Panelisteina toimi Ylöjärven kaupungin päättäjiä sekä koulupuolen viranhaltijoita. Parikymmenhenkinen kuulijakunta pani paikka paikoin raadin ahtaalle kärjekkäillä kysymyksillääm.
Ylöjärveläiset kunnallispäättäjät sekä koulujohtajat saivat tulikivenkatkuista palautetta koulumaailmaa – pääasiassa ainaisia investointeja – koskevista linjauksista.
Yleisö toivoi, että menneisyyden virheitä ei enää toistettaisi ja väestönkasvuun varauduttaisiin järkevästi.
Koulutoimisto järjesti kaupunkilaisten kuulemistilaisuuden kysyäkseen, mitä vanhan lukion tiloille tehtäisiin, kun siellä evakossa olevat Siivikkalan koulun oppilaat ottavat ritolat ja palaavat uusittuun opinahjoonsa.
Opetuspäällikkö Leena Pöntysen masinoiman paneelikeskustelutilaisuuden anti oli hyvä. Vaikka yleisöä oli nipin napin enemmän kuin panelisteja, onnistui tapahtuma siinä, missä sen oli tarkoituskin: keskustelun herättämisessä.
Sivistysjohtaja Matti Hursti esitteli debattiehtoon kärkeen, missä mennään ja millaiset ovat sivistysosaston investointisuunnitelmat, joista päätetään vasta joulukuun valtuustossa.
– Tällä hetkellä Metsäkylän alakoulu rakentuu yhtenäiskouluksi, joka voi ottaa vastaan jopa 800 oppilasta. Metsäkylän tulevaisuuden asukasmääräksi arvioidaan tällä hetkellä
5 900. Laskennallisesti 800 oppilaan koulu on riittävän iso tälle asukasmäärälle. Tosin alueen rakentumisen alkuvuosina asukasmäärän kasvu on rajua ja isossakin koulussa voi olla ahdasta.
– Todennäköisesti Topintupa toimii jatkossakin tärkeänä varaventtiilinä kasvun vilkkaimpina vuosina, hän lisäsi.
Useita vaihtoehtoja
tilojen suhteen
Moision yläkoulun laajeneminen vanhan lukion tiloihin oli yksi illan merkittävimmistä seikoista.
Laajennetun Moision oppilasmäärän mitoitus olisi arviolta 800. Tilaa jäisi kuitenkin vielä jäljelle. Tämän ylijäämätilan käyttöä pohdittiinkin pitkään ja hartaasti. Lähialueen koulu, Veittijärvi–Asuntila, tarvitsee ripeästi lisätilaa oppilasmäärän suurentuessa.
Leena Pöntynen sanoi, että tällä hetkellä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa.
– Yksi ajatus on, että tiloihin liittyy Musiikkiopisto, joka on tällä hetkellä vailla kunnollista toimitilaa. Toinen idea on ollut, että Takamaan ja Veittijärven kuudesluokkalaiset opiskelisivat tulevaisuudessa vanhan lukion tiloissa.
Veittijärven koulun oppilaiden vanhempia kauhistutti ajatus siitä, että lapset taittaisivat koulutietä jatkossa vanhalla lukiolla, yläkoulun läheisyydessä.
– Tällä lopetetaan näiden kuudesluokkalaisten lapsuus liian aikaisin. Hehän joutuisivat katselemaan, kun heitä isommat koululaiset polttavat tupakkia hammashoitolan vieressä, eräs huolestunut sanoi.
Pöntynen ja Hursti kertoivat lisäksi Haaviston koulusta, joka voitaisiin rakentaa monessa osassa.
– Merkittävin ratkaisu tulevaisuuden kasvua ajatellen lienee kokonaan uusi Haaviston koulu, joka rakennettaisiin aikanaan Kortteen–Siltatien alueen etelärajan tuntumaan. Alueen asukasmääräksi on arvioitu 5 300.
– Alustavissa suunnitelmissa Haaviston koulu mitoitetaan 800 oppilaalle. Rakentaminen alkaa näillä näkymin vuosien 2017–2018 paikkeilla. Koulua ei välttämättä rakenneta täyteen mittaansa yhdellä kertaa. Tahdin määrää se, millä vauhdilla alue rakentuu. Kouluun sijoitetaan myös Kirkonseudun eli lähinnä jo rakennetun Haaviston alueen oppilaita.
Eräs valveutunut isä ehdotti, josko Veittijärven ja Moision koulut voisi yhdistää yhtenäiskouluksi sen sijaan, että rakennettaisiin täysin uutta.
– Eikö tässä olisi mahdollisuus, mies totesi.
Ylöjärven kylissä varaudutaan jo lähivuosina laajentamaan Mutalan ja Viljakkalan kouluja.
– Koska sekä Viljakkalan että Mutalan koulut ovat rakennuksina ajanmukaisia ja hyvin varustettuja, hankitaan tarvittavat lisätilat todennäköisesti viipaleratkaisuilla, jolloin vain perustukset rakennetaan ja itse rakennus vuokrataan. Takamaan koulun tilanne on rehtorin kertoman mukaan kohtuullisen hyvä, eli sinne ei akuutisti kaivata lisätilaa.
Vuoden päästä Siivikkalan koulu voi toistaiseksi ottaa vastaan entistä enemmän oppilaita kuin alueella nyt asuu.
– Oppilaspaikkoja voidaan tarjota Tampereelle, joka rakentaa asuntoja runsaasti Lielahteen. Pohtolasta voisi hyvin käydä koulua myös Siivikkalassa, Hursti pohti.
Vaikka Koulutuskeskus Valo on vasta vuosi sitten valmistunut, on Hurstin mukaan jo muutaman vuoden sisään otettava työn alle Valon laajentaminen.
– Perusteluna on yksinkertaisesti ikäluokkien suureneminen. Tarve ja kysyntä toisen asteen koulutuspaikoista kasvavat. Valo voisi tulevaisuudessa olla Tampereen läntisen alueen toisen asteen koulutuksen pääkeskus, jonka erityisosaamista ovat muun muassa yrittäjyyskasvatus ja -valmennus sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmäopintojen laadukas järjestäminen.
– Puitteet ovat hyvät myös esimerkiksi liikuntapainotteisuuteen. Toivottavasti Valon läheisyyteen saadaan lähivuosina tekonurmikenttä. Se tekisi myös liikuntakeskuksesta entistä vetovoimaisemman, sivistysjohtaja maalaili.
Musiikkiopiston muuttamista vanhan lukion tiloihin on niin ikään väläytelty.
Montaa kuulijaa kiinnosti kysymys Vanhan koulun tulevaisuudesta. Hursti summasi kouluvanhusta koskevia pohdintoja.
– Koulun tilat ovat äärimmäisen rajalliset, koska oppilasalueena on koko kaupunki. Yhteensä luokkia pitäisi olla yhdeksän, mutta Vanhalla koululla on resursseja vain neljälle, hän totesi.
Tämän probleeman ratkaisumalli on Hurstin mukaan filosofinen kysymys.
– Suomi on sitoutunut niin sanottuun inkluusiomalliin, jossa kaikki oppilaat ovat saman katon alla eikä mitään oppilasryhmää ole eriytetty omaan kouluunsa. Tämä Vanhan koulun systeemi ei sitä ole.
Varmaa on se, että perinteikäs opinahjo säilyy.
– Se, missä muodossa ja mille ikäryhmille opetusta annetaan, on nyt pohdiskelun alla. Vanha koulu voisi toimia esimerkiksi viidesta kahdeksaan vuoden ikäisten lasten kasvun ja oppimisen tukemispaikkana, Hursti väläytti.
Uusia
ratkaisuja
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (sd.) toi talouden realiteetit mukaan ja ampui Hurstin esitykset alas suoralta kädeltä.
– Kaupungin taloustilanne on nyt sellainen, että elämme velaksi. Investoinnit ovat suuret ja koulumme ovat kunnossa, mutta ne alkavat taas käydä pieniksi.
Aitiopaikalla istuva nainen totesi, että Ylöjärven tulee pitää oma tonttinsa siistinä.
– Tosiasia on se, että olen kauhuissani. Käyttömenot ovat kasvaneet, vaikka verokertymät ovat jäämässä noin 300 000 euroa edellisvuosia pienemmiksi. Toivon, että opettaja-rehtorivetoisilla järjestelyillä saataisiin aikaan tilanne, ettei uusia rakennuksia tarvitsisi rakentaa, koska velaksi eläminen ei voi jatkua. Oma talous pitää olla kunnossa. Muuten meille sanellaan, mihin suuntaan liitytään, Joensivu totesi.
Yleisö kiinnitti huomiota kaupungin aktiiviseen kaavoitustoimintaan.
– Eikö nyt olisi hyvä aika hillitä kaavoitusta? eräs kuulija tiedusteli.
Joensivu ennusti tulevaisuutta, mikäli kaavoitusta hidastettaisiin.
– Siinä tapauksessa kaupungin haja-asutusalueet alkaisivat täyttyä, jos keskustassa himmailtiisiin tontinluovutusta ja kaavoitusta. Tämä taas näkyisi haja-asutusalueiden koulujen suosion äkillisenä kasvuna.
Yleisössä istunut ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Hietaniemi (kesk.) ei allekirjoittanut Joensivun ennusteita.
– Vaikka kaavoitusvauhtia keskustassa kuinka hidastettaisiin, eivät vaikutukset olisi Joensivun ennustuksen mukaisia, maaseudun puolestapuhuja totesi.
Ennakointivaihde
silmään
Parkkuulainen kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen Minna Sarvijärvi (kesk.) painotti ennakoinnin tärkeyttä, kun koulujen kantokykyä räknätään.
– Seitsemän vuotta voidaan helposti haarukoida eteenpäin, kun lapsi siellä äidin ultrassa havaitaan.
Keskustavaltuutettua ihmetytti myös Asuntilan koulun tilanahtaus.
– Nyt mennään pää puskassa. En käsitä, miksi Asuntilan tilanteeseen ei ole varauduttu etukäteen. Ihan hyvin kaavoittamisessa voisi pitää välivuoden. Pitää muistaa, että kaupungin sisälläkin muutetaan ahkerasti.
Asuntilan kyläyhdistysaktiivi ja valtuutettu Veli-Matti Antila (kd.) jakoi yleisöstä singonneen mielipiteen siitä, että samat ongelmat toistuvat.
– Asuntilassa ovat samat asiat tapetilla yhä uudelleen. Pari vuotta sitten puhuttiin, ettei alue enää kasva, mutta toisin kävi. Lisäksi Asuntilan koululta puuttuvat kunnolliset liikuntatilat, eikä koulun nimeä näy investointisuunnitelmassakaan, hän teki yhteenvetoa.
Keskusteluun osallistunut valtuutettu Erja Pelkonen (kok.) kertoi, mikä koulun tehtävä on.
– Koulumaailman on tarjottava pysyvyyttä: opettajia ja rakennuksia. Kun punakynä tuodaan taas naftaliinista, toivoisin, että lähikouluja suosittaisiin. Lapsia ei pidä tuoda yläkoulujen yhteyteen. Se lyhentää lapsuutta, hän napautti.
Koulutuslautakunnan puheenjohtaja sekä perussuomalaisvaltuutettu Tuomo Kaminen pohti, miten asioita pitäisi valmistella.
– Lyhyen koulutuslautakunnan luotsaamiskokemukseni jälkeen voin todeta, että virkamiesten valmistelutyö on ollut hyvää. Toivoisin kuitenkin, että ennen prosessia heräteltäisiin keskustelua nykyistä enemmän. Ongelma kunnallispolitiikassa on juuri se, että asiat tuodaan vasta varsin myöhään ja kiireellä päätettäviksi, Kaminen purki tuntemuksiaan.
Opetuspäällikkö Leena Pöntynen on tehnyt tämän syksyn aikana taustatyötä viidesluokkalaisten parissa sen asian tiimoilta, josko osa ylöjärveläislapsista kävisikin kuudennen luokkansa vanhan lukion tiloissa.
– Kukaan lapsista ei pelännyt lapsuuden loppumista. Kaikki olisivat olleet jo innolla tulossa vanhalle lukiolle oppimaan. Joitakuita mietitytti, kiusataanko koulussa. Eritoten heidän mieltään vaivasi, saavatko he jatkaa vanhalla luokallaan myös uudessa koulussa. Tätä vasten olisi hyvä miettiä, siirtyisikö opettajakin mahdollisesti oppilaan ja luokan mukana uuteen kouluun, Pöntynen mietti.
Vasemmistovaltuutettu Anssi Repo kuittasi, että vanhemmat omalla toiminnallaan lietsovat ja levittävät pelkoja kouluvaihdoksesta lapsiinsa.
– Lasten puolesta täytyy puhua. Yleensä nuo puhujat ovat isiä ja äitejä sekä opettajia. Lapsen kuuleminen on minusta yhtä tärkeää kuin ihmisen kuuleminen ylipäänsä. Vanhempien homma on keskustella lasten kanssa ja tehdä asioita selviksi eikä ikään kuin rakentaa lapsille pelkoja valmiiksi.
Vanhan lukion tiloissa tällä hetkellä toimivan Siivikkalan koulun rehtori Jutta Marjamäki näkee asiat eri tavalla.
– Alakoulumme on nyt vuoden verran toiminut Moision koulun kyljessä, ja voin todeta, että järjestelyt ovat pelittäneet mainiosti. Olemme pystyneet järjestämään välitunnit ja ruokavuorot eri aikoihin yläkoulun kanssa.
Marjamäki huomautti myös, että nykykoulu on muuttunut sitten aikuisten kouluaikojen.
– Kyllä nämä pahimmat pelot ovat tuulesta temmattuja. Meillä ei ole ollut yhtäkään kahnausta taikka riitaa selvitettävänä, eivätkä oppilaat ole pelänneet mitään. Yläkoulun oppilaat ovat käyttäytyneet varsin kivasti siivikkalalaisia kohtaan. He ovat tavallaan kuin iso- ja pikkusisaria näille oppilaille, Marjamäki kertasi.
Tähän näkemykseen yhtyi Leena Pöntynen.
– Nämä kaikki tupakkaa polttavat nuoret ovat hekin teidän lapsianne, hän puhutteli yleisöä.
Viimeisimmät kommentit