Näsijärvellä seilaa varsin erikoinen paatti

Ylöjärveläisen Pasi Ratilaisen harrastus laajeni leppoisaksi sivutyöksi. Mies ajelee saunalautalla Näsijärven vesillä niin omaksi kuin asiakkaiden iloksi.
– Lautalle on tehty kellunta- ja keinumatestit. 17 henkilöä ryntäili puolelta toiselle, ja kallistumat mitattiin, kippari kertoo.

– Lautalle on tehty kellunta- ja keinumatestit. 17 henkilöä ryntäili puolelta toiselle, ja kallistumat mitattiin, kippari kertoo.

Pimeesalmen telakan laiturille tai Näsijärven aalloille tähyävä saa hieraista silmiään erikoisen näyn edessä.
Laiturin nokassa lepää lähtövalmiina eriskummallisen näköinen paatti. Se ei oikeastaan ole vene vaan lautta. Mutta erikoisuus ei johdu tästä seikasta vaan siitä, että kannella töröttää tynnyrimäinen pömpeli.
Alus on saunalautta. Kyllä, ihka oikea sauna, jolla voi lipua löylyttelemään keskelle aavaa järvimaisemaa.
Näky voi olla monelle vieras, mutta aivan uudesta keksinnöstä ei ole kyse.
– 1970- ja 1980-luvulla oli näitä jonkin verran, lautan omistaja Pasi Ratilainen kertoo.
Hänen mukaansa lauttojen suosio on kuitenkin viime vuosina pullahtanut hiukan aiempaa näkyvämmin pintaan.
– Nämä ovat yleensä olleet paikallisten kylähullujen tekemiä, mutta nyt esimerkiksi Tampereen kaupunki on laittanut Näsijärven rantaan laiturin, johon kaupunkilaiset voivat lunastaa poijupaikkoja lauttasaunoille.
Ratilainen joutui miettimään veneilyharrastuksensa uusiksi, kun hänen entinen retkiveneensä rytisi rikki maihin kuiville nostettaessa.
– Mietin, että vene tarvitsee aina olla. Olin myös aina haaveillut laivasta, jossa olisi sauna.
Mietintämyssyssä kypsyi hiljalleen ajatus uivasta terassista saunoineen päivineen. Mies tarttui toimeen ja rakensi lautan itse alusta asti.
Pian moni sivusta seurannut kehotti Ratilaista tekemään vapaa-ajan huvista myös bisnestä.

Kapteeni vastaa turvallisuudesta

Laineiden armoilla kelluva lautta saattaa ensi alkuun kuulostaa vaaralliselta paikalta rentoon ajanviettoon.
Tasapohjainen paatti on kuitenkin itse asiassa vakaampi alus kuin tavanomainen V-pohjainen vene.
– Lautassani on seitsemän erillistä ponttonia, joista jokainen kantaa tuhat kilogrammaa. Kaikkien ponttonien kantavuus on siis 7 000 kilogrammaa, ja itse lautta painaa suurin piirtein puolet tästä, Ratilainen laskee.
Hän on rekisteröinyt lautan 12 hengelle, vaikka se kantaisi tätä useampaakin ihmistä. Oleskelun kannalta tuo määrä tuntui hänestä kuitenkin maksimilta. Käytännössä noin kahdeksan hengen porukka on miellyttävin.
Hän selittää, että ponttonien kannattama katamaraanirunkoinen alus ei ole niin pahasti aaltojen keinutettavissa kuin normaali vene tai laiva, joka keinahtelee tuulessa puolelta toiselle.
Lautta ei myöskään ole pelkkä levy veden rajassa, vaan sitä kiertävät kaiteet.
Lautalla on kaikille matkustajille sekä kapteenille pelastusliivit. Aikuisten ei ole pakko pitää liivejä jatkuvasti yllä, mutta kippari velvoittaa lapset pitämään turvavarusteen päällä koko matkan ajan, paitsi tietysti saunassa.
Lisäksi lautalla on kolme palosammutinta, yksi sammutuspeite ja pelastusrengas.
– Kaikki lakisääteiset varusteet tietysti on eli muun muassa hätäraketit, kulkuvalot ja sumutorvi.
Kippari on luonut säännön, että ajon aikana lautan etusilloille ei sovi mennä. Uimaankaan ei saa pulahtaa veneen liikkuessa, jottei potkureiden kanssa satu haavereita. Polskimista varten kapteeni ankkuroi lautan.
Perinteinen suomalainen saunakaljoittelu ja aavalla vedellä seilailu kuulostavat hurjalta yhdistelmältä. Lautalle saa tuoda alkoholijuomia, mutta Ratilainen vakuuttaa, ettei tästä ole koitunut ongelmia.
– Seuraan jokaisen kuntoa ja katson, kenet päästän uimaan. Mutta eivät ihmiset täällä mitään örveltäjiä ole. Tänne tullaan nauttimaan maisemista, uimaan, saunomaan ja kalastamaan. Ryyppääminen ei ole täällä se juttu. Itse olen ammattiajossa vesiselvänä.
Kippari toteaa olevansa viime kädessä vastuussa matkustajista. Hänellä onkin laivuritutkintoon vaaditut hengenpelastus- ja  ensiapukurssit käytyinä. Hän on myös hankkinut kuivapuvun kylmien säiden aikaan koittavan pelastustehtävän varalle.
Turvallisuusasioiden lisäksi Ratilaisella oli muutama käytännön savotta ennen kuin seilailu saattoi alkaa.
Hän hankki kotimaan sisävesiliikenteen kuljettajatutkinnon ja katsasti lautan ammattikäyttöön. Myös CE-hyväksyntä piti saada. Vuokravene on katsastettava uudestaan viiden vuoden välein.
Käymäläjätteille oli hankittava umpisäiliö, joka tyhjennetään maissa. Vaikka laki ei vaadi harmaa- eli saunavesien suodatusta, Ratilainen suosittelee sitä ympäristösyistä kaikille.

Lautta seilasi nettiin

Facebook on päivän sana. Sinne halajavat niin yksityishenkilöt kuin yritykset ja tapahtumatkin.
Myös Pasi Ratilaisen m/s Sauna on löytänyt tiensä Naamakirjaan.
Yhteisöpalvelulla on intohimoiset puolustajansa ja vastustajansa, mutta kippari ei kuulu kumpaankaan ääripäähän.
– Itse liityin Facebookiin saunalautan takia. Siellä on mukava käydä katselemassa kavereiden ja sukulaisten kuulumisia, mutta olen huono päivittämään sivuja itse. Minulla ei aika riitä. Mutta en minä millään tavalla Facebookia vastaankaan ole. Kivoja mahdollisuuksiahan se tuo.
Facebook on koitunut Ratilaisen iloksi muun muassa ilmaisena mainospaikkana. Ja tehoa on ollut.
– Sosiaalisessa mediassa tieto leviää hyvin. Mutta siellä mainostaminen vaatii, että ihmiset ovat tyytyväisiä. Kyllähän Facebookissa kritiikkikin leviää.
Ilmaismainonta säästää paitsi Ratilaisen kukkaroa myös asiakkaiden lompsaa, sillä kallis mainostaminen ei pakota kipparia nostamaan lauttavuokraa.
Ratilainen on valjastanut sosiaalista mediaa muutenkin lauttakävijöiden iloksi. Sivuille on laitettu kuvia, ja siellä on järjestetty jäidenlähtöveikkaus.
– Yksi veikkaaja osui ihan oikeaan päivämäärään, vaikka hän lähetti veikkauksensa neljä kuukautta ennen jäidenlähtöä.

Mukava sivubisnes

Pasi Ratilainen jaksaa uskoa, ettei lauttasaunominen jää vain hetken villitykseksi.
– On tosiasia, ettei rantatontteja riitä kaikille.
Kippari onkin saanut kuljetettavikseen samoja asiakkaita jo toistamiseen.
Lauttakapteeni tuskin viitsisi seilailla, jos ei itse nauttisi vesillä olosta ja ihmisten seurasta.
– Eihän tämä suoranainen bisnes ole, koska lautan tekeminen ja viranomaiskulut ovat maksaneet.
Miehen mielestä homma kuitenkin kannattaa jo harrastussyistä.
Varsinaisena työnään yrittäjänä sisäremontteja tekevä Ratilainen ei usko, että saunalautasta riittäisi yksinään bisnekseksi.
Ensinnäkin lautasta koituu tulojen ohella kuluja. Lisäksi jäiden lähdöstä jäiden tuloon kestävä kausi ei ole kyllin pitkä päätulot tuottavan liiketoiminnan pyörittämiseen.
Sivuhommina lautta-ajelu on kuitenkin mitä mainioin. Se tuo vaihtelua remonttipuuhiin ja limittyy sulavasti muiden töiden lomaan.
– Tarkoitus olisi myös ottaa oppisopimuksella joku nuori kaveri tekemään sekä remontti- että laivurihommia. Työpaikka olisi ainakin mielenkiintoinen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?