Valentina tuli taloon

Syväjärvi-Tarkkalan perheen lasten lukumäärä pysyi tasapainossa, kun Keski-Eurooppaan vaihto-oppilaaksi lähteneen tyttären tilalle huusholliin tuli neito Etelä-Amerikasta. AFS Intercultural Prog-rams Finland etsii jälleen isäntäperheitä ensi kesänä ja syksynä Suomeen saapuville ulkomaalaisille.
Chileläinen Valentina Gomez Inzunza (vas.) sai naapurikylän pojan, Espoossa vaihto-oppilasvuottaan viettävän Tomás Chacón kylään Ylöjärven perheeseensä Julkujärvelle. Simo Syväjärvi ja Katja Tarkkala toimivat vaihto-oppilaan isännän ja emännän roolissa ensimmäistä kertaa. Perheeseen kuuluu myös vanhaenglanninlammaskoira Veeti ja kaksi tytärtä, joista toinen on parhaillaan vaihto-oppilaana Saksassa.

Chileläinen Valentina Gomez Inzunza (vas.) sai naapurikylän pojan, Espoossa vaihto-oppilasvuottaan viettävän Tomás Chacón kylään Ylöjärven perheeseensä Julkujärvelle. Simo Syväjärvi ja Katja Tarkkala toimivat vaihto-oppilaan isännän ja emännän roolissa ensimmäistä kertaa. Perheeseen kuuluu myös vanhaenglanninlammaskoira Veeti ja kaksi tytärtä, joista toinen on parhaillaan vaihto-oppilaana Saksassa.

Ylöjärven Metsäkylässä sijaitsevassa omakotitalossa vietetään  kansainvälistä vuotta.
Perheen tytär, Emilia Syväjärvi, 17, pyrähti vuodeksi Saksaan oppimaan kieltä ja kulttuuria sekä itsenäistymään.
Hänen pikkusiskonsa Milla Syväjärvi, 15, aloitti espanjan kielen opiskelun parisen vuotta sitten.
Nyt hän voi treenata puhumista kotona yhdessä chileläisen Valentina Gomez Inzunzan, 16, kanssa.
– Tuumimme, että tänne mahtuu hyvin yksi vaihto-opiskelija, kun Emilian huone jäi tyhjäksi, perheen isä Simo Syväjärvi kertoo.
Valentina istuu tyynen rauhallisena olohuoneen punaisella sohvalla ja vastaa kysymyksiin englanniksi.
– Olen oppinut jo hieman suomea lukiossa ja vaihto-oppilasvuoteni aloittaneella kielikurssilla kesän lopussa. Ymmärrän sanoja ja lauseita jo aika hyvin, hän selvittää.
Suomeen neito lähti äitinsä vinkistä. Hän oli lukenut ja kuullut paljon asioita pohjoisesta maasta.
– Olen nähnyt täällä lunta ensimmäistä kertaa elämässäni. Lumi on kaunista, samoin metsä lukuisine puineen, hän hymyilee.
– Tämä on hyvin kiehtova ja erilainen maa. Asun Chilessä merenrantakaupungissa, jossa on paljon hiekkaa, päiväntasaajan leveyspiiriltä saapunut tyttö mainitsee.
Lumella ja jäällä harrastettavat paikalliset talvilajitkin ovat jo tulleet tutuiksi.
– Valentina on kokeillut niin kaunoluistimia kuin hokkareitakin, perheen äiti Katja Tarkkala selvittää.
Hiihtolomalla koko poppoo suuntasi Pyhätunturille hiihtämään ja laskettelemaan sekä katsomaan poroja.
Myös Rovaniemelle piti päästä tapaamaan erästä tuttua henkilöä.
– Papá Noelia eli joulupukkia. Hän on maaginen hahmo, jonka näkemisestä olen unelmoinut ikäni,  Valentina sanoo.

Perheen arjen rutiineista kiinni

Millainen perhe sitten soveltuu isäntäperheeksi vaihto-oppilaalle?
– Ihan tavallinen, jolla on kiinnostusta ottaa toisesta maasta tuleva perheenjäseneksi elämään normaalia arkea, Simo Syväjärvi vastaa.
Toki kaikilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja aikaa sekä ymmärrystä uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.
– Vieraasta kulttuurista tulevan kotiutumista helpottaa se, että käytännön asioita tehdään heti selväksi tyyliin ”näin meillä toimitaan”. Uusi tulokas toisin sanoen ajetaan perheen rutiineihin kiinni.
Oma rauhakin on välillä tarpeen.
– Siksi on hyvä, että vaihto-oppilaalla on oma huone, jonne mennä. Isäntäperhehaun vaatimuksissa tosin taidettiin mainita, että  huoneen voi myös jakaa toisen kanssa, Katja Tarkkala muistelee.
Myös koti-ikävään on syytä varautua, samoin syksyn säkkipimeän kauden aiheuttamaan alakuloon, varsinkin jos tulija on kotoisin auringonpaisteisesta maasta.
– Silloin kannattaa antaa nuorelle aikaa ja lohduttaa häntä sekä jutella hänen kanssaan. Myös jonkin kivan ja piristävätekemisen keksiminen, kuten elokuviin lähteminen, saattaa auttaa, Simo luonnehtii.
Yhteydenpito kotimaahan on tänä päivänä helppoa ja nopeaa.
– Meillä Skype ja Facebook ovat ahkerassa käytössä, isä mainitsee.
Valentina kertoo, ettei koti-ikävä vaivaa häntä tällä hetkellä.
– Minullahan on toinen perhe täällä, hän osoittaa Simoa ja Katjaa.
– Vaihtovuoteni täällä on tehnyt minusta entistä itsenäisemmän. Lisäksi uskallan puhua nyt rohkeammin vierasta kieltä.

Lukion läppärit ovat mahtavuutta

Harrastukset virkistävät ja pitävät kiinni arjessa. Myös vaihto-oppilaan on hyvä saada pitää kiini kiinnostuksen kohteistaan.
Valentina Gomez Inzunza on urheilullinen tyttö, joka on harrastanut kotimaassaan esimerkiksi uintia ja lentopalloa.
– Täällä hän on päässyt treenaamaan lentistä Ylöjärven Pallon riveissä. Harjoituksia on ollut tarjolla kahdesti viikossa Moision koulun salissa, Katja Tarkkala selostaa.
Koulumaailmasta Valentinalta kiitosta saa Koulutuskeskus Valon tyylikäs ulkoasu sekä moderni tekniikka.
– On mahtavaa, että lukiolaisilla on käytössä omat läppärit, hän hehkuttaa.
Suomalainen ruokakulttuurikin on tullut neidolle tutuksi.
– Pidän paljon ruisleivästä. Myös hernekeitto, omenapiirakka ja pulla ovat hyviä.
Pian sinunkin perheessäsi voi olla vaihto-oppilas, sillä AFS etsii jälleen isäntäperheitä lukuvuokdeksi, lukukaudeksi tai kesäksi.
Organisaatiosta kerrotaan, että isäntäperheille ei makseta rahallista korvausta, vaan tarkoituksena on, että vaihto-oppilaasta tulee perheenjäsen, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin.
– Etsimme isäntäperheitä koko kevään ja kesän ajan, niin kauan kunnes olemme löytäneet kaikille Suomeen tuleville oppilaille kodin, AFS:n ohjelmapäällikkö Susanna Taskinen toteaa.
AFS on aatteellinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka toimii yli 50 maassa.
Järjestön aattellinen perusta on rauhan ja kulttuurien välisen ymmärryksen luominen.
Isäntäperhetoiminnan lisäksi järjestö lähettää vuosittain noin kaksisataa suomalaista nuorta maailmalle. Lisätietoa isäntäperheeksi hakemisesta löytyy netistä osoitteesta afs.fi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?