Pirkanmaalla tutkitaan nyt sekä harju- että kallioalueita. Tarkoituksena on täydentää aikaisempia tietoja harjualueiden geologiasta ja pohjavesiolosuhteista sekä arvioida maa-ainesten ottamisen edellytyksiä.
Maakuntainsinööri Satu Appelqvistin mukaan Ylöjärven harjuista tiedetään nyt jo niin paljon, että niihin ei tarvitse tällä erää paneutua. Sen sijaan kallioalueet otetaan syyniin.
Harjuilla on Suomen historiassa räiskyvä menneisyys, ja Ylöjärvelläkin kansalaisaktiivisuus auttoi aikanaan paljon harjujen selviämisessä. Harjuilla on merkitystä kaupunkilaisille paitsi historiallisesti, myös virkistysmielessä.
Harjulla näkee myös paljon retkeläisiä. (Kuvat: Harri Luojus)
Selvityksen valmistuttua maakuntakaavassa osoitetaan alueita kiviaineshuoltoa varten. Maastotyöt ovat osa Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla (POSKI) -hanketta.
Hanke oli tekeillä jo 1990-luvulla, Satu Appelqvist kertoo. Tuolloin muun muassa Ylöjärven harjut koluttiin kattavasti läpi. Niistä löytyy niin reilusti tietoa, että nykyiset selvitystyöt eivät koske kaupungin harjumaisemaa.
– Muualla Pirkanmaalla selvitetään aiemmin vain vähän tutkittujen harjujen pohjavesialueet.
Maakuntainsinööri kertoo, että maa-aineksen ottaminen on harjujen alueella aina riski pohjavedelle. Selvitystöiden jälkeen Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä mietitään, pitäisikö maa-aineshankinta suunnata harjuilta kallioihin.
– Maa-ainesten ottoa tapahtuu Pirkanmaan harjuilla paljon, ja laki sallii sen. Maakuntakaavoituksen yhteydessä pohditaan, halutaanko Pirkanmaalla ohjata toimijoiden ajatuksia tulevaisuudessa nykyistä enemmän kalliokiviaineksen hyödyntämiseen ja säästää harjuja muun muassa virkistyskäytön tarpeisiin.
Appelqvist lisää, että hankkeessa ei mietitä harjujen suojelua.
– Mutta pyrimme ottamaan kantaa siihen, mistä maa-ainesta jatkossa otettaisiin.
Kallioalueille suuntaaminen on Appelqvistin mukaan mahdollista.
Tutkimuksista valtaosa tehdään tämän vuoden aikana. Täydentäviä tutkimuksia tehdään tätä pienemmässä mittakaavassa vielä ensi vuonna. POSKI-hanke päättyy keväällä 2015.
– Ensi vuoden lopulla tiedetään jo, mitä alueita maakuntakaavaan ehdotetaan. Tuolloin saadaan maakuntakaavaluonnos yleisesti nähtäville. Ylöjärveltä nousee varmasti monta kohdetta esiin, sillä kaupungista löytyy paljon potentiaalisia kallioalueita, Appelqvist miettii.
Yhteensä Pirkanmaalla on kohteina noin 450 kallio-, 72 sora- ja hiekkamuodostelmaa sekä 25 kolmannen luokan pohjavesialuetta.
Selvityksellä päivitetään maakunnan kolmannen luokan pohjavesialueiden soveltuvuus vedenhankintaan, sillä tutkimustietoa ei ole vielä tarpeeksi.
Kansalaisaktiivisuus pelasti paljon
Harjuilla on Suomessa värikäs historia. Voidaan sanoa, että kansalaisaktiivisuus auttoi harjujen selviytymistarinassa merkittävästi 1970-luvulla.
Kaupunginvaltuutettu ja pitkäaikainen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Seppo Peltola (sd.) kertoo, että sorasta oli 1970-luvulla kova kysyntä.
Harjut eivät olleet suojelussa, ja lupia soranottoon haettiin paljon.
– Ei ollut kriteerejä, miksei lupia myönnettäisi.
Kun soraa otettiin, mentiin mahdollisimman syvälle – eli pohjaveteen saakka.
– Sora on parasta ja laadukkainta pohjaveden lähellä, Peltola täsmentää.
– Pohjaveden pilaantumisriski on suuri, jos sen lähelle mennään liikaa. Pohjaveden ja soranottokerroksen väliin pitäisi jättää useita metrejä väliä. Kansalaiset sanailivat siitä, kuinka syvälle oikeastaan voidaan kaivaa.
Peltola kuvailee, että tilanne ehti käydä valtakunnassa villiksi.
1980-luvun alussa kuvioihin astui maa-aineslaki, jonka tulemisessa vaikutti kansalaisten paine.
– En usko, että maa-aineslakia olisi ollut mahdollista jättää tekemättä. Kansalaiset eivät ymmärtäneet soranottoa, eli paine oli melkoinen, Peltola miettii.
– Demarit uhkasivat lähteä pois hallituksesta, jos eduskunta ei hyväksyisi maa-aineslakia. Kekkonen puuttui asiaan sanomalla, että hallitusta ei saa kaataa. Laki meni läpi.
Peltola kertoo, että Ylöjärvellä uusi laki ei pelkästään miellyttänyt.
– Meidän mielestämme laki oli liian löysä ja jätti porsaanreikiä.
Maa-aineslain jälkeen meno harjuilla tiukentui. Soranottoa alettiin valvoa, eikä lupia sadellut enää entiseen malliin.
– Harjuilla ei saanut enää kaivaa pystysuoraan, ja soranoton loputtua harju täytyi maisemoida uudestaan, eli harjulle oli istutettava puita. Jos maisemointi ei onnistunut, puut täytyi istuttaa uudestaan, Peltola tarkentaa.
– Kun katsoo harjua esimerkiksi Julkujärvellä, näkyy maisemointi hyvin. Tärkeintä maisemoinnissa on, että soranotto ei saa jättää harjuun arpia.
Soranottoa ei kielletty kokonaan, mutta Ylöjärven ydinharju saatiin suojeluun.
Peltola toteaa, että nyt Ylöjärvenharjulla on hyvä tilanne.
– Pohjavesien suojelu on tärkeää, ja yleensä harjujen alla on isot ja hyvälaatuiset pohjavesialueet. Niiden suojelu täytyy pitää mielessä esimerkiksi uusia teitä rakennettaessa.
– Ja toivottavasti oikoratahanke unohdetaan, Peltola lisää.
Korvaamaton virkistyspaikka
Valaistujen reittien lisäksi Ylöjärvenharjulla on valaisemattomia polkuja.
Seppo Peltolan mukaan Ylöjärvenharju voi nyt hyvin. Harjujen suojelu otetaan Ylöjärvellä tosissaan.
– Harju on merkittävä retkeilyn ja kuntoilunkin kannalta, Peltola summaa.
Samaa sanoo kaupungin liikuntapaikkamestari Jyrki Tanhuanpää.
– Harjusta on muodostunut vuosikymmenien saatossa ulkoilualue, ja se on erittäin tärkeä ihmisille, Tanhuanpää miettii.
Harjulla on pitkä, jopa kahdenkymmenen kilometrin mittainen valaistu ulkoilureitti. Sen lisäksi löytyy valaisemattomia reittejä. Harjulta pääsee kulkemaan aina Lamminpäästä Nokialle ja Hämeenkyröön saakka.
Ylöjärvenharju on aktiivisessa käytössä niin kesät kuin talvetkin, ja siellä viihtyy muiden muassa sienestäjiä, marjastajia, hiihtäjiä ja lenkkeilijöitä.
Tanhuanpään mukaan harjua on suojeltava, jotta sen virkistävä merkitys säilyy tulevaisuudessakin.
– Ylöjärvenharju tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ympäri vuoden.
Harju antaa Ylöjärvelle myönteisen leiman, toteaa Seppo Peltola.
– Ihmisiltä kuulee, että harjulla on suuri merkitys virkistysalueena, sillä sieltä löytyy kunnolliset hiihto- ja lenkkipolut. Ylöjärven tulee pitää kiinni tällaisesta positiivisesta vaikutuksesta ja pitää harjuista jatkossakin huolta.
Viimeisimmät kommentit