Maineikas yritysrypäs Akun Tehdas näki virallisesti päivänvalon kymmenen vuotta sitten. Audiovisuaalisen alan ja tapahtumien tuottamisen mestarimylly ulottaa juurensa kuitenkin rutkasti vuosikymmenen taa.
Akun Tehtaan kymmenvuotisjuhlissa juontaja Marko Kulmala (vas.) kyseli Aku Syrjältä muun muassa av-alan tulevaisuudesta. Syrjä huomautti, että bändit elävät ja että niiden tuotoksia jaetaan yleisölle vastakin. Jakelukanavat kuitenkin muuttuvat, ja tässä kehityksessä Syrjä haluaa olla mukana.
Nähdäksemme menestystarinan alkulähteille meidän on tähyttävä 1990-luvun alkuun, ellei kauemmaskin menneisyyteen.
Katse on suunnattava myös autotalliin, Aku Syrjän autotalliin. Ja vähän muunkin Eppu-poppoon nurkkiin.
Eppu Normaali on nimittäin aina jytistellyt show’nsa käyttämällä omia äänentoisto- ja valolaitteitaan. Kun sitten 1990-luvun alkupuolella bändin keikkatahti höltyi, laitteet jäivät ajoittain lepäämään Eppu-väen kotien perukoille.
– Muut bändit tiesivät laitteistamme ja kyselivät niitä vuokralle, Aku’s Factoryn kehitysjohtaja Reijo Hammar kertoo.
Eppujen taustajoukoissa muun muassa bändin miksaajana ahertanut Hammar kertoo, että idea Akun Tehtaasta syntyi koko porukan ajatusnystyröissä.
– Mietimme, mitä teemme isona, ja totesimme, että voisimme tehdä samaa kuin ennenkin.
Ajatus siirtyä autotallista ison kaavan yrittäjyyteen jalostui, kun laitteita kyseltiin yhä enemmän isoihin tapahtumiin.
Jo tuossa vaiheessa Eput olivat levittäneet verkkonsa laajalle alan ammattilaisten keskuuteen. Yhteistyön aloittaminen kävi luontevasti jo raotetun oven kautta.
– Neuvottelimme monen firman kanssa. Sitten menimme pankinjohtajan juttusille hattu kourassa.
Tässä vaiheessa tarinaan on tuotava tärkeä hahmo, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajana työskennellyt Ari Tuulentie. Hän saa vuolaat kiitokset niin Hammarilta kuin Epuiltakin. Tuulentie auttoi muun muassa löytämään tontin viihdetehtaalle.
Tehdas avasi ovensa vuonna 2003.
– Valmistuttuaan se oli jo heti liian pieni, Hammar sanoo.
Jalanjälki sen kuin kasvaa
Pian oli siis laajennettava varastotiloja naapuritontille. Lisätilaakin on täytynyt vuokrata.
Ennen kaikkea yritysrykelmä on paisuttanut reviiriään.
Yritysten ja vakituisten työntekijöiden määrä on kasvanut vain hiukan, mutta tehtaan väki on ottanut haltuunsa uusia av-alan osa-alueita, ja projektit ovat pullistuneet yhä mittavammiksi. Uutta alaa on vallattu esimerkiksi hyppäämällä tv-tuotantojen kelkkaan.
– Myös kesätekemisemme on laajentunut. Meillä on Suomen suurin esiintymislava, Hammar sanoo.
Hänen mukaansa näennäisen tasainen kasvu on todellisuudessa edennyt hyppäyksittäin.
– Kasvua on noin kymmenen prosenttia per vuosi. Toimintamme on kuitenkin todella kausittaista. Kesäkaudella työntekijämäärä moninkertaistuu, mies viittaa laajaan freelancereiden joukkoon.
Edes lama ei ole lamaannuttanut viihdetehtailijoita.
– Itse asiassa tällä alalla lama vaikuttaa hieman jälkijättöisesti. Kun lama puskee päälle, täytyy tehdä entistä enemmän myyntityötä. Ja onhan se niin, että kun ihmisillä menee hyvin, he haluavat pitää hauskaa, ja kun heillä menee huonosti, he haluavat pitää edes joskus hauskaa, kehitysjohtaja hymyilee.
Tulevaisuuteen tehtaan väki tähyää kasvu mielessään. Se aikoo ainakin laajentaa toimialojaan sekä aloittaa yhteistyön tarinankerronnan ja digiteollisuuden keskittymässä Mediapoliksessa Tampereen Tohlopissa.
Hammar naurahtaa, että sen jälkeen, kun tapahtumatuotantoyritys Eastway rysäytti bisneksensä messeviin mittoihin, Akun Tehtaalla ei ole enää räknätty, milloin yllettäisiin alan ykköseksi Suomessa.
– Mutta kakkosia olemme olleet pitkän aikaa.
Hammar kuvaa, että alati uusia askelia ottava bisnes on yhtä hässäkkää ja organisointia. Kiirettä piisaa, ja vuosien myötä työporukka on joutunut eriyttämään roolejaan yhä enemmän.
– Mutta hyvä puoli on se, että toimintamme on mennyt säädöstä suunnitteluun päin. Aiemmin säntäilimme ja sinkoilimme epäolennaisten asioiden perässä.
Taiteen ja yrittäjyyden liitto
Eppu Normaalin riveistä tehtaan aktiivisiksi rattaiksi hyppäsivät Aku Syrjä ja Juha Torvinen.
Kuitenkin tehtaan koko sakki ponnistaa ruohonjuuritasolta. Niin esiintyjien kuin taustajoukkojen arki on tuttua kauraa.
– Tunnemme tämän homman läpikotaisin, Hammar sanoo.
Kattavasta ymmärryksestä oli hyötyä esimerkiksi muusikoiden esiintymisiä taltioineen Kosketuksessa-sarjan kuvauksissa.
– Teimme sarjaa siltä pohjalta, että tiesimme tv-nauhoitusten olevan artistin näkökulmasta hirveitä. Osasimme muutamilla asioilla tehdä tilanteesta mukavan, Torvinen myhäilee.
Todellinen valtti on se, että koko joukko erityisalojen ammattilaisia majaa saman katon alla.
– Jos olemme tekemässä tapahtumaa x, siinä on aina monta puolta. Talosta kuitenkin löytyy aina joku, joka on ollut jonkin tietyn asian kanssa tekemisissä, Hammar kiittää.
Ei tarvita valtavaa neuvottelurumbaa, kun vaikkapa keikan äänitys voidaan tilata kollegalta yhteisen kahviautomaatin ääressä.
Taiteilijan pallilta bisneksen pariin hyppääminen kävi Aku Syrjältä ja Juha Torviselta sulavasti.
– Bändissämme on aina ollut luontainen työnjako, Martti Syrjä sanoo.
Toimitusjohtajan työ istui Aku Syrjälle, ja Torvinen taas pääsi viihdebisneksen taustatyön makuun työskennellessään aikanaan levy-yhtiössä.
Martti Syrjä myöntää, että taiteellinen rooli on tuntunut hänestä ja Mikko ”Pantse” Syrjästä omalta.
– Olemme biisintekijäparivaljakko. Uuden luominen on meidän heiniämme, hän sanoo.
– Ei täällä tehtaalla enää enempää pikkujohtajia tarvita, Pantse Syrjä letkauttaa.
On kuitenkin muistettava, ettei jako bisnekseen ja luovaan työhön ole jyrkkä. Viihteen tausta-askareet ovat aina olleet osa Eppujen aherrusta.
– Soittaminenkin on elinkeino. Minulla ei ole vaikeuksia, kun ajattelen näin, Aku Syrjä kuvaa, millaista on seilata taiteilijana bisnesmaailmassa.
Toki yrittäjyyden kiemuroita on täytynyt opetella. Laajan yhteistyöverkoston ansiosta apu on kuitenkin aina löytynyt varsin vaivatta.
– Ymmärsimme, ettemme ymmärtäneet kaikkea, Hammar virnistää.
Tehdas kasvoi kotikulmille
Vuosien mittaan Eput ovat kerran jos toisenkin kirskutelleet hampaitaan Ylöjärven päättäjille. Kättä on väännetty esimerkiksi tonttivuokrasählingeistä.
Tästä huolimatta tehdas pystytettiin Ylöjärvelle eikä esimerkiksi koko Suomen tuntemalle Tampereelle.
Eppu-miehet eivät kuitenkaan myönnä, että yritysryppään sijaintia selittäisi nimenomaan kotiseuturakkaus. Paikka valikoitui sattumien ja Ari Tuulentien työn summana.
– Ihan selvää tosin oli, että ilman muuta tehdas perustetaan Pirkanmaalle, Torvinen huomauttaa.
Toki sijainti on osoittautunut oivalliseksi. Tehdas seisoo isojen liikenneväylien kupeessa, eikä Ylöjärvi ole Suomen periferiaa.
Hammar jaksaa kuitenkin yhä kysellä, missä viipyy massiivinen Eppujen kunniaksi pystytettävä patsas.
Kymmenvuotisjuhliin saapunut kaupunginjohtaja Pentti Sivunen lähinnä naureskelee kissanhännänvedolle.
– Mielestäni se on hyvänmielistä huumoria. Akun Tehtaan ihmiset ovat merkittäviä alan toimijoita, ja näen, että olemme tehneet hyvää ja syvää yhteistyötä. Olemme tosin miettineet, onko järven ranta hyvä paikka 60-metriselle näköispatsaalle, Sivunen virnistelee.
– Tiedä, vaikka löytyisi parempikin paikka, Sivusen vieressä seisova kulttuurisihteeri Minna Vallin lohkaisee.
Martti (vas.) ja Mikko ”Pantse” Syrjä istuvat matolla, joka on ollut firman pikkujouluissa painialustana. Martti Syrjän mieleen ei ole jäänyt yksittäistä muistoa tehtaan vuosilta. – Minulla isoimmat tunnevärähdykset liittyivät tehtaan perustamiseen – siihen, että tallainen voi toteutua.
Viimeisimmät kommentit