Teivosta on hyvä ampaista hätiin

Toukokuun lopussa käyttöön otettu Teivon paloasema saa viimeisen uutuuden silauksensa, kun se vihitään käyttöön perjantaina. Lauantaina kaikki kiinnostuneet voivat tutustua asemaan avointen ovien tilaisuudessa. Toiminnallinen päivä myös kylvää neuvoja ja taitoja arjen hätätilanteiden varalle.
Palomiehet varmistavat aina vuoron aluksi, että kalusto on kunnossa. Palomies Olli-Pekka Pelkonen käy läpi sammutusauton välineistöä.

Palomiehet varmistavat aina vuoron aluksi, että kalusto on kunnossa. Palomies Olli-Pekka Pelkonen käy läpi sammutusauton välineistöä.

Aika uudelle paloasemalle koitti, kun lähiseudun paloasemaverkkoa sorvattiin aiempaa järkevämmäksi.
Pispalan paloasema lakkautettiin, ja Ylöjärven asema päätettiin siirtää Kirkonseudulta uusille sijoille. Paikka löytyi näiden kahden aseman välimaastosta Teivosta.
– Paloasema siirrettiin entistä tarkoituksenmukaisempaan paikkaan, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján selvittää.
Kun ihmiset muuttavat ja uusia asuinalueita rakennettaan, on aika ajoin syytä kartoittaa, missä paloasemien olisi toimivinta sijaita.
– Tässä on keskeinen paikka ja isot tiet lähellä, uutuuttaan tuoksuvissa tiloissa istuva Kaján sanoo.
Pispalan ja Ylöjärven Kirkonseudun aseman henkilöstö valjastettiin tehokkaasti Teivoon. Kahden pienen pelastusjoukon sijaan nyt onkin yksi niitä vähän isompi.
Aseman rakentamista varten tehty 2,5 miljoonan euron kustannusarvio osui Kajánin mukaan todellisten kulujen kanssa varsin hyvin yksiin.
– Teivon paloasema on tässä vuokralaisena. Rakennuksen omistaa Tampereen kaupungin Tilakeskus. Tampere on Pirkanmaan pelastuslaitokselle ikään kuin isäntäkunta.
Uusi asema on selkiyttänyt hälytysjärjestelyjä entisestä: nyt pelastushenkilökunnan on helppo sännätä hätiin niin Tampereen kuin Ylöjärven suuntaan.

Asemaverkosto takaa nopean avun

Teivon paloasema on valmiuksissa vuorokauden ympäri.
24 tunnin mittaisissa vuoroissa työskentelee kerrallaan neljä palomiestä ja yksi paloesimies.
– Työvuoroja on neljä, joten kaikkiaan Teivossa työskentelee pelastustehtävissä 20 henkeä. Lisäksi täällä on toimistohenkilökuntaa, Veijo Kaján ynnää.
Hänen mukaansa henkilöstö on riittävä. Tarpeen vaatiessa pelastuspaikalle lähtee yksiköitä muiltakin paloasemilta, joten yhteisvoimin voidaan muodostaa riittävän iso joukko.
– Pelastusporukka ei ole rampa ankka, vaikka se lähtisikin vajaana, Kaján sanoo ja viittaa isoihin pelastustehtäviin tai vaikkapa yhden pelastusyksikön hetkelliseen vajaamiehitykseen.
Yhteistyö maakunnan paloasemien kesken onkin kohentunut paljon vuonna 2003 perustetun Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen ansiosta.
– Nyt on mahdollista saada monesta paikasta apua. Aiemminkin sitä voitiin pyytää toisista kunnista, varsinkin jos tarvittiin erikoiskalustoa, mutta automaattisesti toisten alueille ei lähdetty.
Maakunta on jaettu paloasemien vastuualueisiin, joten hätäkeskus tietää lähettää kullekin tapahtumapaikalle lähimmät joukot.
Ensin hätiin menevät parhaiten likellä olevat, ja tarvittaessa perään lähetetään joukkoja seuraavaksi lähimmiltä alueilta. Tilanteen mukaan erikoisosaamista tai -välineistöä saadaan paikalle kaukaakin.
– Esimerkiksi Lempäälässä on raskas raivausauto, Kaján antaa esimerkin.
Kaján pitää maakunnan pelastusasemien verkostoa kattavana. Asemia on 64, ja niistä 14 toimii ympärivuorokautisesti.
– Verkosto perustuu riskikartoitukseen, joka tehdään muun muassa asukas- ja liikennemäärän perusteella.
Kartoituksessa alueet jaetaan ruuduiksi, ja niistä kullekin määritellään riskiarvo asteikolla 1–4. Tämän perusteella voidaan arvioida, kuinka tiheästi paloasemia tarvitaan.

Tilaa on riittämiin

Paloaseman 997 neliömetriä pitävät sisällään kalusto- sekä pesuhallin, majoitustilat ympärivuorokautista vuoroa tekevälle henkilöstölle, ruokailu-, sauna- sekä pukeutumistilat, pieniä huoltotiloja, toimistohuoneita ja kuntosalin.
Veijo Kajánin mielestä Teivon tilat ovat hyvän kokoiset: ne riittävät, mutta kallista hukkatilaa ei ole.
– Esimerkiksi Nokian asema on isompi, mutta Linnainmaan tilat ovat pienemmät. Tämä on Hervannan paloaseman kokoluokkaa eli ei isoin muttei pienimmästäkään päästä. Suomen maakunnissa taas on paljon pieniä, yhden auton asemia. Maakunnissa ei yleensä ole näin isoja tiloja.
Teivon asemalla on kaksi sammutusyksikköä: sammutusauto ja säiliöauto. Ajoneuvot ovat peräisin Ylöjärven entiseltä asemalta, mutta ne ovat silti vain pari vuotta sitten hankittuja.
Tilaa on varattu myös väliaikaisesti sijoitettavalle kalustolle.

Teivo on erikoistunut eläintehtäviin

Lisäksi Teivon asemalla on eläinten pelastukseen tarvittavaa, niin vanhaa kuin uutta kalustoa.
Tuoreelle ylöjärveläisasemalle on nimittäin uskottu erityisosaamisalueeksi eläintenpelastustehtävät.
– Tietyt paloasemat saattavat erikoistua johonkin. Esimerkiksi Nokialla erityisalueena on vaarallisten aineiden torjunta ja öljyntorjunta, Kaján kertoo.
Aiemminkin Ylöjärven erikoiskalusto on mahdollistanut eläintehtävistä huolehtimisen, mutta varsinaiseksi erityisalueeksi tämä annettiin vasta Teivon asemalle.
– Lähinnä tuon raviradan takia, selittää palomies Olli-Pekka Pelkonen.
Erityisosaamisesta huolimatta taannoin sattui erästä kissan omistajaa närkästyttänyt tapaus, josta Ylöjärven Uutiset kertoi kesän alussa. Palokunta ei ollut halukas noutamaan puuhun jumittunutta kissaa alas, ja kun pelastushenkilöstö lopulta tarttui toimeen, kissa loukkaantui.
– Jos kissa on puussa, meiltä ei heti lähdetä pelastamaan sitä, mikäli se ei ole ollut monta päivää oksalla, Kaján selittää.
Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä pelastuslaitokselta eläinten pelastusta, paitsi silloin kun otus luetaan ihmisen omaisuudeksi. Linjanveto eri eläinten välillä on tulkinnallista.
– Toki tapauksessa saattoi olla ylilyöntejä, mutta lähtökohtana meillä on, että eläimet kyllä pelastetaan. Olen itsekin noutanut kissan puusta, vieläpä kiipeämällä. Minulla kun on itsellänikin kissoja, tiedotuspäällikkö hymyilee.
– Isot eläimet, esimerkiksi hevoset meidän täytyy pelastaa, koska siihen eivät oikein pystykään muut kuin pelastuslaitos. Tilanteet täytyy kuitenkin suhteuttaa. Eläintehtävistä tulee lumipalloilmiö, jos oikein mainostamme. Mutta eläimet ovat herkkiä asioita ihmisille, ja kyllä meiltä aikaa ja halua löytyy, jos näemme, että on hätä.
Teivon asemalle kuuluvat toki kaikki perustehtävät tulipalojen sammutuksista liikenneonnettomuuksien selvittelyyn, ensiapuun ja vaikkapa rankkasateen sattuessa veden pumppaamiseen.
– Tulipalot ovat tehtävistämme vähemmistö. Viime vuonna hälytyksiä oli Pirkanmaalla 11 000, ja niistä noin tuhat oli tulipaloja, Kaján suhteuttaa.

Käytännön oppeja yleisölle

Vihkiäiset vietetään vasta nyt, koska asema otettiin käyttöön juuri kesälomakauden korvalla. Nyt koko henkilökunta sekä vieraat saadaan parhaiten paikalle.
Varsinainen vihkiäistilaisuus kutsuvieraille pidetään 23. elokuuta.
24. päivänä asema avaa ovensa yleisölle kello 11–15. Kävijät saavat tutustua asemaan mutta myös harjoitella alkusammutusta.
Laitos päätyi toiminnalliseen tilaisuuteen pelkän esittelyluennoinnin sijaan, koska sen yhtenä tehtävänä on turvallisuustietouden levittäminen.
– Avointen ovien tilaisuudessa ihmiset myös uskaltavat lähestyä pelastushenkilökuntaa. Emme me ole jäykkiä virkamiehiä, vaan ihmisiä mekin olemme, tiedotuspäällikkö hymyilee.

Pesuhallissa puhdistetaan kalusto. Tiedotuspäällikkö Veijo Kaján ja paloesimies Sami Rantala tähyävät tilaa.

Pesuhallissa puhdistetaan kalusto. Tiedotuspäällikkö Veijo Kaján ja paloesimies Sami Rantala tähyävät tilaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?