Yhteisöllisyys on Mutalan voimavara

Talkoolaisten ylläpitämä sauna, Tepan Tupa, lämpiää mutalalaisella yhteishengellä. Hikipallon MM-kisat ovat puolestaan siirtyneet historiaan.
Tepan Tupa kunnostettiin talkoovoimin. Mutala JR:n jäsenet käyttivät remonttiin aikaa satoja tunteja. (Kuva: Kari Simola)

Mutalan uimarannalla sijaitsevalla Tepan Tuvalla on ollut aiempien vuosien tapaa vilkas kesä. Saunaa ylläpitävän, maineikkaan Mutala JR:n puuhamies Kari Simola kertoo, että sauna lämpeni tänäkin kesänä neljästä viiteen kertaa viikossa. Syksyä kohti tahti on rauhoittunut ja viikonloppuna sauna laitettiin talviteloille. Sauna lämpiää seuraavan kerran jälleen vapun tienoilla.

Koko kylän käytössä oleva sauna toimii talkooperiaatteella. Mutala JR:n talkoolaiset hankkivat ja pilkkovat puut ja useimmiten jopa lämmittävät saunan. Seuralla on kahdeksan ”avainhenkilöä”, joilta kyläläiset voivat hakea saunan avaimen ja lämmittää sen omatoimisesti. Saunan käyttö on ilmaista.

– Kun piipusta nousee savu, kuka vaan kyläläisistä voi mennä saunomaan. Sitä ei ole rajattu mitenkään, Simola kertoo.
Erityisesti lapset käyvät saunassa mielellään lämmittelemässä, samalla kun käyvät uimarannalla.

Yhteisöllisyys Hännisen perintöä

Simola kiittää Jaakko ja Terttu Pirtinahoa siitä, että he ovat mahdollistaneet saunan käytön koko kylälle rahoittamalla saunan remontin.

Mutala JR:n reipas talkooporukka kunnosti huonokuntoisen rakennuksen viitisen vuotta sitten kaikkien kyläläisten iloksi.
– Se oli ihan raakile, ränsistynyt ja palanut.

Tepan Tupa rakennettiin alkuperäisen hirsirungon päälle. (Kuva: Kari Simola)

Talkootunteja kertyi useita satoja. Hirsirunkoa lukuun ottamatta kaikki tehtiin talkoilla uudestaan. JR:läiset myös huolehtivat saunan kunnossa pidosta.
– Tänäkin kesänä maalasimme saunan ja terassin ja laitoimme kouruja uusiksi. Tietenkin paikat kuluvat, kun niitä aktiivisesti ja ahkerasti käytetään.

Moni ihmettelee moista talkoohenkeä. Mistä se mahtaa Mutalassa kummuta?
– Jos mennään ajassa taakse päin, niin kyllä se on Hännisen Paavon aikaansaannoksia. Se kumpuaa sieltä 40–50 vuoden takaa, Simola toteaa.

Hän kertoo, että Mutalan koulun rehtorina toiminut Hänninen iskosti nuorille talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä ja järjesti harrastekerhoja koululla.
– Tämä ydinporukka on ollut yhdessä ja pyörinyt kylällä sieltä 1970-luvun lopulta.

Talkoohenki on säilynyt sitkeänä. Puu- ja maalaustalkoisiin löytyy helposti toistakymmentä tekijää.

Hyvästit hikipallolle

Mutala JR tuli alun perin tunnetuksi hikipallon MM-kisoista, joita se järjesti 1990-luvun alusta lähtien. Lajin toivat maailmankartalle Paavo Hänninen ja Mutalan nuorisokerho. Maailmanmestaruuksista kamppailtiin vuodesta 1972 lähtien.

Mutalassa kehitetyn hikipallon maailmanmestaruuksista ehdittiin kamppailla reilut 40 vuotta. (Arkistokuva)

Talvisen mailapelin tarina loppui, kun leudot talvet ja vaihtelevat jääolosuhteet tekivät ulkona pelattavan lajin harrastamisen epävarmaksi ja arvoturnausta jouduttiin välillä siirtämään.
Vuonna 2017 mestaruudet ratkaistiin poikkeuksellisesti Ylöjärven jäähallissa. Nyt hikipallonpeluu Mutalassa on historiaa, mutta urheilullinen meininki jatkuu.

– Sählyä ja lentopalloa harrastamme nyt. Keväällä on laskettelureissu ja käymme ajamassa kartingia. Sitten meillä on keila- ja pöytälätkäturnaus, Simola luettelee monipuolista lajikirjoa.

Viime viikonloppuna käydyn keilaturnauksen voiton vei Juha Tahlo.

Myös nuorempaa polvea on mukana seuran toiminnassa. JR järjestää perjantai-iltaisin sählykerhoa junioreille Mutalan koululla, mihin osallistuu reilut kaksikymmentä alakoululaista. Seuran jäsenmäärä on ollut nousussa ja Simola arvelee, että jäseniä on kaikkiaan noin 120.

Hikipallo on vaihtunut muihin lajeihin. Seuran keilaturnauksessa kamppailtiin viikonloppuna Ylöjärven Keilahallilla. Kari Simola (oik) keskittyy suoritukseensa. Viereisellä radalla vauhdissa Jeppe Mustonen. (Kuva: Sanna Hillberg)