Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja peräänkuuluttaa yksilön vastuuta

Kuntien tehtäviä on karsittava

Peräti neljännes Suomessa toimivista yrityksistä teki viime vuonna tappiota. Pirkanmaan Yrittäjät Ry:n puheenjohtaja Veikko Kiili pitää lukua hälyttävänä.
– Onneksi suuri osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria firmoja, jotka ovat yrittäjävetoisia. Ne kestävät paremmin laihat ajat, kun isännät repivät lisää selkänahastaan, hän sanoo.
Veikko Kiili on ollut yrittäjänä 30 vuotta. Hän toimii aktiivisesti yrittäjäjärjestössä.

Veikko Kiili on ollut yrittäjänä 30 vuotta. Hän toimii aktiivisesti yrittäjäjärjestössä.

Ylöjärveläinen Veikko Kiili valmistautuu yrityksensä 30-vuotisjuhlaan.
– Vietämme sitä työn merkeissä, hän toteaa.
Kalusteiden valmistaja iloitsee siitä, että tilauskanta on hyvä.
Yksinyrittäjä suunnittelee jopa  lisätyövoiman palkkaamista.
61-vuotias uskoo, että työ maistuu vielä pitkän aikaa. Eläke ei toistaiseksi houkuta.
Hän muistuttaa, että toimiala on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmenien aikana. Pieniä yrityksiä on hävinnyt paljon.
Veikko Kiili on ottanut sydämenasiakseen kotimaisuuden vaalimisen.
– Toteutan sitä käyttämällä vain suomalaista puuta.
– Lisäksi levyraaka-aine on Suomessa valmistettua.
Kalusteiden valmistaja on huomannut, että kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja ovat valmiita maksamaan siitä hivenen enemmän kuin ulkomaisuudesta.
– Koko yhteiskuntamme toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset oivaltavat sinivalkoisten tuotteiden hankinnan tärkeyden. Jokainen sellainen ostos edistää työllisyyttä.

Järjestömiehen suuri huoli

Pirkanmaan Yrittäjät Ry:n puheenjohtajana toimiva Kiili ei halua lietsoa hysteriaa, mutta hänen mielestään yrittäjäkenttä painii isojen ongelmien parissa.
– Signaalit on otettava vakavasti, ja koko yhteiskuntamme on nyt toimittava tilanteen korjaamiseksi, hän vetoaa.
Veikko Kiili huokaa, että valtion ja kuntien verotulot pienenevät.
– Yhteisiin kassoihin kertyy aikaisempaa vähemmän euroja muun muassa siksi, että monen yrityksen toiminta on kiepsahtanut tappiolliseksi, hän tarkentaa.
Viime vuonna peräti 25,7 prosenttia maamme yrityksistä meni pakkasen puolelle.
Järjestöjyrä huomauttaa, että yhteiskunnan vauriot voisivat olla koettua kohtalokkaammatkin.
– Onneksi suuri osa Suomessa olevista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Ne selviävät jättiläisiä paremmin laihoista ajoista. Monessa talossa isäntä tekee ahkerasti työtä ja tyytyy pieneen palkkaan. Omistajayrittäjä ei hevin laita lappua luukulle ja työntekijöitä kilometritehtaalle, hän korostaa.
Kiili löytää myönteisen asian siitä, ettei konkurssien määrä ole kasvanut räjähdysmäisesti.

Kuntien on toimittava

Veikko Kiili päivittelee kuntien menoa.
– Näköpiirissä ei ole taloudellisesti lihavia vuosia, joiden turvin kunnat saisivat taloutensa tasapainoon helpoilla keinoilla, hän näkee.
Kiili on vakuuttunut siitä, että kuntien tehtäväkenttää on karsittava.
– Kerta kaikkiaan rahat eivät riitä nykyisten satojen lakisääteisten asioiden ylläpitämiseen, hän perustelee.
– 200 tehtävää kylmästi pois, hän täräyttää.
Kiili sanoo, että palveluja ei voi tuottaa velkarahalla.
– Kuntien tulot ovat muutenkin laskusuunnassa.
Hän peräänkuuluttaa kansalaisilta yksilön vastuun voimistamista.
– Tärkeintä on, että huolehdimme hyvin lapsista sekä vanhuksista.
Hän ihmettelee sitä, että muun muassa kissojen ja koirien moni asia on sysätty kuntien harteille.

Yritykset vahvistavat yhteiskuntaa

Puheenjohtaja Veikko Kiili kannustaa kuntapäättäjiä satsaamaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan ja yrityksien toimintaedellytysten luomiseen.
– Ylöjärven kaupunki on esimerkillinen yritysmyönteisyydessään. Vahva elinkeinopolitiikka houkuttelee yrityksiä paikkakunnalle. Ihmiset saavat työtä sekä toimeentulon ja kaupunki verotuloja.
Kiili kiittelee, että moni kunta on perustanut elinkeinoyhtiön.
– Niiden ansiosta monelle paikkakunnalle Pirkanmaallakin on saatu tärkeitä työllistäjiä ja veronmaksajia.
– Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että moni työllistää itse itsensä.

Oppisopimus aktiiviseen käyttöön

Järjestöaktiivi muistuttaa, että monessa yrityksessä työskennellään sellaiseen malliin, jota ei opeteta missään oppilaitoksessa.
– Esimerkiksi oppisopimus on aivan liian vähässä käytössä, Veikko Kiili sanoo.
Hän toivoo, että järjestelmä yleistyy, koska maassa on toimialoja, jotka potevat työvoimapulaa.
– Oppisopimuskoulutus on hyvä lääke myös nuorisotyöttömyyden pienentämiseen.

Avartava näköalapaikka

Suomen toiseksi suurin yrittäjäaluejärjestö tarjoaa Veikko Kiilin mukaan erinomaisen näköalapaikan koko yhteiskuntaan.
– Puheenjohtajuus on avannut ovia paikkoihin, joissa käsitellään valtakunnan kannalta isoja asioita.
– Iloitsen siitä, että laaja yrittäjäkenttä saa nykyään hyvin äänensä kuuluville. Myönteistä on myös se, että yrittäjien mielipiteitä arvostetaan, Kiili sanoo.
Puheenjohtaja lisää, että yrittäjät, paikallisyhdistykset, aluejärjestöt ja katto-organisaatio luovat hyvin mittavan verkoston.
– Olemme tyytyväisiä muun muassa siihen, että kansalaiset ovat luottaneet kunnallisvaaleissa yrittäjäehdokkaisiin. Kunnallisvaltuutettuina he tuovat päätöksentekoon muun muassa talousosaamista.
Kiilin mukaan yrittäjäjärjestöllä on sisäisiä haasteita.
– Meidän on skarpattava siinä, että kaiken kokoiset yritykset tuntevat järjestön omakseen. On yhtä tärkeää valvoa yhden henkilön yrityksen asioita kuin suurfirmojenkin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?