työllisyys

Työttömyys yhä kasvussa Ylöjärvellä – nousua viime vuodesta huimat 125 prosenttia

Tilaajille

Koronaviruksen aiheuttamat lomautukset ja muu epävarmuus kasvattaa yhä työttömien määrää myös Ylöjärvellä. Toukokuussa Ylöjärvellä oli 2 058 työtöntä työnhakijaa. Kuukaudessa työttömien määrä on kasvanut kuitenkin melko maltillisesti vain kymmenellä henkilöllä. Vuositasolla kasvua on kuitenkin 125 prosenttia, sillä vuosi sitten vastaavaan aikaan Ylöjärvellä oli 1 144 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työhakijoiden osuus työvoimasta Ylöjärvellä on nyt 12,9…

Työttömien määrä nousi selvästi Ylöjärvellä

Tilaajille

Ylöjärven työttömyysaste kohosi maaliskussa kaksi prosenttiyksikköä helmikuuhun verrattuna. Työttömien määrä nousi yli 300 henkilöllä. Vielä helmikuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Ylöjärvellä 6,8 prosenttia. Maaliskuussa luku nousi 8,8, prosenttiin. Puutarhakaupungissa on nyt 1 387 työtöntä työnhakijaa, kun kuukautta aiemmin heitä oli 1 072. Työttömyys on kasvanut Ylöjärvellä vuoden aikana peräti 41 prosenttia. Viime vuoden maaliskuussa…

Työttömyys vähenee yhä Ylöjärvellä

Ylöjärven työttömyysaste painui lokakuussa jo 5,8 prosenttin. Kuukautta aiemmin työttömiä työnhakijoita työvoimasta oli 5,9 prosenttia. Työttömyys on vähentynyt Ylöjärvellä kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lokakuussa Ylöjärvellä on 908 työtöntä työnhakijaa. Kuukautta aiemmin heitä oli 933. Vuosi sitten vastaavaan aikaan työttömiä oli 940. Ylöjärven työttömyysaste on Pirkanmaan viidenneksi alhaisin. Vielä paremmat luvut saavuttivat Punkalaidun…

Työttömyys kasvoi Ylöjärvellä kuukausitasolla, mutta on vähentynyt vuositasolla

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Ylöjärvellä kesäkuussa verrattuna toukokuuhun, mutta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuan työttömyys on yhä vähentynyt. Ylöjärvellä oli kesäkuussa 1 131 työtöntä työnhakijaa, kun toukokuussa heitä oli 914. Vuosi sitten työttömiä oli tähän aikaan 1 187. Eli työttömyys on vähentynyt viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ylöjärvellä työttömiä on nyt työvoimasta 7,2…

”Suomi tarvitsee kasvunälkäisiä yrityksiä ja työmarkkinoiden isoa uudistamista”

Tilaajille
Syntyvyyden romahtaminen, maahanmuuttopolitiikan päämäärättömyys, työmarkkinoiden vanhanaikaisuus, kouluttamattomien kasvava määrä sekä kasvuhakuisten yritysten väheneminen huolestuttavat jäsenmäärältään maamme suurimman elinkeinoelämän järjestön, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Hän herättelee kansakuntaa tunnistamaan yhteiskunnan mittavat ongelmat sekä tekemään pakolliset korjaukset ja uudistukset. Runsaan 115 000 yritysjäsenen edusmies korostaa syvien yhteiskunnallisten haasteiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja ratkaisujen välttämättömyyttä. Ilman kestävän kasvun ja kehityksen yhteiskuntaa ei yrityksilläkään ole toimintaedellytyksiä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan työhuoneen ikkunoista näkyy vilkkaasti liikennöity Mannerheimintie Helsingissä. Järjestöpomo Mikael Pentikäinen vahtii kännykkäänsä, sillä hallituksen  irtisanomislakiehdotuksesta poikineet työmarkkinaselkkaukset vaativat hälytystilassa oloa. Yhteiskunnan monisäikeinen ongelmavyyhti on toimitusjohtajan työpöydällä  pysyvästi. Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät ry. on jäsenmäärältään maamme suurin ja jäsenyritysten työllistävällä vaikutuksella mitattuna toiseksi suurin elinkeinoelämän järjestö. Mikael Pentikäinen muistuttaa lainalaisuudesta: kaikki vaikuttaa kaikkeen. - Meillä on paljon kansallisia ongelmia, jotka vaativat kokonaisvaltaista tarkastelua ja rohkeita ratkaisuja. Ilmapiiri kannustavaksi lapsenteolle Syntyneiden vauvojen määrä on laskenut rajusti jo seitsemän viime vuoden ajan. Viime vuonna haikara toi vain 50 139 pienokaista. - Ennakkotiedot tämän vuoden syntyvien määrästä ovat hälyttäviä. Vauvojen määrä voi painua reippaasti alle 50 000 pienokaisen, Mikael Pentikäinen arvioi. Syntyvyyden aleneminen nostattaa synkän pilven Suomen Yrittäjien nokkamiehen taivaalle: kuka huolehtii ikääntyvistä ja mistä yritykset  saavat tulevaisuudessa osaavat työntekijänsä. Pentikäisen mielestä pienen syntyvyyden ongelmaan ei ole herätty ajoissa. - Suomessa tällä hetkellä vallitsevassa ilmapiirissä ei ole helppoa kääntää syntyvyyttä nousuun, Pentikäinen pohtii. Yrittäjäjärjestöpomon katseet ovat maahanmuutossa. - Suomen on avattava nykyistä enemmän oviaan, Pentikäinen suosittaa. - Ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka ovat saaneet opintonsa päätökseen, olisi annettava oleskelulupa Suomessa. - Maahanmuuttajayrittäjiä on autettava. Maastamme on tehtävä sekä yrittämisen että työn tekemisen vinkkelistä houkuttava. Pentikäinen linjaa, että syntyvyyden nostaminen ja maahanmuuton lisääminen ovat välttämättömiä asioita, jotta kaikista voidaan huolehtia  ja maassamme on riittävästi työvoimaa. Valoisaa ja synkkää yrittäjyyden taivaalla Yrittäjyyden taivaalla on samaan aikaan niin aurinko kuin tummia pilviä. Mikael Pentikäisen mukaan auringonpaistetta tuo yksinyrittäjien määrän vakaa kasvu. - Synkkiä pilviä nostattaa puolestaan työnantajayritysten määrän jatkuva väheneminen. Tästä epäsuotuisasta kehityksestä on syytä olla huolissaan. - Kasvuhakuisten yrityksien määrä käy koko ajan pienemmäksi. Kyselyissä vain alle kymmenen prosenttia yrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvunälkäisiä. Asialle on tehtävä ripeästi jotakin.  Esimerkiksi parhaillaan valmistelussa oleva pienyritysten työntekijöiden  irtisanomissuojan heikentämistä koskeva, yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseen tähtäävä laki olisi saatava  ripeästi eteenpäin. Miten saamme ihmiset opiskelemaan ja töihin? Pentikäisen mukaan maassamme ilmenee viheliäinen ongelma. Kolikon toisella puolella on työvoimapula ja toisella puolella ihmiset, jotka eivät ole halunneet kouluttautua tai uudelleenkouluttautua ja ovat siksi  työttöminä. - Yli puolet yrityksistä kertoo, että työvoimapula on kasvun este. - Suomessa on noin 600 000 henkilöä, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Kouluttautumattomien määrä on suuri. Pentikäisen mukaan työttömyyden kustannukset käyvät yhteiskunnallemme kalliiksi. - Nurinkurista on, että samaan aikaan tarvitsisimme rahaa toisaalla yhteiskunnassamme, kuten koulutuksessa, ympäristöhsuojelussa ja puolustuksessa. Työttömyysasteen laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi valtion kassaan noin 1,4 miljardia euroa, Pentikäinen herättelee. Suomen kilpailukyvystä huolehdittava Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii Suomen vanhanaikaisten työmarkkinoiden ripeää modernisoimista. - Monet keskeiset vientikilpailijamaamme ovat tehneet pakolliset uudistukset. Esimerkiksi Saksalla, Ruotsilla ja Tanskalla pyyhkii hyvin. Pentikäisen mukaan yhteiskunnassamme on iso muutostarve pelkästään kilpailukykymme turvaamiseksi. - Suomen olisi huolehdittava siitä, että yrityksemme pystyvät vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Kilpailukyvyn säilyminen takaa työpaikat, hän muistuttaa. Pentikäisen mukaan Suomella on useampia reittejä edetä kohti kilpailukyvyn turvaavia työmarkkinoita. Pentikäinen nostaa ensisijaiseksi tieksi yrittäjyyden edellytyksiä turvaavat lakimuutokset. Myös työehtosopimuksia pitää uudistaa. Yrittäjäjärjestöveturi nostaa ammattiliitot työmarkkinoiden uudistamisen jarruttajiksi. Ne suojelevat omaa rooliaan ja pitävät kiinni vallastaan. - Valta siirtyisi rakenneuudistuksien myötä työpaikoille eli  työnantajille ja työntekijöille. Tämä on kuitenkin täysin väistämätön suunta – ennemmin tai myöhemmin, Pentikäinen teroittaa. - Työehtojen paikallinen sopiminen olisi avain yritysten pärjäämiselle ja työllisyyden paranemiselle. Pentikäinen muistuttaa yrittäjyyden kehittymisen turvaavan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja rakenteet. Uusi sukupolvi suhtautuu ennakkoluulottomasti - Uudet sukupolvet katselevat koko maailmaa ja elämänpiiriä täysin uusin silmin, Mikael Pentikäinen on havainnut. Pentikäinen muistuttaa uusien busineksien syntyvän täysin ennennäkemättömille aloille, joilla ei useinkaan ole perinteitä eikä rasitteita ammattiliittojen toiminnasta. - Vanhanaikaisten ammattiliittojen on vaikea päästä uuden kulttuurin työpaikkoihin, joissa kaikenlainen sopiminen on itsestäänselvyys. Pentikäinen sanoo Suomen maksavan kovan hinnan työmarkkinoiden uudistusten siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen. Kaupungistuminen voimistuu Suomessakin Suomi kaupungistuu kiihtyvää vauhtia. Maamme jakaantuu kasvaviin ja taantuviin alueisiin. - Kehitystä ei voi jarruttaa, Mikael Pentikäinen toteaa. - Kaupungistumisen etuja on muun muassa se, että eri toimijat ovat lähellä toisiaan. Myös markkinat ovat aiempaa kompaktimmat. - Toisaalta muun muassa Suomen biotalouden vinkkelistä maan laaja  asuttuna pitäminen on tärkeää. Pirkanmaalla tehdään hyvää työtä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tuhansien ja tuhansien yrittäjien tehneen arvokasta työtä Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät viettää parhaillaan 80. juhlavuottaan. - Lähetän pirkanmaalaisille yrittäjille isot kiitokset isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Samalla muistutan, että mitä isompi ja kattavampi järjestömme on, sitä vaikutusvaltaisemmin ja tuloksellisemmin  se voi toimia. - Yrittäjien kanssa on hedelmällistä ja palkitsevaa tehdä yhteistyötä. Yrittäjät haluavat viedä yrityksiään ja koko yhteiskuntaa eteenpäin. Mielekkyys kumpuaa juuri jatkuvasta liikkeellä olosta. Pentikäinen iloitsee siitä, että maahamme on syntynyt jo kaksi yrittäjyyden erikoislukiota. Näistä toinen on Ylöjärvellä. - Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Nuoret ovatkin uuden yrittäjyyden airueita.

Syntyvyyden romahtaminen, maahanmuuttopolitiikan päämäärättömyys, työmarkkinoiden vanhanaikaisuus, kouluttamattomien kasvava määrä sekä kasvuhakuisten yritysten väheneminen huolestuttavat jäsenmäärältään maamme suurimman elinkeinoelämän järjestön, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Hän herättelee kansakuntaa tunnistamaan yhteiskunnan mittavat ongelmat sekä tekemään pakolliset korjaukset ja uudistukset. Runsaan 115 000 yritysjäsenen edusmies korostaa syvien yhteiskunnallisten haasteiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja ratkaisujen välttämättömyyttä. Ilman kestävän kasvun ja…

Valoa ja varjoa TE-neuvojan silmissä

Tilaajille
TE-toimisto, työttömyys, työllisyys, vappu

TE-asiantuntija näkee neuvontatyössään sekä ikäviä että kirkkaita sävyjä. Myös työllisyysnäkymissä on orastavaa hyvää mutta myös epävarmuutta. Vappuna, työn juhlana, hän kuitenkin keskittyy toivoon. Työllisyystilanteen pilvenraoista paistaa positiivisia merkkejä. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut ja parin vuoden paremman kauden jälkeen taas vuosia jatkunut työttömyyskasvu kääntyi viime vuonna laskuun. Ylöjärvellä on jopa selvää parannusta. Tämä nostaa TE-keskuksen Ylöjärven…