistelua maakuntahallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Ohjausryhmään kuuluu maakuntahallituksen työjaoston jäseniä sekä eri organisaatioiden ja toimialojen edustajia.
Ohjausryhmän lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavatyössä on keväästä alkaen kokoontunut useita hanke- ja työryhmiä. Ne ovat pohtineet alueiden käyttöä eri näkökulmista ja tuoneet tervetullutta vuoropuhelua eri sidosryhmien ja Pirkanmaan liiton välille.
Maakuntakaavan valmistelutyössä ovat olleet mukana myös Pirkanmaan kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat, kuntajohtajat, kaavoitusjohto sekä keskeiset sidosryhmät.
Näiden tehtävänä on ollut miettiä maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia Tampereen ydinkaupunkiseudun, eteläisen Pirkanmaan, Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan sekä Pohjois-Pirkanmaan näkökulmista.
– Olemme käyneet läpi maakuntakaavan valmisteluprosessia ja arvioineet erilaisia vaihtoehtoja. Mitään selkeitä linjapäätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty, Pentti Sivunen selvittää tähän mennessä tehtyä työtä.

Rakenneuudistus mukaan kaavaan

47 Pirkanmaan liitto 3Suunnitteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä pyritään kiinnittämään huomiota elinkeinoelämän mahdollisuuksiin, liikenteeseen, ympäristöön ja viihtyisyyteen.
Kaavan avulla tavoitellaan sitä, että Pirkanmaa on johtava ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakunta.
Pentti Sivunen muistuttaa, että maakuntakaavan ohella Pirkanmaalla valmistellaan vapaaehtoista palvelurakenneuudistusta. Se on yleispiirteinen Tampereen seudun kuntien maankäytön suunnittelupaperi, jolla ei ole lainsäädännöllistä sitovuutta.
– Meidän täytyy saada palvelurakenneuudistus mukaan maakuntakaavaan, jolla puolestaan on juridinen asema kaavahierarkian ylimpänä kaavatasona, Sivunen toteaa.

Missä ihmiset jatkossa asuvat?

Maakunnan liiton maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys sanoi lokakuun lopussa, että Pirkanmaalla varaudutaan siihen, että maakunnan asukasmäärä kasvaa 120 000 ihmisellä vuoteen 2040 mennessä.
Maakuntakaavan valmistelutyössä pitää pohtia sitä, minkälainen väestökehitys on alueittain ja miten väestö tulevaisuudessa sijoittuu Pirkanmaalla.
Maakuntakaavatyössä etsitään parasta alue- ja yhdyskuntarakennetta viidellä eri maankäyttövaihtoehdolla, joissa väestö sijoittuu Pirkanmaalle eri tavoin.
Pentti Sivunen on sitä mieltä, että väestö keskittyy Pirkanmaalla viime vuosikymmenten trendin mukaisesti entistä enemmän maakuntakeskuksiin ja niiden rajaseuduille. Näihin paikkoihin ihmisiä houkuttelevat lyhyet työmatkat.
– Väestön keskittymistrendi siis jatkuu. Meidän on jatkossa pidettävä huolta siitä, että mahdollistamme tuon väestömäärän kasvun ja toteutamme kasvun oikealla tavalla huomioimalla infrastruktuurin kustannukset. Rakennettu ympäristö tulee käyttää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, Sivunen pohtii.

Auto- ja raideliikenne saatava sujumaan

Liikenneyhteyksien kehittäminen on yksi maakuntakaavan tärkeimmistä osa-alueista. Jatkossakin Pirkanmaalla tukeudutaan pääosin nykyisiin liikenneyhteyksiin.
Hyvä liikennesuunnittelu varmistaa toimivan ja taloudellisen elämisen koko maakunnassa.
– Meidän pitää ratkaista liikenneverkkoon ja esimerkiksi Tampereen läntiseen ratayhteyteen liittyvät kysymykset, Sivunen sanoo.
Maakuntakaavassa osoitetaan pitkän aikavälin varauksena raideliikenteen yhteystarve Lempäälästä Pirkkalan ja Nokian kautta Ylöjärvelle.
Kaavan avulla on tarkoitus saada myös logistiset ketjut ja henkilöliikenne toimiviksi. Tavoite on vahvistaa kansainvälisesti toimivaa liikennejärjestelmää, pääliikenneverkkoa ja sen solmupisteitä.

Edunvalvonta on erittäin tärkeää

Kauppakeskus Elolle saatiin kaavoitus Pentti Sivusen sekä muiden virkamiesten ja päättäjien lobbauksen ansiosta.

Kauppakeskus Elolle saatiin kaavoitus Pentti Sivusen sekä muiden virkamiesten ja päättäjien lobbauksen ansiosta.

Koko Pirkanmaan menestyksen kannalta tärkeintä on kaavoittaa yritystoiminnalle monipuolisesti ja riittävästi alueita, jotka ovat helposti saavutettavissa.
– Yksi tärkeä asia on palveluverkon sekä seudullisesti merkittävien kauppakeskittymien sijoittuminen. Nämä asiat on huomioitava lainsäädännön velvoitteen mukaisesti. Maakuntakaavassa ratkaistaan siis hyvin pitkälti se, mihin isoja kauppoja tulevaisuudessa voidaan rakentaa, Sivunen kertoo.
Edellisen maakuntakaavan suunnittelun aikaan lainsäädäntö ei ollut vielä kovin sitovaa isojen kauppojen osalta.
Sivusen mukaan ensimmäiset versiot edellisestä maakuntakaavasta olivat sellaisia, joissa Ylöjärvelle ei olisi voinut tulla lainkaan kaupan suuryksikköä.
– Saimme lobbaustyöllä maakuntakaavaan merkinnän, jonka seurauksena meillä on nyt kauppakeskus Elovainiolla. Toisena merkintänä saimme jäähallin eteen tontin, johon voidaan rakentaa seudullisesti merkittävä kauppakeskittymä. Ilman tällaista edunvalvontaa Ylöjärvellä ei olisi nykyisen kaltaista palveluverkkoa, Sivunen muistuttaa.
Sivusen ja muiden maakuntakaavatyössä mukana olevien ihmisten on siis pidettävä huoli siitä, että Pirkanmaalle luodaan toimiva ja tasapuolinen maakuntakaava.
Toistaiseksi ohjausryhmä, jossa Ylöjärven kaupunginjohtaja työskentelee, on kokoontunut noin kerran kahdessa kuukaudessa.
– Jatkossa kokoontumistahti tiivistynee, kun työ etenee maakuntakaavan luonnosvaiheeseen, Sivunen kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?