Itämaisen lajin ohjaajan mukaan joogaharrastukseen hyppääminen on joillekuille trendikäs egotrippi mutta moni hakee siitä kuitenkin aitoa rentoutumista ja sisäisen minän tutkailua.
Pohjolan perukoillakin paikkansa löytänyt jooga on tänä päivänä tuttu tavalliselle suomalaistallaajalle.
Mutta kun joogalajeja ja -kursseja ryhtyy kahlaamaan läpi, voikin mennä sormi suuhun tai ainakin pää pyörälle.
Lajien kirjo on näet laaja, ja eri joogatyyppien eroja voi lähinnä vain arvailla.
Ikiaikaisista lajeista darrajoogaan
Toki joogassa on ollut eri muotoja jo iät ja ajat.
– Astangajooga on dynaaminen jooga. Se on joogatyypeistä askeettisin ja säännönmukaisin. Astanga on poikinut monenlaisia alalajeja, Ylöjärvellä pian joogakurssien ohjauksen aloittava Anu Aejmelaeus avaa.
– Hatha- ja kundaliinijoogat taas ovat mielen joogia. Hathaan pohjautuu paljon kevyitä joogalajeja, hän jatkaa.
Kaikessa joogassa harjoittelija pyrkii loittonemaan egostaan.
– Joogaaja yrittää kehittää elämästään aitoa ja saada sydämensä näkemään.
Kaikkeen joogaan kuuluu olennaisena myös hengitys.
Sen sijaan esimerkiksi liikkeet ja liikesarjat ovat eri joogatyypeissä usein erilaisia.
Joissain alalajeissa käytetään musiikkia, toisissa apuvälineitä. Mantroja lausutaan melkein kaikissa joogissa, mutta niiden määrä vaihtelee joogatunnin mukaan. Aejmelaeuksen mukaan mantrojen käyttö on osin kiinni lajista, osin ohjaajasta.
Ikivanhojen alalajien rinnalle on viime vuosina pulpahdellut monenkarvaista joogatuntia.
– Luulen, että nämä sivulajit ovat kehittyneet jostain 1990-luvulta alkaen.
On lämpö- ja saunajoogaa, tanssimaisesti liikkeitä yhdistävää flowjoogaa, rauhallista yinjoogaa ja hormonitoimintaa aktivoivaa hormonijoogaa. Ilmajoogassa harrastaja tekee liikkeet katosta roikkuvassa kankaassa riippuen. Eri kohderyhmien mukaan on räätälöity muun muassa äiti–lapsi-jooga, lapsijooga ja äijäjooga. Huomiota herättäviä nimiä ovat esimerkiksi nakujooga ja darrajooga.
Aejmelaeus ei pane pahakseen, että joogatyyppejä on tupsahdellut kuin sieniä sateella.
– Onhan se mukavaa. Saa uusia harrastajia mukaan, ja jokainen löytää omansa. Tietenkin pitäisi aina tietää, mistä uudet sivulajit ovat lähtöisin. Ne eivät ole niitä alkuperäisiä.
Hyvinvointia ja egotrippailua
Jooga on kasvanut suorastaan trendiksi asti niin maailmalla kuin Suomessa.
– Ihan parin viime vuoden aikana on tullut paljon joogaretriittejä ja -leirejä. New York on aika lailla joogakeskus, ja siellä ensimmäiset trendit ovat syntyneet, ohjaaja kuvaa suosion puhkeamista.
Jatkuva lajikirjon kasvukin on merkki joogatrendistä. Toisaalta perusjoogatkin kiinnostavat.
– Maailma pyörii rahan ympärillä. Kyllähän joogatyypeillä tehdään bisnestäkin ja saadaan saleille uutta ohjelmaa, Aejmelaeus myöntää.
– Tietysti eri joogalajit tulevat meille maailmalta, hän kuvaa Suomea trendin vastaanottajana.
Ohjaaja arvelee, että uudet sivumuodot saattavat olla monelle aloittelijalle helpompia ja houkuttavampia kuin perinteiset tyypit. Tämäkin lisännee joogan suosiota.
– Yksi joogan aloittaneiden ryhmä on tietysti egotrippailijat. He harrastavat joogaa trendin vuoksi, eikä heillä ole siihen tunnepohjaa. Tämä ei ole mielestäni missään urheilulajissa oikea perusta.
Ohjaaja kuitenkin näkee, että moni on aloittanut harrastuksen halusta etsiä itseään ja hakea muutosta elämäänsä.
– Myös hyvinvointipalveluiden käyttö on kasvanut, ja tätä myötä moni löytää joogan.
Aejmelaeus näkee joogassa myös ihmisiä houkuttelevia etuja, joita ei aina muissa liikuntalajeissa ole.
Ensinnäkin muu liikunta on usein hektistä. Jooga on rauhallinen vaihtoehto.
– Toivoisinkin, että ihmiset huomaisivat tarpeen rauhoittua jo ennen burn outia.
Silti jooga on myös tehokas ja ohjaajan mielestä jopa muita lajeja pysyvämpiä tuloksia tuottava laji.
– Kun joogaa harrastaa tehokkaasti, kehityksen näkee nopsasti. Itse huomasin, että jos minulle tuli kuntosaliliikunnassa tauko, sen jälkeen piti aloittaa alusta. Joogassa minun ei ole tarvinnut tehdä niin.
Lisäksi joogan helppous houkuttaa. Perusliikkeet eivät vaadi erityistaitoja, ja harjoitukset sujuvat vähillä välineillä.
Ohjaajan mukaan trendi jatkaa kasvuaan yhä. Aika näyttää, hiipuuko suosio ja moninaisten lajien tarjonta. Suosiota saattaa rokottaa sekin, että jooga sopii parhaiten virkistäväksi aamupäiväliikunnaksi, joten kaikki eivät välttämättä onnistu sovittamaan sitä rytmiinsä.
– Mutta jos joku löytää joogan ja saa apua kropalleen, miksi hän lopettaisi sen?
Ääripäiden joogia Ylöjärvellä
Trendikäs laji tukevoittaa jalansijaansa nyt myös Ylöjärvellä, kun Aejmelaeuksen vetämät kaksi joogakurssia alkavat ensi sunnuntaina Elovainion EasyFitillä.
Kurssit eivät ole villeimmästä sovellusten päästä, mutta nekin ovat tavallaan perustyyppien johdannaisia.
– Vinyasajooga on astangan pikkuserkku. Se on fyysisimmästä päästä, joten se soveltuu niille, jotka haluavat kasvattaa vähän lihaksia. Vinyasa vahvistaa myös hengityselimiä. Aloitamme kuitenkin ykköstasolta, joten tulijoille ei ole taitorajoituksia. Tietysti esimerkiksi polvivamma voi rajoittaa.
Vinyasassa liikkeet sulautetaan toisiinsa ja hengityksen ja liikkeen yhdistäminen ovat pääosassa.
– Ylätasoilla voi soittaa vaikka rokkia – niin nopeasti liikkeet tehdään, ohjaaja hymyilee.
– Toinen kurssini on Yinjooga. Tämä liittyy tuttuun yin ja yang -jakoon. Dynaamiset joogat edustavat yangia. Tämä yinjooga taas on staattinen. Siinä syvähengitetään. Liikkeet tehdään lattialla, ja venytykset ovat pitkiä. Yinjooga parantaa aineenvaihduntaa.
Leppoisan joogan taustalla soi rauhallinen musiikki. Liikkeiden lisänä käytetään apuvälineitä.
Joogaohjaaja päätyi Ylöjärvelle, koska hän tarvitsi opiskeluihinsa liittyvän harjoittelujakson ja koska hän tuntee kuntosalin väkeä.
– Ja minulla on vaikutelma, ettei Ylöjärvellä varmaankaan ole paljon joogatarjontaa.
Luulot karisevat mutta elävätkin yhä
Itämaista länteen rantautunut laji herättää ihmisissä paljon mielikuvia. Vaikka se on jo melko tuttu, harhaluulojakin elää yhä.
Aejmelaeuksen mukaan luulo siitä, että joogan tulisi aina liittyä uskontoon, on kuitenkin jo pitkälti karissut.
– Pikemminkin on sellaisia käsityksiä, että joogaajat kuuluvat johonkin yhteisöön. On mielikuvia hippityypeistä, hän hymyilee muttei tykkää moisesta lainkaan kyttyrää.
Materialismin vähentäminen ja henkinen hippimeininki eivät toki kuulu väistämättä joogaan. Niihin liittyvät mielikuvat ovatkin ehkä vähenemässä, kun nykyään niin monenlaiset ihmiset harrastavat joogaa.
– Mutta jos haluaa joogasta mahdollisimman paljon, on hyvä unohtaa ulkoiset asiat.
Yksi luulo, oikeaan osuva sellainen, on se, että jooga vaatii kärsivällisyyttä.
– Moni mieltää joogan tylsäksi, mutta sitä se ei missään nimessä ole. Kuvitellaan myös, että hidas liike ei ole tehokasta, mutta jooga on sitä.
