Vuosi sitten syksyllä Luonnonperintösäätiö ja WSOY perustivat Kirsi Kunnaksen kunniaksi reilun 27 hehtaarin suojelualueen keskelle kirjailijalle tärkeää Ylöjärven harjumaisemaa.
Tämä Tiitiäisen metsäksi nimetty alue sijaitsee Mikkolankorvessa Pikku-Ahveniston virkistysalueen kupeessa, ja kantaa samaa nimeä kuin Kunnaksen viimeinen runoteos.
– Ideoimme kampanjan ja käynnistimme sen yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa. Luonnonperintösäätiö on koordinoinut metsän hankkimista ja hallinnoi kampanjaa, kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola.
Ajatus Tiitiäisen metsästä syntyi, kun Halkola kävi Kunnaksen luona vierailulla, ja he keskustelivat Kunnaksen ajatuksesta koota metsään liittyvä runoteos Tiitiäisen metsä.
– Puhuimme paljon metsästä ja sen merkityksestä. Kun kävelin tapaamisesta pois, mietin että kyllä meidän pitää hankkia se oikea Tiitiäisen metsä. Siitä se lähti, Halkola kertoo.
WSOY lahjoitti suojelumetsän hankintaan aluksi 20 000 euroa. Myös Tiitiäisen metsä -kirjan jokaisesta myydystä kappaleesta lahjoitetaan yksi euro suojelualueelle.
– Löysimme Ylöjärveltä metsän, joka oli Kirsille tuttu ja tuntui todelliselta Tiitiäisen metsältä. Kaikki loksahti hienosti paikoilleen, Halkola iloitsee.
Tiitiäisen metsässä
Sen lisäksi, että metsä ja sen asukit seikkailevat Kunnaksen teksteissä, oli hän luonnon ja ylöjärveläisen harjumaiseman puolestapuhuja. Kunnas puolusti harjun luonnonvaraista koskemattomuutta ja kirjoitti vuonna 1982 Ylöjärven Sanomissa ”mielialaympäristöstä”, jota olisi hyvä löytyä harjun polkujen varrelta. Tiitiäisen metsästä sitä löytyy, vaikka Kolmostien äänet sinne vaimeasti kantautuvatkin. Suojelumetsä on vanhaa, pääosin helppokulkuista metsää, ja sinne voi lähteä retkeilemään koko perheen voimin.
Suojelumetsän taustaa
Tiitiäisen metsä päätyi suojelualueeksi pitkän työn jälkeen.
– Metsä pelastui aikanaan sillä, että vuonna 2000 Ylöjärven Luonto esitti sitä suojeltavaksi. Kävimme siellä retkellä ja havaitsimme, että se on yllättävän luonnontilainen. Se on säilynyt kymmeniä vuosia ja saanut muhia rauhassa, kertoo Ikimetsän ystävät ry:n puheenjohtaja, ”metsänvartija” Jussi Kytömäki.
Kytömäen tytär, Finlandia-kirjailija Anni Kytömäki teki opintoihinsa liittyen metsässä laajan kartoituksen 2000-luvun alussa ja löysi sieltä monipuolisen lajikirjon. Suojelun hakuprosessi kesti pitkään, ja ensimmäiset osat Mikkolankorven metsästä suojeltiin vuonna 2016.
Kytömäki kertoo, että vierailullaan Ylöjärvellä vuonna 2019 Luonnonperintösäätiön silloinen toiminnanjohtaja Anneli Jussila ihastui Mikkolankorven metsään ja totesi sen suojelun arvoiseksi. Kytömäki oli jo 2000-luvun alkupuolella ehdottanut säätiön perustajalle Pentti Linkolalle metsän suojelua, mutta tämä oli vielä silloin sitä mieltä, että kunnat ovat itse velvollisia suojelemaan omistamansa metsäalueet. 2000-luvun edetessä Linkola kuitenkin muutti mielensä kun Etelä-Suomen laajat metsäalueet hupenivat ja alkoi hankkia kuntien ja kaupunkien omistamia metsiä Luonnonperintösäätiön omistukseen. Kytömäki keskusteli Linkolan kanssa Mikkolankorvesta maaliskuussa 2019.
– Linkolan idea oli, että jos hänen kätensä ulottuvat puun ympäri, puu on vasta taimi. Sitten kun ne eivät yletä ympäri, se on puu. Sanoin hänelle, että siellä on iso määrä oikeita puita, etteivät hänen kätensä yletä niiden ympäri. Linkola sanoi, että kyllähän tuollainen metsä pitää suojella, Kytömäki muistaa.
Säätiö päätti seuraavassa kokouksessaan ostaa metsän Ylöjärven kaupungilta. Linkola menehtyi muutama päivä tämän jälkeen.
– Tämä jäi viimeiseksi Linkolan päätöksellä suojelluksi alueeksi säätiön metsistä.
Kesäkuussa 2020 Ylöjärven valtuusto päätti myydä kyseisen metsäalueen Luonnonperintösäätiölle.
Yhteistyötä Ylöjärven kaupungin ja eri yhteisöjen kanssa viritellään, mutta koronapandemia on hidastanut suunnitelmia. Tiitiäisen metsään on myöhemmin tulossa opastetauluja.
