Niilo Mäkelä korkkasi uuden nettipalvelun Ylöjärvellä

Ensimmäinen ei aikaillut

Tietokoneen äärellä päivittäin viihtyvä eläkeläinen Niilo Mäkelä teki syyskuun puolivälissä tietämättään historiaa. Harmaassa omakotitalossa Pajumäentiellä asustava mies oli Ylöjärven ensimmäinen kuntalaisaloite.fi -palvelua hyödyntänyt kaupunkilainen koskaan.
– Huomasin sanomalehdestä, että tällainen uusi sivusto oli avattu. Päätin sitten kokeilla sitä saman tien, vireä seniori kertaa.
Mäkelä ei tyytynyt pelkkään surffailuun, vaan jätti kaupungin päättäjille ja virkamiehille heti pureskeltavaa. Kuntalaisaloite rakennuslupasäädösten järkevöittämisestä Antaverkan ja Vahannan alueilla syntyi vahvojen pohjatietojen vuoksi sukkelasti.
– Tästä pääsee helposti kirjoittamaan haluamansa tekstin, ja sitten vain klikataan lähetä-nappia, Niilo Mäkelä kuvailee uutta kuntalaisaloite.fi-palvelua. Juuri helppokäyttöisyyden vuoksi mies innostui itsekin tekemään aloitteen Ylöjärven kaupungille.

– Tästä pääsee helposti kirjoittamaan haluamansa tekstin, ja sitten vain klikataan lähetä-nappia, Niilo Mäkelä kuvailee uutta kuntalaisaloite.fi-palvelua. Juuri helppokäyttöisyyden vuoksi mies innostui itsekin tekemään aloitteen Ylöjärven kaupungille.

Vaikka Mäkelä hoiti kuntalaisaloitteensa jättämisen pikavauhtia, mistään hetken mielijohteesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Ylöjärven ydinkeskustan koillispuolella kaava- ja rakennuslupa-asiat ovat olleet paikallisten huulilla jo jonkin aikaa.
– Kyse on lyhyesti sanottuna siitä, että puolen hehtaarin tontteja ei saa jakaa täällä pienempiin osiin. Syy on se, että kylä ei kuulu keskustan kaava-alueeseen, Mäkelä kertoo.
Antaverkka–Petäjän alueella 1960-luvulta asti asunut Mäkelä ei ymmärrä, miksi Ylöjärvi haluaa kasvattaa asukaslukuaan vain Kirkonseudun ja Soppeenmäen välittömässä läheisyydessä. Tilaa laajentumiselle kun hänen mukaansa olisi pienen matkan päässä jopa varsin runsaasti.
– Täällä olisi kaikki valmiina tie-, sähkö-, vesi- ja viemäriverkostosta lähtien. Tosiasia on, että kaupunki voisi kasvaa täällä ilman, että tämä toisi sille juurikaan lisäkustannuksia. Väkeä saisi näille seuduille halvemmalla kuin kaava-alueelle, Mäkelä tokaisee.
– Vuosi sitten aloitettu viemärilinjojen rakentaminen alkaa olla nyt valmis. Teimme sen kylällä osuuskuntana, ja monelle hinta oli yllättävän kallis. Olen varma, että moni olisi valmis myymään osia tonteistaan muille, jos se vain olisi mahdollista, mies jatkaa.
Työurallaan myynnin parissa ahertanut Mäkelä ei usko, että hän olisi viitsinyt tehdä asiastaan kuntalaisaloitetta ilman uutta nettiportaalia. Kyläläisten ääntä on nimittäin yritetty ennenkin viedä virkamiesten kuuleviin korviin.
– Kävin kaupungin rakennustoimistossa puhumassa aiheesta vuosi sitten ja sain vastaukseksi aika vahvan ein. Mutta ainahan aloite tietysti sillä mielellä tehdään, että se saisi aikaan muutoksen, Mäkelä pyörittelee.

Mahdollisuus haja-asutusalueille?

Antaverkka–Petäjän kylä olisi valmis ottamaan vastaan uusia asukkaita. Taannoin alueelle valmistui laaja viemäriverkosto.

Antaverkka–Petäjän kylä olisi valmis ottamaan vastaan uusia asukkaita. Taannoin alueelle valmistui laaja viemäriverkosto.

Oman kyläyhteisönsä aktiivisiin vaikuttajiin kuuluvaa Mäkelää hieman huvittaa, kun hän kuulee olevansa koko kaupungin ensimmäinen kuntalaisaloite.fi-portaalin käyttäjä.
– Niin, eihän siellä tosiaan muita aloitteita Ylöjärven kohdalla näkynyt, mies naurahtaa.
– Mutta korostan, etten ole koskaan ollut tippaakaan poliittinen ihminen. Tykkään kuitenkin liikkua netissä ja tökätä päättäjiä joskus vähän ajattelemaan, hän lisää.
Antaverkka–Petäjän kyläyhdistyksen eri tehtävissä pitkään ollut Mäkelä tiesi, mitä teki, kun kirjoitti kuntalaisaloitteen. Kerta ei nimittäin ollut aivan ensimmäinen.
– Ennen kuin kylälle saatiin vesijohto 30 vuotta sitten, teimme aiheesta porukalla silloiselle Ylöjärven kunnalle aloitteen. Sen avulla pääsimme valtuutettujen puheille ja saimme ajettua asiamme läpi, Mäkelä muistelee.
Muutaman sadan talouden kylällä tuttuja vaikuttamisen keinoja ovat myös erilaiset määrärahahaut. Niiden turvin kulmakunnalle on saatu järjestettyä vuosien mittaan jos jonkinlaista tapahtumaa ja aktiviteettia.
– Se vain tuppaa olemaan niin, että suurin osa kaupungin päättäjistä on keskusta-alueelta eikä tällainen syrjäseutu saa siksi kovinkaan usein ääntään kuuluviin. Tuntuu, että moni päättäjä ei näe esimerkiksi kaava-alueen rajan yli, Mäkelä sanoo ärsyyntyneenä.
Osin edellä mainituista syistä  haja-asutusalueilla tuskin ollaan uudesta vaikutuskanavasta ainakaan harmissaan. Tietotekniikkaa sujuvasti käyttävä Mäkelä pitää oikeusministeriön rahoilla ylläpidettävää kansalaisaloite.fi-sivustoa oivana kanavana saada pienen kaupunkilaisen ääni kuuluviin.
– Se on oikein hyvä palvelu, jos sitä vain aletaan nyt käyttää. Kaikki vanhat ihmiset eivät hallitse internetiä, mutta nuorille se on nykyään itsestäänselvyys.

”Todennäköisesti lisää aloitteita”

Ylöjärven kaupungin hallintojohtajan virkaa vuosia hoitanut Timo Saari pitää suurella rummutuksella lanseerattua uutta kuntalaisaloitepalvelua kaikin puolin hyvänä juttuna. Hän vakuuttaa, että yhä parempi tuiki tavallisten kansalaisten tavoittaminen on myös kaupungin virkamieskoneistolle etu.
– Se on yksi suoran demokratian keino. Ei sitä voi tervehtiä muuten kuin ilolla, pian eläkepäiville itsekin siirtyvä Saari kommentoi Ylöjärven Uutisille.
Hallintojohtaja kuitenkin korostaa, että kyseessä on pohjimmiltaan vain tekninen väline tiedon siirtämiseksi aiempaa tehokkaammin. Itse päätöksentekoon se ei vaikuta muuten kuin tuomalla asiat aiempaa helpommin lautakuntien käsiteltäviksi.
– Meillä on myös muita vaikuttamismahdollisuuksia, eivätkä ne ole sen vähäpätöisempiä kuin tämäkään. Valtuutettuihin tai viranhaltijoihin voi esimerkiksi edelleen olla yhteydessä myös suoraan monellakin tapaa.
Saaren mukaan kuntalaisaloitteita on tähän mennessä saapunut kaupungin käsiteltäväksi parisen kymmentä vuosittain. Vuonna 2011 tarkka luku oli 23 ja vuosi takaperin 15.
Sana kuntalaisaloitteista kiirii aina myös poliittisille päättäjille. Kuntalain mukaan kaupunginvaltuustolle on vähintään kerran vuodessa tiedotettava aloitteiden syyt ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet. Ylöjärvellä asia hoidetaan Saaren mukaan vuosittain joko helmi- tai maaliskuun valtuuston kokouksessa.
– Veikkaan, että aloitteita alkaa nyt tulla entistä enemmän. Mutta ei se mitään: tämähän on loppujen lopuksi kaikkien etu, hän päättää.

Kuntalaisaloite.fi

• Oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä maksuton palvelu, joka tarjoaa alustan kuntalaisaloitteiden jättämiselle.
• Avattu 10. syyskuuta 2013.
• Kehitetty osana Osallistumisympäristö-hanketta, joka kuuluu valtiovarainministeriön koordinoimaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan.
• Toistaiseksi käytössä 128 kunnassa. Pois jääneitä kuntia muun muassa pirkanmaalaiset Valkeakoski, Nokia, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Pirkkala.

Lähde: oikeusministeriö.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?