Pirkanmaan kuntarakennetta möyhivällä Rauno Saarella oli ennätysyleisö Ylöjärvellä

”Mitä suurempi muutos, sitä isommat säästöt”

Tampereen kaupunkiseudun meneillään oleva kuntarakenneselvitys ei ole ylöjärveläisille mikään yhdentekevä juttu. Viime viikon keskiviikkona kaupungintalolla järjestetty avoin keskustelutilaisuus keräsi valtuustosaliin liki 120 kiinnostunutta kaduntallaajaa, mikä on koko Pirkanmaan ennätys.
Puolitoista tuntia kestänyt debatti oli täynnä tiukkoja kysymyksiä ja kärkkäitä mielipiteitä. Päärooliin nousivat talousluvut ja itsenäisyyden merkitys.
Selvitysmies Rauno Saari (vas.) sai Ylöjärven kaupungintalon valtuustosalissa vastaansa yli sadan hengen kuulijakunnan. Tampereen seudun kuntarakennetta pohtimaan palkattu mies sai vastattavakseen tukun todella tiukkoja kysymyksiä.

Selvitysmies Rauno Saari (vas.) sai Ylöjärven kaupungintalon valtuustosalissa vastaansa yli sadan hengen kuulijakunnan. Tampereen seudun kuntarakennetta pohtimaan palkattu mies sai vastattavakseen tukun todella tiukkoja kysymyksiä.

Asukaslautakunnan järjestämän tilaisuuden henki kävi nopeasti selväksi. Paikan päälle kaupunginvaltuuston saliin saapuneet ylöjärveläiset kaipasivat paljon lisätietoa eivätkä hevillä nielleet kaikkea, mitä heille vastattiin. Tampereen kaupunkiseudun palkkaama selvitysmies Rauno Saari haluttiin laittaa koville.
Lähes jokaisesta Ylöjärven kolkasta keskustelemaan tulleet kaupunkilaiset aloittivat kysymystulvansa talousaiheilla. Ylöjärven ydinkeskustassa asuvaa Heikki Siikanivaa mietitytti, miten Saaren esittelemät eri kuntarakennemallit käytännössä säästäisivät rahaa. Konkreettisia esimerkkejä ja laskelmia kaipasi valtuustosalissa myös moni muu, koska juuri tiukka taloustilanne on syynä kuntakentän myllerrykseen.
Saaren mukaan tarkkojen eurolukujen ilmoittaminen on enemmän tai vähemmän mahdotonta. Erään nyrkkisäännön hän pystyi kuitenkin ylöjärveläisille esittämään.
– Mitä suurempi muutos on, sitä paremmat ovat myös mahdollisuudet säästöihin. Tästä syystä eniten potentiaalia on malleissa 3, 4 ja 5. Kahdessa muussa vaihtoehdossa säästöjä ei tule ilman kuntien omia toimia, rauhallisesti kysymyksiin vastaillut emeritusmaaherra tiivisti.
Viisi erilaista tulevaisuuden mallia Tampereen seudulle kehittänyt Saari korosti, että usea yksityiskohta on vielä tässä vaiheessa vailla täsmennystä. Siksi hän ei voinut antaa vastausta erään naispuolisen kysyjän tiedusteluun siitä, mitä toimielimiä metropolihallinto- ja eurooppalainen kaupunki -ratkaisut Ylöjärvelle lopulta jättäisivät.
– Se, kuinka paljon ja minkälaisia lautakuntia muutosten jälkeen perustetaan, on täysin kiinni uusista valtuutetuista. Siihen itse mallivaihtoehdot eivät ota sitovasti kantaa.

Tampere-mörkö elää ja voi hyvin

Osa tilaisuuteen tulleista kaupunkilaisista ei kysynyt Rauno Saarelta mitään, vaan esitti lähinnä omia, suorasanaisia mietteitään kuntarakenneuudistuksesta. Kenties kärkkäin vertaus kuultiin kaurasmäkeläisen Veikko Paloviidan suusta.
– Vaihtoehto numero neljä tarkoittaa käytännössä sitä, että on vain yksi iso kunta. Tampereen ympäryskunnille myönnettävä autonomia ei ole yhtä kuin itsenäisyys, senhän näimme Suomessa jo Venäjän vallan aikaan, Paloviita puhisi.
Saarta kuntarakenteen muuttumisen vertaaminen vuosiin 1809–1917 tuntui hieman huvittavan. Hän kuittasi, että Paloviita taisi muodostaa mielipiteensä jo ennen tilaisuuteen saapumista ja tausta-aineistoon tutustumista.
– Kärjistämänne esimerkki ei osu aivan oikeaan. Jos tämä kyseinen malli valittaisiin, ei olisi enää isoa ja pahaa Tamperetta, jonka täällä pelättäisiin syövän kaikki naapurinsa. Osa päätöksistä olisi yhteisiä ja osa paikallisia, Saari muotoili.
Suuriruhtinaskuntavertauksen jälkeen selvitysmies sai vastattavakseen Timo Mäkisen mielenkiintoisen kysymyksen. Ylöjärveläistä kiinnosti kuulla, oliko Saarella varasuunnitelmaa, mikäli uudistus ei lopulta onnistuisikaan.
– Ainahan päättäjillä pitää olla jokin peruutusmahdollisuus sen varalta, että jokin menee poskelleen, Mäkinen perusteli.
Saaren mukaan vastuu asiassa on poliittisilla päättäjillä. Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenneuudistus ei hänen mielestään eroa millään tavalla muista poliittisista päätöksistä, joita alueella tehdään.
– Jos päättäjät tekevät vääriä päätöksiä, he voivat korjata niitä jälkeenpäin oikeiksi. Mutta lähtökohtaisesti olemme tekemässä kaikkea kerralla oikein, selvitysmies vakuutti.

Nykymenokin riittäisi monelle

Suureksi osaksi senioriväestä koostunut kuulijakunta nosti aika ajoin esille tyytyväisyytensä asioiden nykytilaan. Soppeenmäkeläinen Aarno Ritamäki ei suinkaan ollut ainoa, jonka mielestä mallit kolme, neljä ja viisi voisi suoralta kädeltä unohtaa.
– Siitä olen samaa mieltä, että ennen kaikkea kyse on kaupunkilaisten tyytyväisyydestä ja siitä, että palvelut pelaavat niin kuin pitääkin. Täytyy kuitenkin muistaa ne syyt, miksi tämäkin selvitys tilattiin: kunnilta ovat rahat loppu, Saari muistutti.
Välillä valtuustosalin debatti äityi niin kärkkääksi, että muutamia paikalla olleita jouduttiin muistuttamaan tilaisuuden alkuperäisestä tarkoituksesta. Ylöjärveläisiltä ei odotettu päätöksiä vaan eri vaihtoehtojen avointa puntarointia.
– Keskustelun vilkkaus oli selvä merkki siitä, että yhteydenpitoa tästä aiheesta tulee jatkaa tulevaisuudessakin, summasi tilaisuuden puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen (sd.) illan päätteeksi.
Ennen Ylöjärven kaupungintaloa Rauno Saaren kansalaiskeskustelukiertue oli ehtinyt pysähtyä jo Vesilahdella, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Kangasalla. Seuraavaksi edessä on nokialaisten kuuleminen.
Pirkanmaalaisten aktiivisuus ilahduttaa Saarta suuresti.
– Päällimmäinen olo on tällä hetkellä se, että turhista uhkakuvista pitäisi päästä eroon. Tämän seudun kaupungit eivät kilpaile tulevaisuudessa keskenään, vaan yhdessä esimerkiksi pääkaupunkiseutua vastaan, Länsi-Suomen emeritusmaaherra muistutti.

+++++
Hallituksen kuntauudistuksesta ja Tampereen kaupunkiseudun siihen liittyvästä selvityksestä löytyy runsaasti lisätietoa nettiosoitteesta ylojarvi.fi/paatoksenteko/kuntauudistus.

Näistä vaihtoehdoista keskusteltiin

1) Tiivistyvä yhteistyö: Lähtökohtana on kuntayhtymämuotoinen toimintamalli vähäisin uudistuksin. Kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi edelleen siihen, että kahdeksan kuntaa sovittaa tavoitteitaan yhteen.
2) Yhdentyvä kaupunkiseutu: Lähtökohtana seudullisen päätöksenteon ja toimeenpanon eriyttäminen ja seurannan vahvistaminen. Toimieliminä seudun kuntien valtuustojen valitsemat seutuvaltuusto ja seutuhallitus. Jäsenkuntien tarpeet olisivat edelleen hallitsevia.
3) Metropolihallinto: Ajatuksena on se, että seudun asiat ovat kuntien yhteisiä. Metropoli on strateginen toimija, joka luo edellytykset yhteisesti päätettyjen, säädettyjen tai sovittujen asioiden käytännön hoitamiseen. Muilta osin kunnilla olisi itsehallinto.
4) Eurooppalainen kaupunki – Tampere: Tarkoittaa käytännössä yhden uuden kunnan muodostamista nykyisestä kahdeksasta. Ylintä valtaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kaupungin sisällä olisi 8–12 autonomista kuntaa, joita puolestaan hallitsisivat niin ikään vaaleilla valitut kuntakomiteat tai kuntavaltuustot. Verot, maksut ja rahat olisivat kaupunginvaltuuston käsissä.
5) Yksi kunta: Tampereen kaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät suur-Tampereeksi. Useimmista kaupunkiseudun asioista päätettäisiin yhdessä yhteisessä valtuustossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?